Hei
Äitini on laittanut minut Kultaturvasäästötilille (vakuutussäästötili) edunsaajaksi huolehtimiseni takia.
Katsotaanko kyseinen perintö mahdollisesti minun osalta ennakkoperinnöksi. Eli toiset saavat mahd. muuta enemmän. Hyödyttääkö yhtään. Testamenttia ei ole.
Äitini on laittanut minut Kultaturvasäästötilille (vakuutussäästötili) edunsaajaksi huolehtimiseni takia.
Katsotaanko kyseinen perintö mahdollisesti minun osalta ennakkoperinnöksi. Eli toiset saavat mahd. muuta enemmän. Hyödyttääkö yhtään. Testamenttia ei ole.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Äitisi kuoltua hänen maksamansa henkivakuutusmaksut lisätään pesän säästöön. Nuo maksut vähennetään sinun perintöosuudestasi. Mikäli äitisi kuolinpesän muu omaisuus ei riitä muiden lakiosien täyttämiseen, niin joudut palauttamaan pesälle lakiosien täyttämiseen tarvittavan määrän. Sen sijaan saat pitää kaiken muun mikä ei loukkaa muiden lakiosaa (1/2 perintöosasta).
Esim. äidiltäsi jää omaisuutta 10.000e. Äitisi maksamat vakuutusmaksut ovat 10.000e (mahdollista henkivakuutuksen tuottoa ei oteta huomioon pesän säästöä laskettaessa). Lakiosia laskettaessa nuo lasketaan uhteen. Pesän laskennallinen säästö on siis 20.000. Perillisiä on tässä esimerkissä neljä. Jokaisen laskennallinen perintöosa on siis 5000e. Lakiosa on siitä puolet eli 2.500. Pesän muut varat riittävät lakiosien maksamiseen (4 x 2.500 = 10.000). Tässä tapauksessa et siis joutuisi maksamaan mitään, vaan saat pitää vakuutussäästösumman kokonaan itselläsi. Toisaalta et luonnolisestikaan saa pesästä enää muuta, vaan kanssaperillisesi jakavat keskenään tuon 10.000e. Sinä siis rintaperillisenä hyödyt rahallisesti sillä äiditäsi saat 10.000e kun kolme sisarustasi saavat 3.333e kukin. Jos taas vakuutussäästösumma jää jostain syystä (mm. kurssilasku t. muu negatiivinen tuotto) äitisi maksamia maksuja pienemäksi, niin hyöty tietysti pienenee.
Lopuksi on syytä mainita, että ennakkoperintöä ja nk. suosiolahjaa koskevat kysymykset voivat käytännössä osoittautua hyvin ongelmallisiksi.
Oletetaan, että vakuutussumma on 10 000 euroa? Jakajia on 3.
Koko omaisuus on yhteensä vakuutussumman mukaanlukien noin 65 000 euroa. Mikä olisi tällöin minun osuus. Eli muidenkin osuus on suurempi kuin tuo 10 000 euroa. Esimerkki ei siis täsmää tähän
Kertomassasi tapauksessa et hyödy. Jos jaettva summa on 65.000e ja perillisiä on kolme, niin kunkin perintöosuus on 21.667 euroa, josta sinä olet siis jo saanut 10.000 euroa.
Mikäli olet avustanut äitiäsi tämän eläessä, niin sinulla voi olla perintöosuutesi lisäksi oikeus nk. työhyvitykseen. Perintökaaren 8. luvun 8 §:ssä säädetään, että
"Jos perillinen on 18 vuotta täytettyään jatkuvasti työllään avustanut perittävää tämän elinkeinon tai ammatin harjoittamisessa taikka taloudessa saamatta siitä kohtuullista korvausta, on hän oikeutettu vaadittaessa saamaan jäämistöstä hyvityksen, vaikka työn tekeminen ei ole perustunut osapuolten väliseen sopimukseen.
Hyvitystä voidaan vaatia yhteensä enintään viideltä vuodelta, ei kuitenkaan työstä, joka on tehty aikaisemmin kuin kymmenen vuotta ennen perittävän kuolemaa.
Hyvityksen määrää harkittaessa on otettava huomioon jäämistön varat, tehdyn työn laatu ja määrä, työn suorittajan ammattitaito, hänen perittävältä luontoissuorituksena tai muutoin saamansa vastike sekä muut erityiset asianhaarat. Hyvityksen antamisella ei kuitenkaan saa loukata perillisen oikeutta lakiosaan."
Työhyvitys on aika harvinainen keino, ja sen saaminen voi osoittauta vaikeaksi ja ainakin kalliiksi, mikäli pesä on riitainen.
Tästä syystä oma neuvoni on seuraava: mikäli äitisi haluaa poiketa lakimääräisestä perinnönjaosta sinun hyväksesi, niin varminta olisi, jos äitisi laatisi sitä koskevan testamentin. Minusta näyttää (huom. siis vain minun vaikutelma) että äitis on halunntu palkita sinut tekemästäsi työstä määrämällä sinut edunsaajaksi henkivakuutuksessa. Se on hyväksyttävää ja ymmärrettävää. Perinnönjakoa silmälläpitäen testamentti olisi kuitenkin selekin keino varmistaa äitisi tahdon toteutuminen. Jo käsitteelisesti testamenttioikeus on juuri tätä varten tarkoitettu