mielestänne ihan tavallista, että perheellinen 31v. mies imuroi internetistä kaikenlaista roskaa kuten komedia eroottisia mainoksia, autoja jotka ajavat kovaa, agressiivisia kohtauksia kuten nyrkkitappelua ja ampumista, pornoa yms. Olen sanonut miehelleni, että olen hämmästynyt hänen kiinnostuksensa kyseisiin "pätkiin". Sitten hän esittelee niitä miestuttavilleen, kun tulevat perheineen käymään. Siis kysymys oli, että onko tämän ikäiselle miehelle tämä normaalia, ettei siis lapsellista tms.? Taidamme olla mieheni kanssa tosiaan eri maata.
onko
19
1038
Vastaukset
- Mies, myös 31
Noi kuuluvat sarjaan miehisiä testosteroni harrastuksia siinä missä playboy kalenterit jne.
- Äiti
ja ikää on 16v. Ehkä on miehiä, jotka säilyvät poikina lähes koko elämänsä. Toivottavasti vastuunotto lapsista kuitenkin onnistuu!
- yksi äiti
se tässä ongelmana on myös, että vastuu tahtoo jäädä minulle siis melkeinpä kaikki. Ja mieheni sanoo minua "uusavuttomaksi", jos tarvitsen häntä johonkin, esim. olemaan vähän lapsien kanssa, että saisin edes joskus siivottua tms. mököttää, jos ei hänen mielestään "pääse" harrastelemaan jenkkiautoaan jne. kun vaimo tarvitsee häntä kotona. Tämä on mielestäni jo eron paikka olen niin väsynyt tähän kaikkeen ja puhe ei auta, vaikka kuinka hyvin yritän perustella kantani.Tarvitsisin miehen joka osa kantaa vastuuta, vaikka aika ajoin harrastelisikin. Tunnen olevani "tyranni".
- Äiti
yksi äiti kirjoitti:
se tässä ongelmana on myös, että vastuu tahtoo jäädä minulle siis melkeinpä kaikki. Ja mieheni sanoo minua "uusavuttomaksi", jos tarvitsen häntä johonkin, esim. olemaan vähän lapsien kanssa, että saisin edes joskus siivottua tms. mököttää, jos ei hänen mielestään "pääse" harrastelemaan jenkkiautoaan jne. kun vaimo tarvitsee häntä kotona. Tämä on mielestäni jo eron paikka olen niin väsynyt tähän kaikkeen ja puhe ei auta, vaikka kuinka hyvin yritän perustella kantani.Tarvitsisin miehen joka osa kantaa vastuuta, vaikka aika ajoin harrastelisikin. Tunnen olevani "tyranni".
No, sen lisäksi että minulla on tämä 16v poika on perheessämme 14v tyttö edellisestä liitosta. Nykyinen mieheni on minua 10v nuorempi ja meillä on kaksi alle 2v yhteistä lasta. Eli aikamoinen porukka. Vastuun ottamista piti miehen lähteä yksin miettimään, kun kyllästyin viidenteen lapseen. Asuimme muutaman kuukauden erossa ja jotain taisi liikahtaa siellä aivokopassa, kun halusi takaisin ja hoitaa todella tasavertaisena lapsiamme ja kotia. Kestääkö tämä, sen aika näyttää. Jos ihminen haluaa kasvaa aikuiseksi, niin siihenkin kykenee! Onnea sinulle!
- Äiti
yksi äiti kirjoitti:
se tässä ongelmana on myös, että vastuu tahtoo jäädä minulle siis melkeinpä kaikki. Ja mieheni sanoo minua "uusavuttomaksi", jos tarvitsen häntä johonkin, esim. olemaan vähän lapsien kanssa, että saisin edes joskus siivottua tms. mököttää, jos ei hänen mielestään "pääse" harrastelemaan jenkkiautoaan jne. kun vaimo tarvitsee häntä kotona. Tämä on mielestäni jo eron paikka olen niin väsynyt tähän kaikkeen ja puhe ei auta, vaikka kuinka hyvin yritän perustella kantani.Tarvitsisin miehen joka osa kantaa vastuuta, vaikka aika ajoin harrastelisikin. Tunnen olevani "tyranni".
Oma mieheni otti vähän etäisyyttä perheestä ennen kuin "kasvoi aikuiseksi". Asui muutaman kuukauden omillaan ja palasi takaisin ja näyttäisi löytäneen jonkunlaisen ahaa-elämyksen. Ikää tällä miehellä 34v. Katsotaan kestääkö kauan, vai palaako vielä hiekkalaatikolle! Viisi lasta naisella on pikkusen liikaa, jos se viides on noinkin vanha, eikö? Perheneuvolakaan ei ole hassumpi paikka, ihan vinkkinä vaan! Tsemppiä!!!
- Äiti
yksi äiti kirjoitti:
se tässä ongelmana on myös, että vastuu tahtoo jäädä minulle siis melkeinpä kaikki. Ja mieheni sanoo minua "uusavuttomaksi", jos tarvitsen häntä johonkin, esim. olemaan vähän lapsien kanssa, että saisin edes joskus siivottua tms. mököttää, jos ei hänen mielestään "pääse" harrastelemaan jenkkiautoaan jne. kun vaimo tarvitsee häntä kotona. Tämä on mielestäni jo eron paikka olen niin väsynyt tähän kaikkeen ja puhe ei auta, vaikka kuinka hyvin yritän perustella kantani.Tarvitsisin miehen joka osa kantaa vastuuta, vaikka aika ajoin harrastelisikin. Tunnen olevani "tyranni".
viideskin lapsi, joka on huomattavista muita vanhempi. Tai olisikohan jo aikuistumassa. Asui muutaman kuukauden eri osoitteessa ja tein selväksi, että takaisin ei ole tulemista, jos vastuu lapsista ja taloudesta on yksin minun harteillani. Palasi takaisin ja näyttäisi yrittävän astua aikuisen kenkiin. Aika näyttää! Jos ei onnistu, niin takaisin hiekkalaatikkoleikkeihin! Kerro miehellesi eroaikeistasi ja väsymyksestäsi rehellisesti. Ja jos mahdollista, menkää perheneuvolaan!
- alkuper.
Äiti kirjoitti:
No, sen lisäksi että minulla on tämä 16v poika on perheessämme 14v tyttö edellisestä liitosta. Nykyinen mieheni on minua 10v nuorempi ja meillä on kaksi alle 2v yhteistä lasta. Eli aikamoinen porukka. Vastuun ottamista piti miehen lähteä yksin miettimään, kun kyllästyin viidenteen lapseen. Asuimme muutaman kuukauden erossa ja jotain taisi liikahtaa siellä aivokopassa, kun halusi takaisin ja hoitaa todella tasavertaisena lapsiamme ja kotia. Kestääkö tämä, sen aika näyttää. Jos ihminen haluaa kasvaa aikuiseksi, niin siihenkin kykenee! Onnea sinulle!
tosiaankin mieheni on ilmeisesti etsimässä aikuisuutta. Olen niin väsynyt tähän kun kannan yksin kaiken vastuun. Rahaa ei osaa käyttää yms. Meillä on taloprojekti kesken ja en tiedä tosiaankaan mitä tehdä. Paras olisi ehkä (?) muuttaa erilleen hetkeksi aikaa ja katsoa "herääkö" mies, kun saa olla omillaan. Pankin kanssa voisi tietenkin sopia lyhennysvapaista kuukausista, ettei tarvitsisi taloa myydä. Voi hitsi tätä sotkua...
- Äiti
yksi äiti kirjoitti:
se tässä ongelmana on myös, että vastuu tahtoo jäädä minulle siis melkeinpä kaikki. Ja mieheni sanoo minua "uusavuttomaksi", jos tarvitsen häntä johonkin, esim. olemaan vähän lapsien kanssa, että saisin edes joskus siivottua tms. mököttää, jos ei hänen mielestään "pääse" harrastelemaan jenkkiautoaan jne. kun vaimo tarvitsee häntä kotona. Tämä on mielestäni jo eron paikka olen niin väsynyt tähän kaikkeen ja puhe ei auta, vaikka kuinka hyvin yritän perustella kantani.Tarvitsisin miehen joka osa kantaa vastuuta, vaikka aika ajoin harrastelisikin. Tunnen olevani "tyranni".
On vähän toistoa, kun ei homma oikein pelannut!
- alkuper.
Äiti kirjoitti:
On vähän toistoa, kun ei homma oikein pelannut!
ehkä olisi hyvä vaihtaa otsikkoa tms., kun meinaa olla niinkuin sanoit toistoa...
- Nic!
Siis nykyaikaista viihdettähän ne ovat. Itse olen vasta 25 vuotias, mutta em. asiat eivät kiinnosta niin paljon, että jaksaisi vartavasten ladata. Jotkut näistä ovat silti hauskoja, kun joku muu on niitä ladannut ja näyttää. Toisaalta tunnen paljon kolmekymppisiä, joita niin paljon kiinnostaa...
Mielestäni asialla ei ole mitään tekemistä kypsyyden kanssa. Paremminkin se kertoo ao. tyypin huonosta mausta.. - Neppis
Netissä riittää ihmeteltävää aikuisillekin ihmisille. Miehesikin on nyt sen lapsekkaan löytämisen ilon pauloissa. Ei siinä mitään pahaa ole, että innostuu jostakin niin, että hukkaa aikuisen järkevyytensäkin hetkiseksi.
Mutta don't worry, ei tollanen kauan jaksa aikuista ihmistä kiinnostaa.
Aikansa kutakin ja sitten taas eteenpäin.
: )- saman kokenut
Tuo on sitä positiivisuutta,jolla välttämättä ei ole mitään tekoa arkikäytännön kanssa. Jos aikuinen mies innokkaasti esittelee löytämäänsä moskaa tuttavilleen, aivan kuin pikkulapset uusia lelujaan, tai hermostuu jos häneltä oikeutetusti vaaditaan ikäistään vastuunottoa, ei asiat enää ole vain ohimeneviä hassutuksia, vaan parisuhteen kannalta sangen raskauttavia. Taitaa positiivisen asenteen takana olla silkka elämänkokemattomuus ja tietämättömyys.
- saman kokenut
Olette todellakin eri maata. Hänellä tavallaan on subjektiivinen oikeus tehdä niinkuin tekee, et sinä ole esimerkiksi hänen äitinsä jonka pitää valvoa mitä hän tekee koneella, millaista materiaalia kasaa kovalevylle. Mun mielestäni miehesi ei käyttäydy niinkuin ikäisensä kuuluu, mutta on jo valitettavasti sen ikäinen,ettei välttämättä kasvua ja kehitystä tapahdu, vaan hän saattaa olla kognitiivisen toimintansa huipulla. Jos sinusta itsestäsikin alkaa tuntua ettet jaksa katsoa loputtomiin henkisesti lapsentasolla olevaa miestä, niin ala katselemaan uutta osoitetta itsellesi. Yksi äiti per lapsi, ja käsittääkseni miehesi ei ole sinun lapsesi. Kuten joskus on tullut sanottua, Run Baby Run.
- Mimi
jotenkin liikuttavaa, kun saan myönteistä palautetta. Olen niin kauan pohtinut näitä asioita yksin, etten tiedä kuinka kauan jaksan. Ero ei ole mielestäni ratkaisu, mutta mitä muutakaan voisin...olen miettinyt pääni puhki, sillä en todellakaan aio miehelleni olla äiti vaan nainen, kumppani ja toinen vastuunkakaja. Mieheni ei tätä ymmärrä, ei toisaalta hän haluakaan, että olisin hänelle äiti, mutta hän käyttäytyy siten, että vaihtoehtoja ei jää.
- yksi äiti
Mimi kirjoitti:
jotenkin liikuttavaa, kun saan myönteistä palautetta. Olen niin kauan pohtinut näitä asioita yksin, etten tiedä kuinka kauan jaksan. Ero ei ole mielestäni ratkaisu, mutta mitä muutakaan voisin...olen miettinyt pääni puhki, sillä en todellakaan aio miehelleni olla äiti vaan nainen, kumppani ja toinen vastuunkakaja. Mieheni ei tätä ymmärrä, ei toisaalta hän haluakaan, että olisin hänelle äiti, mutta hän käyttäytyy siten, että vaihtoehtoja ei jää.
alkuperäinen kirjoittaja
- Ikuisia poikia
Etkö muista tai ole kuullut, että miehet todellakin ovat ikuisia poikia ja eron huomaa vain lelujen hinnoista.
- yksi äiti
olen kyllä kuullut ja valitettavasti omakohtainen kokemuskin on. Minun mieheni vaan nyt sattuu olemaan sieltä pahemmasta päästä. Olen kyllä ajatellut, että olisiko tämä ohimenevää? Tai sitten ei, vaan kiinnostuksen kohteet vauhtuvat. En oikein usko, että mieheni muuttuu enää aikuisemmaksi. Minun on ehkä vaan joko hyväksyttävä tilanne näin ja kantaa kaikki vastuu tai sitten lähteä kahden lapseni kanssa ja toivoa, josko vastuuntuntoisempi mies kävelisi eteeni.Olisiko kukaan kävelyllä;)?
- saman kokenut
yksi äiti kirjoitti:
olen kyllä kuullut ja valitettavasti omakohtainen kokemuskin on. Minun mieheni vaan nyt sattuu olemaan sieltä pahemmasta päästä. Olen kyllä ajatellut, että olisiko tämä ohimenevää? Tai sitten ei, vaan kiinnostuksen kohteet vauhtuvat. En oikein usko, että mieheni muuttuu enää aikuisemmaksi. Minun on ehkä vaan joko hyväksyttävä tilanne näin ja kantaa kaikki vastuu tai sitten lähteä kahden lapseni kanssa ja toivoa, josko vastuuntuntoisempi mies kävelisi eteeni.Olisiko kukaan kävelyllä;)?
kerron omasta kokemuksesta: mullakaan ei ollut vaihtoehtoina muuta kuin joko hyväksyä 36vuotiaan teinimäinen käytös tai tehdä itse asialle jotain. Yritin hyväksyä, vetää koko katrasta mukanani, pienimmästä suurempaan. Alkoi vain tuntua hölmöltä sekin,että omia lapsia kielsin niistä asioista, joita heidän isänsä kohdalla yritin katsoa läpisormien. Lapsetkaan ei käsitätteet, miksi iskä voi tehdä samoja asioita joita heiltä kielletään. Oma pää meinasi poksahtaa tasapainoillessani järkevien selitysten, syitten ja seurausten viidakossa. Vähän aikaa jaksoin, mutta viimein kilahti viimeinen killinki kuppiin, ja pyysin lasten isää lähtemään. Ongelma jonka takia yhteiseloa oli vielä yritetty, oli se, että tiesin anoppini pojan sangen avuttomaksi oman huushollin pidossa(ts.sääli), toivoin hänen ymmärtävän, että tahtia olisi muutettava miehisemmäksi yksineläminen uhkakuvana. Lähtiessään hän totesi kuitenkin yksinelon väikkyvän sikäli mielessä, etten ole enää ratkuttamassa asioista. Hänelle ajatus olla erossa lapsista tai purkkihernekeitosta ja valmispizzoista ei herättänyt mitään vastareaktiota eikä heräämistä. Miehet ei yleensäkään tajua mitä tarkoittaa kun sanotaan heidän pitävän vaimoaan kuin äitiään. He kieltävät sen jyrkästi, koska ajattelevat asiaa sangen fyysisesti. Mutta kuten mimi sinäkin olet oivaltanut, siitähän on kyse. Hermostuttavinta on, kun mies käyttäytyy kuin seitsentoista vuotinen, joka jo pystyisi ottamaan vastuuta, mutta silti kokee olevansa sen ulkopuolella. Jos joskus saa roskapussin uloslähtiessä tarttumaan käteen, tai likaiset sukat pyykkikoriin on jo tehty teinin mielestä riittävästi.Sama näillä kolmekymppisillä ikiteinillä. He jostain syystä kokevat vaimon aiheelliset ojennukset (silloin kun vielä jaksaa ja välittää yrittää edes ojentaa) saman rankutuksen jatkona mihin äiti lopetti, ja reagoivat samalla tavalla.
En tiedä vieläkään missä on vika, mutta käsittääkseni osittain naisissa itsessään. Ei välttämättä meissä, ketkä olemme luottaneet normaaliin henkiseen kasvuun ja kyvykkyyteen, vaan kenties niissä, ketkä edelleen katsovat asioita läpi sormien = niistä kenen asiat eivät ole kyseisistä miehistä kiinni, vaan keiden elinpiiriin kyseiset miehet kuuluvat. Pahimman iskun vaimojen vyön alle iskevät ne naiset, jotka suostuvat kakkosvaimoiksi vedoten, "ettei niitten liitto tunnu kovin hyvällä pohjalla olevan", ja että "vaimo kuuluu olevan ihan kamala". Naisilla pitäisi olla älyä sen verran, että kysyisivät edes itseltään, että miksei ole hyvällä pohjalla, miksi se vaimo on kamala. Niihin on aina syynsä, ja jos kakkosvaimo tietäisi ja vieläpä uskoisi syyt ei hänen omakaan asemansa näyttäisi niin mairittelevalta.
Minusta on todella noloa, ja häpeä niitten jalkavaimojen lausumat, että he nuolevat ukkomiesten kanssa suhteista kermat päältä, ja vielä kehuskelevat sillä aviovaimoja pilkaten. Häpeällistä on nähdä, kuinka lyhytnäköisiä ja typeriä naisia voi olla.
Oma lukunsa on näitten ikiteinimiesten äidit ja mummot, jotka pahimmillaan saattavat syöttää ja ruokkia vaimon väsyttyä nyt tätä niin surkeaa miestä, joka tietysti kokee olevansa ihan syytön ja viaton siihen, että joutui pois perheestään ja kodistaan. Harva äiti tai mummo edes tietää tapahtumien kokonaista sisältöä, ja vaimoa joka on heidän rakkaan kultapojunsa syössyt moiseen tappioon vihataan rankasti. Multa ainakaan ei ole exanoppi tai hänen äitinsä tullut kysymään, että mitä tapahtui ja mitä ei, olen vain saanut vihat niskoihini, kun olen suistanut miehen elämän moiseen jamaan. Siitä saa tietenkin lisää pontta siihen, että he palvelevat ja auttavat miesparkaa hädässä. Laitetaan ruokaa, passataan ja palvellaan,käydään siivoamassa ja hoitamassa juoksevia asioita, säälin tunne sísimmässä. Osittain saattaa olla takana myös syyllisyyttä. Jokainen äitihän tietää sisällään keneen omakin katse kohdistuu jos lapsi joutuu kokemaan pettymyksiä, jos hänen on pahaolla. Omia laiminlyöntejä voi paikata, omaatuntoaan siloitella hiljemmaksi, jos nyt sitten aikuisena hoitaa ja huolehtii. Pahimmmillaan tämän näkee, jos ihan tiettävästi äiti on laiminlyönyt lastaan pienenä. Isona hänelle sitä voi yrittää hyvittää vaikka pitäisi antaa jo miehenikään ehtineen lapsen viimeinkin aikuistua, eikä enää passata kuin tikunnenään.
Aihe on laaja kuin elämä itse. - Mimi
saman kokenut kirjoitti:
kerron omasta kokemuksesta: mullakaan ei ollut vaihtoehtoina muuta kuin joko hyväksyä 36vuotiaan teinimäinen käytös tai tehdä itse asialle jotain. Yritin hyväksyä, vetää koko katrasta mukanani, pienimmästä suurempaan. Alkoi vain tuntua hölmöltä sekin,että omia lapsia kielsin niistä asioista, joita heidän isänsä kohdalla yritin katsoa läpisormien. Lapsetkaan ei käsitätteet, miksi iskä voi tehdä samoja asioita joita heiltä kielletään. Oma pää meinasi poksahtaa tasapainoillessani järkevien selitysten, syitten ja seurausten viidakossa. Vähän aikaa jaksoin, mutta viimein kilahti viimeinen killinki kuppiin, ja pyysin lasten isää lähtemään. Ongelma jonka takia yhteiseloa oli vielä yritetty, oli se, että tiesin anoppini pojan sangen avuttomaksi oman huushollin pidossa(ts.sääli), toivoin hänen ymmärtävän, että tahtia olisi muutettava miehisemmäksi yksineläminen uhkakuvana. Lähtiessään hän totesi kuitenkin yksinelon väikkyvän sikäli mielessä, etten ole enää ratkuttamassa asioista. Hänelle ajatus olla erossa lapsista tai purkkihernekeitosta ja valmispizzoista ei herättänyt mitään vastareaktiota eikä heräämistä. Miehet ei yleensäkään tajua mitä tarkoittaa kun sanotaan heidän pitävän vaimoaan kuin äitiään. He kieltävät sen jyrkästi, koska ajattelevat asiaa sangen fyysisesti. Mutta kuten mimi sinäkin olet oivaltanut, siitähän on kyse. Hermostuttavinta on, kun mies käyttäytyy kuin seitsentoista vuotinen, joka jo pystyisi ottamaan vastuuta, mutta silti kokee olevansa sen ulkopuolella. Jos joskus saa roskapussin uloslähtiessä tarttumaan käteen, tai likaiset sukat pyykkikoriin on jo tehty teinin mielestä riittävästi.Sama näillä kolmekymppisillä ikiteinillä. He jostain syystä kokevat vaimon aiheelliset ojennukset (silloin kun vielä jaksaa ja välittää yrittää edes ojentaa) saman rankutuksen jatkona mihin äiti lopetti, ja reagoivat samalla tavalla.
En tiedä vieläkään missä on vika, mutta käsittääkseni osittain naisissa itsessään. Ei välttämättä meissä, ketkä olemme luottaneet normaaliin henkiseen kasvuun ja kyvykkyyteen, vaan kenties niissä, ketkä edelleen katsovat asioita läpi sormien = niistä kenen asiat eivät ole kyseisistä miehistä kiinni, vaan keiden elinpiiriin kyseiset miehet kuuluvat. Pahimman iskun vaimojen vyön alle iskevät ne naiset, jotka suostuvat kakkosvaimoiksi vedoten, "ettei niitten liitto tunnu kovin hyvällä pohjalla olevan", ja että "vaimo kuuluu olevan ihan kamala". Naisilla pitäisi olla älyä sen verran, että kysyisivät edes itseltään, että miksei ole hyvällä pohjalla, miksi se vaimo on kamala. Niihin on aina syynsä, ja jos kakkosvaimo tietäisi ja vieläpä uskoisi syyt ei hänen omakaan asemansa näyttäisi niin mairittelevalta.
Minusta on todella noloa, ja häpeä niitten jalkavaimojen lausumat, että he nuolevat ukkomiesten kanssa suhteista kermat päältä, ja vielä kehuskelevat sillä aviovaimoja pilkaten. Häpeällistä on nähdä, kuinka lyhytnäköisiä ja typeriä naisia voi olla.
Oma lukunsa on näitten ikiteinimiesten äidit ja mummot, jotka pahimmillaan saattavat syöttää ja ruokkia vaimon väsyttyä nyt tätä niin surkeaa miestä, joka tietysti kokee olevansa ihan syytön ja viaton siihen, että joutui pois perheestään ja kodistaan. Harva äiti tai mummo edes tietää tapahtumien kokonaista sisältöä, ja vaimoa joka on heidän rakkaan kultapojunsa syössyt moiseen tappioon vihataan rankasti. Multa ainakaan ei ole exanoppi tai hänen äitinsä tullut kysymään, että mitä tapahtui ja mitä ei, olen vain saanut vihat niskoihini, kun olen suistanut miehen elämän moiseen jamaan. Siitä saa tietenkin lisää pontta siihen, että he palvelevat ja auttavat miesparkaa hädässä. Laitetaan ruokaa, passataan ja palvellaan,käydään siivoamassa ja hoitamassa juoksevia asioita, säälin tunne sísimmässä. Osittain saattaa olla takana myös syyllisyyttä. Jokainen äitihän tietää sisällään keneen omakin katse kohdistuu jos lapsi joutuu kokemaan pettymyksiä, jos hänen on pahaolla. Omia laiminlyöntejä voi paikata, omaatuntoaan siloitella hiljemmaksi, jos nyt sitten aikuisena hoitaa ja huolehtii. Pahimmmillaan tämän näkee, jos ihan tiettävästi äiti on laiminlyönyt lastaan pienenä. Isona hänelle sitä voi yrittää hyvittää vaikka pitäisi antaa jo miehenikään ehtineen lapsen viimeinkin aikuistua, eikä enää passata kuin tikunnenään.
Aihe on laaja kuin elämä itse.kiitos laajasta vastauksestasi, arvostan sitä ja kaikki mitä kirjoitit on totta. Sepä se tosiaan hankalaa onkin kun herne vedetään nenään heti, kun yritän keskustelua aikaiseksi ja tullaan siihen pisteeseen, että mieheni olisi hyvä "katsastaa" omaa asennetta elämään. Olen toden totta koettanut "herätellä" miestäni, että eikö ne lapsien ja vaimonkin tarpeet ole tärkeitä. On nekin tärkeitä kuuluu vastaus. Olen kuitenkin tehnyt niin, etten pese mieheni likavaatteita, jääköön pyykkikoriin vaikka niin pitkäksi aikaa, että sammalta rupee kasvamaan. Hyvin harvoin hän niitä muuten pesee. Mut kirjoittamista olisi vaikka kirjan verran, jos kerkeäisin tältä vastuulta mitä minulla nyt on. Toivon vaan, että jonain päivänä kohtaan ihmisen joka jakaisi vastuun tässä elämässä kanssani iloineen ja suruineen. Kiitos Sinulle vielä vaivannäöstäsi, kun kirjoitit. Olisi kiva vaikka jatkossakin kirjoitella?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Hoitajalakko peruuntuu, tilalle joukkoirtisanoutumiset
"Tehyn ja Superin hallitukset kokoontuivat tänään toteamaan, että tilanne edellyttää järeämpiä työtaistelutoimia." https://www.hs.fi/politiikka/art-27399198Johan tuli oikea aivopieru Britti Lordilta
Emeritusprofessori Lordi Robert Skidelsky sanoi Suomen rikkovan YYA sopimusta joka on tehty Neuvostoliiton kanssaa 1948. Mitä pir3738004Tehyn Rytkösellä tallessa tekstiviestit A-studiokohussa
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/a-studiosta-kohu-tehyn-rytkosen-mukaan-ministeri-linden-sai-paattaa-osallistujat-ohjelma-kiistaa-vaitteen/84070681625761William ja Sonja Aiello ERO
Hyvä Sonja! Nyt etsit uudet kaverit ja jätät nuo huume- ja rahanpesu porukat haisemaan taaksesi!542378Oho! Seurapiirikaunotar, ex-missi Sabina Särkkä yllättää tällä harvinaisella kyvyllä: "Mulla on..."
Sabina Särkkä on nähty monissa tv-reality-sarjoissa. Mutta tiesitkö, että Särkällä on valokuvamuisti? https://www.suomi24.fi/viihde/oho-seurapiirikaun62103Se siitä sitten
Kirjoitan tänne kun en sulle voi. En vaivaa sua enää koskaan. En ikinä tarkoittanut olla ahdistava tai takertuva. Tunteet heräsi enkä osannut olla tyy821752Ohhoh! Rita Niemi-Manninen otti ison tatuoinnin - Herätti somekansan: "Täydellinen paikka!"
Rita Niemi-Mannisen suuri, uusi tatuointi on saanut somekansan heräämään talvihorroksesta. Niemi-Manninen otti tatskan rakkauslomalla Aki-miehensä kan201695Ihastumisesta kertominen
Olen päättänyt kertoa tunteistani ihastukseni kohteelle. Erityisen vaikeaksi tilanteeni tekee se, että kyseessä on ns. kielletty rakkaus. Olen jo toi921455Taas Venäjän tiedoittaja akka Varoitti Suomea ja Ruotsia liittymästä Natoon
Juuri sopivasti julkaistu varoitus, kun Suomen eduskunta alkaa klo 13:50 käsitellä asiaa suorassa TV 1:n lähetyksessä. ILtasanomat.4401382Harvoin julkisuudessa nähty Jari Sillanpää, 56, julkaisi uusia kuvia - Karisti Suomen pölyt jaloista
Huumekohun jälkeen matalaa profiilia pitänyt Jari "Siltsu" Sillanpää on ollut vaitonainen elämästään. Tänä keväänä miehen some on ollut hiljainen. Nyt71380