Mitä tehdä, kun ei tunnu pääsevän heikkouden häpeästä yli?
Haluan apua, haluan puhua ongelmistani, mutta en kuitenkaan halua, että läheisteni käsitys minusta muuttaa. Haluan, että olen heidän silmissä se vahva itsevarma persoona, joka rakastaa itseään. Upea persoona, jonka loin peruskoulussa kiusatusta ja syrjitystä hiljaisesta, epävarmasta hiirestä. Itseinho on suunnaton, koska tunnen olevani taas tuo heikko hiiri itkiessäni liki päivittäin huonoa oloa ja yksinäisyyden ahdistusta.
Kävin lääkärissä ja määrättiin lääkitys, mutta aloitus pelottaa, koska sillon tosissani myönnän olevani sairas, voidaan luokitella masentuneeksi. Varattiin myös aika psykiatrisellehoitajalle, mutta ei terveet ja vahvat ihmiset käy terapiassa, miksi minä olen niin säälittävä? Vieraalle ammatti-ihmiselle puhuminen tuntuu myös ontolta, koska haluan todellista välittämistä, tahdon tuntea, että olen tärkeä!
Haluan apua, haluan puhua ongelmistani, mutta en kuitenkaan halua, että läheisteni käsitys minusta muuttaa. Haluan, että olen heidän silmissä se vahva itsevarma persoona, joka rakastaa itseään. Upea persoona, jonka loin peruskoulussa kiusatusta ja syrjitystä hiljaisesta, epävarmasta hiirestä. Itseinho on suunnaton, koska tunnen olevani taas tuo heikko hiiri itkiessäni liki päivittäin huonoa oloa ja yksinäisyyden ahdistusta.
Kävin lääkärissä ja määrättiin lääkitys, mutta aloitus pelottaa, koska sillon tosissani myönnän olevani sairas, voidaan luokitella masentuneeksi. Varattiin myös aika psykiatrisellehoitajalle, mutta ei terveet ja vahvat ihmiset käy terapiassa, miksi minä olen niin säälittävä? Vieraalle ammatti-ihmiselle puhuminen tuntuu myös ontolta, koska haluan todellista välittämistä, tahdon tuntea, että olen tärkeä!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Itse taistellut myös tuon ristiriidan kanssa koko ikäni. Toisinaan olen niin vahva ja itsetietoinen että tunnun kestävän mitä vain ja sitten tulee hermoromahdus masennuksen takia. Ja jälleen kamala häpeä. Toisinaan tuntuu kun lähipiiriäni katselen että olen itse aivan järjettömän epätasapainoinen heihin verrattuna. Tuntuu välillä että minua pidetään hulluna. En ymmärrä miten he kykenevät olemaan niin tasaisen viileitä joka tilanteessa tai ilmentämään omaa huonovointisuuttaan kuten normaalit ihmiset. Itselläni pursuaa niin yli kaikki sitten kun pursuaa ja makaan viikko tolkulla sängyssä.
Ehkä avain kaikkeen olisi se että lakkaisi vaan vertailemasta itseään muihin ja ajattelemasta mitä muut ajattelevat. Eläisi rohkeasti omana itsenään vikoineen päivineen ja myöntäisi että on oikeus olla myös heikko. Koska loppujen lopuksi itsekään en koe itseäni pohjimmiltani heikoksi, olen vain keskivertoa herkempi ihminen ja siksi altis masentumaan ja reagoimaan voimallisesti. Eikä se ole välttämättä pelkästään huono asia.
Olen myös nyt viikon syönyt taas masennuslääkkeitä pitkän tauon jälkeen. Vielä ei ole parannusta näkyvissä, mutta eiköhän se tästä ajan kanssa.
Tsemppiä sinulle!
Eikö vahvuus ole juuri sitä että uskaltaa olla oma itsensä ja tunnustaa nöyrästi olevansa heikko. Tuollainen roolin veto jatkuvasti, jonka on joutunut suojakseen kehittelemään väsytää ja on teennäinen. Elämä ei ole silloin aitoa ja luonnollista: aina joutuu olemaan vieras myös itselleen. Kyllä kuvaamallasi tavalla aikansa porskuttaa, mutta lopulla kulissit romahtavat ja elämstä menee maku.
Kun oipit kohtaamaan itsesi noiden vaikeuksien kautta ja myös murtamaan tuon keinotekoisen muurin ja panssarin ympäriltäsi sinusta tulee vahava ja aito ihminene. sinun ie trvitse elää pingoitella ja näytellä, sinulla on helppo hengittää ja alat nauttia elämästäsi. Myös toiset tykästyvät sinuun entistä aidommin. Jos muutos tulee äkkiä niin alkuhämmästys saattaa olla sokeeraava, mutta tuskin kukaan muuttuukaan hetkessä.
Kuule niin on että juuri viisaat, vastuulliset huolehtivat ajoissa itsetään. Nykyään milenterveyttäänkin voi huoltaa ja hoitaa ennalta ja se on itsensä rakastamista. niin tekevät nykyään monet jopa julkisuuden henkilöt ja taitaa se olla jopa muotiakin.
Eikö näin anonyyminä ole hyvä aloittaa puhuminen aroista asioista. Kun sen aloittaa kynnys madaltuu ja rohkenee puhua myös kasvotustenkin.
Sinulla ja niin meillä itsekenelläkin on se perusylpeys. Pelkäämme että jos vain kasvot menee! Sorry kankea virheellinen tekstini! En ole täydellinen ja enkä sitä halua.