oon iha hukassa

Mä tiedän et äiti tai poikaystävä ei tuu mieltään muuttamaan.. jos pidän tän lapden nii menetän poikaystävän ainakin ja jään ihan yksin eikä mulla oo rahaakaan elättää sitä lasta mut aborttiin mä en suostu Mä tiiän et must tulis kuitenki hyvä äiti ja rakastan lapsia ainoo ongelma on raha

tyttö95 kirjoitti:

Mä tiedän et äiti tai poikaystävä ei tuu mieltään muuttamaan.. jos pidän tän lapden nii menetän poikaystävän ainakin ja jään ihan yksin eikä mulla oo rahaakaan elättää sitä lasta mut aborttiin mä en suostu Mä tiiän et must tulis kuitenki hyvä äiti ja rakastan lapsia ainoo ongelma on raha

Lue lisää

Kyllä äitisi pitäisi hyväksyä tuleva lapsi. Sinähän olet jopa tullut raskaaksi "vanhempiesi vahtivuorolla" kun olet alaikäinen. Poikaystäväsi taas on tuleva isä ja aivan yhtä paljon vastuussa kuin sinäkin, paitsi aborttiin hän ei tietenkään voi sinua pakottaa. nykyään teiniabortteja pidetään niin itsestäänselvinä, ettei muita vaihtoehtoja aina osata ajatellakaan. Ehkä äitisi ja poikaystäväsikin (ja hänen vanhemmat ja mahdolliset sisarukset) ovat tällaisia, ja pehmenevät vasta kun vauvan tulo tuntuu konkreettisemmalta. Keiden muiden läheisten puoleen voisit kääntyä? Tai ehkäpä vielä tutustut muihin nuoriin äiteihin ja isiin, joiden kanssa voit vaihtaa ajatuksia ja saada käytännön tukea. Kirkollakin saattaa olla harrastustoimintaa vanhemmille ja lapsille. Marttaliitto taas neuvoo kodinhoidossa.

Rahallista tukea tulet joka tapauksessa saamaan jonkin verran (lapsilisät, äitiysraha, asumistuki jos muutat pois kotoa). Päivähoitokin aikanaan järjestynee. Suurin haaste luultavasti on siinä, että ehdit opiskella ja valmistua kunnolla. Onneksi nykyään on olemassa ammattikorkeakoulutkin, niin että muutamankin vuoden opiskelulla saa korkealaatuisen tutkinnon, josta voi sitten jatkaa vielä ylemmäs jos tahtoo. Nyt on hyvä aika mennä opinto-ohjaajan ja ammatinvalintapsykologin juttusille, jos et jo ole ammattikoulussa tai päättänyt mihin suuntaat lukion jälkeen. Kerro myös opolle raskaudesta.

Käythän vielä terkkaarilla/lääkärillä. Syö monipuolisesti ja terveellisesti. Paljon myös salaattia, vihanneksia ja hedelmiä.

Juttele lisää kirjoitti:

Kyllä äitisi pitäisi hyväksyä tuleva lapsi. Sinähän olet jopa tullut raskaaksi "vanhempiesi vahtivuorolla" kun olet alaikäinen. Poikaystäväsi taas on tuleva isä ja aivan yhtä paljon vastuussa kuin sinäkin, paitsi aborttiin hän ei tietenkään voi sinua pakottaa. nykyään teiniabortteja pidetään niin itsestäänselvinä, ettei muita vaihtoehtoja aina osata ajatellakaan. Ehkä äitisi ja poikaystäväsikin (ja hänen vanhemmat ja mahdolliset sisarukset) ovat tällaisia, ja pehmenevät vasta kun vauvan tulo tuntuu konkreettisemmalta. Keiden muiden läheisten puoleen voisit kääntyä? Tai ehkäpä vielä tutustut muihin nuoriin äiteihin ja isiin, joiden kanssa voit vaihtaa ajatuksia ja saada käytännön tukea. Kirkollakin saattaa olla harrastustoimintaa vanhemmille ja lapsille. Marttaliitto taas neuvoo kodinhoidossa.

Rahallista tukea tulet joka tapauksessa saamaan jonkin verran (lapsilisät, äitiysraha, asumistuki jos muutat pois kotoa). Päivähoitokin aikanaan järjestynee. Suurin haaste luultavasti on siinä, että ehdit opiskella ja valmistua kunnolla. Onneksi nykyään on olemassa ammattikorkeakoulutkin, niin että muutamankin vuoden opiskelulla saa korkealaatuisen tutkinnon, josta voi sitten jatkaa vielä ylemmäs jos tahtoo. Nyt on hyvä aika mennä opinto-ohjaajan ja ammatinvalintapsykologin juttusille, jos et jo ole ammattikoulussa tai päättänyt mihin suuntaat lukion jälkeen. Kerro myös opolle raskaudesta.

Käythän vielä terkkaarilla/lääkärillä. Syö monipuolisesti ja terveellisesti. Paljon myös salaattia, vihanneksia ja hedelmiä.

Lue lisää

Juttelin äidin kanssa nyt aamulla uudestaan ja hän sanoi että tukee mua kyllä kaikessa mitä päätänkään tehdä.. tiiän vaan et äiti tai poikaystäväni ei halua että pidän tämän lapsen.. mulla on tänään aika lääkäriin ja oon nytte 10 luokalla ku piti korottaa numeroita et pääsisin jonnekkin alalle opiskelee minne haluun mä en todellakaan tiedä et mitä tekisin .. oon iha sekasin vielä täst kaikesta

tyttö95 kirjoitti:

Juttelin äidin kanssa nyt aamulla uudestaan ja hän sanoi että tukee mua kyllä kaikessa mitä päätänkään tehdä.. tiiän vaan et äiti tai poikaystäväni ei halua että pidän tämän lapsen.. mulla on tänään aika lääkäriin ja oon nytte 10 luokalla ku piti korottaa numeroita et pääsisin jonnekkin alalle opiskelee minne haluun mä en todellakaan tiedä et mitä tekisin .. oon iha sekasin vielä täst kaikesta

Lue lisää

sellaiseen koulutukseen, mikä turvaa mahdollisimman varman työpaikan ja missä palkka on riittävän suuri perheen elättämiseen. Mene vaan rohkeasti keskustelemaan oppilaanohjaajan kanssa. Mukavaa lukea, että sait jo äitisi tuen!

Kannattaa hakea kirjoitti:

sellaiseen koulutukseen, mikä turvaa mahdollisimman varman työpaikan ja missä palkka on riittävän suuri perheen elättämiseen. Mene vaan rohkeasti keskustelemaan oppilaanohjaajan kanssa. Mukavaa lukea, että sait jo äitisi tuen!

Lue lisää

Poikaystävän tukee en saa .. mun pitäis niinku valita poikaystävän ja vauvan väliltä.. ja joo äiti tukee mua valitsin miten vaan, mut abortin kannalla se kuitenkin on

tyttö95 kirjoitti:

Poikaystävän tukee en saa .. mun pitäis niinku valita poikaystävän ja vauvan väliltä.. ja joo äiti tukee mua valitsin miten vaan, mut abortin kannalla se kuitenkin on

Saattaa käydä niin, että sinä et kohta halua enää tuota poikaa seurustelukumppaniksesi, jos hän tuollaiseen epäreiluun valintatilanteeseen sinua ajaa.

Ei tässä oikeasti ole kyse siitä, haluatko poikaystäväsi vai vauvan, vaan siitä voitko pitää lapsesi ja opiskella myös itsellesi ammatin (äitiysloman aikana ei välttämättä saa tehdä opintosuorituksia, mutta jos noin on niin silloinkin kannattaa opiskella kotona. Esim kieliä joita tulet vielä jatkossakin opiskelemaan yms), vai annatko lapsen adoptioon tai päädytkö aborttiin.

Jos pidät lapsen, niin muista vaatia poikaystävältä virallinen isyyden tunnustus, jotta lapsen oikeuksille isään tulee lain voima. Jos poika ei suostuisi tunnustamaan, niin ei kun viranomaisten kautta DNA testiin, niin asia järjestyy kyllä.

No voi kirjoitti:

Saattaa käydä niin, että sinä et kohta halua enää tuota poikaa seurustelukumppaniksesi, jos hän tuollaiseen epäreiluun valintatilanteeseen sinua ajaa.

Ei tässä oikeasti ole kyse siitä, haluatko poikaystäväsi vai vauvan, vaan siitä voitko pitää lapsesi ja opiskella myös itsellesi ammatin (äitiysloman aikana ei välttämättä saa tehdä opintosuorituksia, mutta jos noin on niin silloinkin kannattaa opiskella kotona. Esim kieliä joita tulet vielä jatkossakin opiskelemaan yms), vai annatko lapsen adoptioon tai päädytkö aborttiin.

Jos pidät lapsen, niin muista vaatia poikaystävältä virallinen isyyden tunnustus, jotta lapsen oikeuksille isään tulee lain voima. Jos poika ei suostuisi tunnustamaan, niin ei kun viranomaisten kautta DNA testiin, niin asia järjestyy kyllä.

Lue lisää

Adoptiota mä en edes harkitse.. siihen en pystyisi ikinä ! ja emmä tiiä pystyisinkö mä aborttia tekemään.. mut pelottaa vaan et miten äiti suhtautuu siihen jos sanon että aion pitää lapsen.. sitä mä itse haluisin mutta en uskalla sanoo kenellekkään mitään ja opiskelun voisin hoitaa sitten kun lapsi on tarpeeksi vanha päiväkotiin.

Kiitos :)

jos tulee..

Tyttö95 kirjoitti:

jos tulee..

mieti tarkkaan :) ite oon 18vuotias ja tein pari kk sitten abortin. En kannusta siihen mutta se oli mun ja mun poikaystävän kohalla ainoo ratkaisu. Jos näin nuorena sen tekee niin ei tarvi yhtään pelätä, lääkärit on tosi mukavia jne :) eikä mua ainakaan kaduta et tein, tottakai se on ikävää mutta itse olen vielä liian nuori ottamaan vastuuta toisesta ihmisestä :( mut jos aijot pitää sen niin luulisin että pieni vauva sulattaa kaikkien sydämet :) sun poikaystävä tuskin koskaan tulis olemaan lapsen elämässä kun hänellä on jo nyt tuollainen asenne :( mut mä ainakin oon sun tukena vaikka ei tunnetakkaan :) on vaikee valinta kun tulee raskaaks näin nuorena. Luen tätä kirjotusta kyl myöhemminkin jos sulla on mulle jotain kysymyksiä :) äläkä pelkää kyllä kaikki järjestyy :)

skaksajrc kirjoitti:

mieti tarkkaan :) ite oon 18vuotias ja tein pari kk sitten abortin. En kannusta siihen mutta se oli mun ja mun poikaystävän kohalla ainoo ratkaisu. Jos näin nuorena sen tekee niin ei tarvi yhtään pelätä, lääkärit on tosi mukavia jne :) eikä mua ainakaan kaduta et tein, tottakai se on ikävää mutta itse olen vielä liian nuori ottamaan vastuuta toisesta ihmisestä :( mut jos aijot pitää sen niin luulisin että pieni vauva sulattaa kaikkien sydämet :) sun poikaystävä tuskin koskaan tulis olemaan lapsen elämässä kun hänellä on jo nyt tuollainen asenne :( mut mä ainakin oon sun tukena vaikka ei tunnetakkaan :) on vaikee valinta kun tulee raskaaks näin nuorena. Luen tätä kirjotusta kyl myöhemminkin jos sulla on mulle jotain kysymyksiä :) äläkä pelkää kyllä kaikki järjestyy :)

Lue lisää

Oon miettiny tätä tosi paljon.. en oo monee yöhönkää nukkunu juuri yhtää :/ Ja nyt kun tää raskaus on vielä niin alussa nii abortin voisi tehdä lääkkeellä, eihä se vielä edes oo mikää lapsi vaa millin kokone alkio enkä mä tiiä et miten pystyisin huolehtimaan toisesta ihmisestä kun itekki viel oon näi nuori ja koko elämä edessä. Mä en pystyis tarjoo sille lapsellekkaan sellast elämää kun haluisin.. tiiän ite milt tuntuu ku isä ei välitä ja sitä mä en mun lapselle kyl halua.. :/ Kyl must nyt alkaa tuntuu siltä et se abortti on ainoo ratkasu.. mun tilantees se on oikee ratkasu, koska en mä oo valmis äidiks en todellakaan. Mun oma elämäki on niin sekasin täl hetkellä..

Tyttö95 kirjoitti:

Oon miettiny tätä tosi paljon.. en oo monee yöhönkää nukkunu juuri yhtää :/ Ja nyt kun tää raskaus on vielä niin alussa nii abortin voisi tehdä lääkkeellä, eihä se vielä edes oo mikää lapsi vaa millin kokone alkio enkä mä tiiä et miten pystyisin huolehtimaan toisesta ihmisestä kun itekki viel oon näi nuori ja koko elämä edessä. Mä en pystyis tarjoo sille lapsellekkaan sellast elämää kun haluisin.. tiiän ite milt tuntuu ku isä ei välitä ja sitä mä en mun lapselle kyl halua.. :/ Kyl must nyt alkaa tuntuu siltä et se abortti on ainoo ratkasu.. mun tilantees se on oikee ratkasu, koska en mä oo valmis äidiks en todellakaan. Mun oma elämäki on niin sekasin täl hetkellä..

Lue lisää

Ymmärrän täysin sen että et ole valmis äidiksi, mutta tuo on väärin sanoa että et halua lapsellesi tilannetta missä isä ei välitä. Tässä esimerkki: Olin itse 18 kun olimme yhdessä tuumin päättäneet tehdä lapsen. Tulin raskaaksi. Kahdeksannella viikolla mies ilmottaa ettei olekkaan valmis isäksi, pakkaa kamansa ja lähtee. Olen nyt yksinhuoltaja ja onnellinenkin vielä. koskaan ei voi saada täyttä varmuutta siitä että haluaako se isä oikeasti olla lapsen elämässä sinun toivotulla tavalla, ikävä kyllä.

Hiroma kirjoitti:

Ymmärrän täysin sen että et ole valmis äidiksi, mutta tuo on väärin sanoa että et halua lapsellesi tilannetta missä isä ei välitä. Tässä esimerkki: Olin itse 18 kun olimme yhdessä tuumin päättäneet tehdä lapsen. Tulin raskaaksi. Kahdeksannella viikolla mies ilmottaa ettei olekkaan valmis isäksi, pakkaa kamansa ja lähtee. Olen nyt yksinhuoltaja ja onnellinenkin vielä. koskaan ei voi saada täyttä varmuutta siitä että haluaako se isä oikeasti olla lapsen elämässä sinun toivotulla tavalla, ikävä kyllä.

Lue lisää

se on kuule ihan oikein sanottu. Mä tiedän tasan tarkkaan miltä tuntuu kun ei ole isää tai isä vaan haukkuu ! sellaista elämää mä en mun lapselle halua !

tyttö95 kirjoitti:

se on kuule ihan oikein sanottu. Mä tiedän tasan tarkkaan miltä tuntuu kun ei ole isää tai isä vaan haukkuu ! sellaista elämää mä en mun lapselle halua !

Ymmärsit nyt varmaan väärin.. Tarkoitin, että on väärin siksi sanoa että et halua lapsellesi tilannetta missä isä ei välitä, koska sä et missää vaiheessa voi olla täysin varma välittääkö se siitä loppujen lopuks ollenkaa. Julmaa mutta totta. Ja kyllä minäkin tiedän mitä on kun isä haukkuu vaan, mutta en mä silti päättäny aborttia tehdä kun lapsen isä ilmotti lähtevänsä, kaiken lisäks lapsi suunniteltu. Tuon perusteella et ikinä pystyis lapsia tekemään ):

Hiroma kirjoitti:

Ymmärsit nyt varmaan väärin.. Tarkoitin, että on väärin siksi sanoa että et halua lapsellesi tilannetta missä isä ei välitä, koska sä et missää vaiheessa voi olla täysin varma välittääkö se siitä loppujen lopuks ollenkaa. Julmaa mutta totta. Ja kyllä minäkin tiedän mitä on kun isä haukkuu vaan, mutta en mä silti päättäny aborttia tehdä kun lapsen isä ilmotti lähtevänsä, kaiken lisäks lapsi suunniteltu. Tuon perusteella et ikinä pystyis lapsia tekemään ):

Lue lisää

No joo taisit kyllä nyt itekkin ymmärtää väärin mitä tuolla tarkoitin..

tyttö95 kirjoitti:

No joo taisit kyllä nyt itekkin ymmärtää väärin mitä tuolla tarkoitin..

Kuulostat hirmuisen agressiiviselta tapaukselta :O Et osaa vastata asiallisesti jos joku sanaa vähänkään väärin sinun mielestäsi ):

Hiroma kirjoitti:

Kuulostat hirmuisen agressiiviselta tapaukselta :O Et osaa vastata asiallisesti jos joku sanaa vähänkään väärin sinun mielestäsi ):

kyllä mä mun mielestä ihan asiallisesti vastasin ? :D

no justhan mä sanoin että abortti ! ja sä et voi sitä tietää että pystyisinkö huolehtimaan lapsesta tai jaksaisinko.. !

tyttö95 kirjoitti:

no justhan mä sanoin että abortti ! ja sä et voi sitä tietää että pystyisinkö huolehtimaan lapsesta tai jaksaisinko.. !

Lopullinen päätös pitää tehdä aika nopeasti, mutta mieti silti kunnolla ratkaisusi. Aloituksessasi kirjoitit, ettet todellakaan halua aborttia, eli miten se oikein on? Tartut aborttimahdollisuuteen epätoivoisena ratkaisuna? Ok, mutta älä hätiköi.

Ota nyt ainakin kunnolla selvää, ketkä kaikki sinua auttaisivat lapsen kanssa. Yksin lasta on varsinkin nuoren ihmisen kohtuuttoman raskasta kasvattaa, mutta jos tukea on saatavilla niin helpottaisi ainakin osittain. Muiden läheisten tuki korvaa lapselle sitä isän puutettakin, ja mitä pikemmin lapsi syntyisi sitä useampi vuosi tai vuosikymmen hänellä olisi aikaa tuntea isovanhempansakin.

Mieti tarkkaan kirjoitti:

Lopullinen päätös pitää tehdä aika nopeasti, mutta mieti silti kunnolla ratkaisusi. Aloituksessasi kirjoitit, ettet todellakaan halua aborttia, eli miten se oikein on? Tartut aborttimahdollisuuteen epätoivoisena ratkaisuna? Ok, mutta älä hätiköi.

Ota nyt ainakin kunnolla selvää, ketkä kaikki sinua auttaisivat lapsen kanssa. Yksin lasta on varsinkin nuoren ihmisen kohtuuttoman raskasta kasvattaa, mutta jos tukea on saatavilla niin helpottaisi ainakin osittain. Muiden läheisten tuki korvaa lapselle sitä isän puutettakin, ja mitä pikemmin lapsi syntyisi sitä useampi vuosi tai vuosikymmen hänellä olisi aikaa tuntea isovanhempansakin.

Lue lisää

Joo keskiviikkoon menessä pitäisi päättää.. mulla on silloin lääkäri. Mä en todellakaan tiedä että mitä tekisin :( tää tilanne on ihan hirvee.. en oo saanu nukuttuu juuri ollenkaa ja väsyneenä ei pysty ajattelemaan niin selvästi ja kyllä mul on sukulaisia jotka auttaisivat lapsen kanssa aina kun mahdollista kun he asuvat kaikki niin kaukana ja kyllä mä itse oman lapseni hoitaisin en laittais sitä äitini vastuulle tai kenenkään muun mut jos mä en sitten pärjääkkään.. :/