Käynnistä moottori, käynnistä pilssipumppu, määrää joku käyttämään manuaali pilssipumppua, hiljennä vauhti minimiin, pyri paikantamaan vuotokohta ja tukkimaan vuoto. Tämä tapahtuu esim. letkun vuotaessa sulkemalla läpivienti, tunkemalla vuotokohtaan puutappi, kylpypyyhe, vuodon tukkimismassaa, jeesusteippiä, muovipusseja tms. Jos et tässä onnistu aja vene rannikon läheisyydessä kölistään kiinni pohjaan uppoamisen estämiseksi. Avomerellä valmistaudu siirtymään lauttaan tai jollaan ja ota esille valmiuskassi tai kerää laukkuun kannettava vhf, raketit, evästä, tulentekotarpeet, teräase jne. Hälytä apua. Muita ehdotuksia?
Toiminta veneen upotessa
ei onneksi kokemusta
511603
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 51
Vanhimmat
Yksi lisäjuttu. Mulla on veneessä moottorin vedentossa kolmitiehana, josta menee yksi haara pissin (syvän) pohjalle. Tarvittaessa saan siis moottoria käyttämällä vettä ulos veneestä. Toki tämän lisäksi on kaksi muuta pilssipumppua, puutapit jne.
Tee hätäkutsu ja ammu hätäraketti.
Pilssipumppujen lisäksi, veden poistamiseksi veneen sisältä. Käynnistä suihkun kaivon tyhjennyspumppu. Leikkaa kannenpesupumpun tulovesiletku poikki alimmasta kohdasta ja käynnistä pumppu. Tyhjennä vesisäiliöt. Leikkaa juomavesipumpun tulovesiletku poikki alimmasta kohdasta ja käynnistä pumppu avaamalla vesihanat. Sulje moottorin merivesihana ja leikkaa merivesiletku poikki alimmasta kohdasta, anna moottorinkin pumpata vettä pois veneestä.
Määrää kaikki mahdolliset läsnäolijat äyskäröimään vettä pois veneestä.
Kerää kaikkea mahdollista kelluttavaa tavaraa valmiiksi veneen hylkäämistä varten, fendarit, tyhjennetyt vesitonkat, ylimääräiset pelastusliivit, pelastusrenkaat, uimalelut.
www.stayafloatmarine.com
Vaikuttava myyntivideo, löytyyköhän Suomesta tätä tai muuta sopivaa kittiä? Jenkkipalstoilla puhutaan paikallisen 3 $ wc-vahamansetin ajavan saman asian.
Hyviä vinkkejä. Vesitankkien tyhjentäminen ei olisi tullut itselle heti mieleen. Aika äkkiä tyhjenee kuitenkin puolikuutiota ja jäävät lisäämään nostetta. Moottorin vesiletku kannattaa tietysti katkaista läpiviennin juuresta niin että letkun saa liitettyä uudestaan jos vuoto saadaan loppumaan. Ja tietysti samalla suljetaan läpivienti.
Kaikki kansiluukut ja venttilit tiiviisti kiinni jotta ilmataskut hidastavat mahdollista uppoamista.
Enpä suosittelisi moottorin vesiletkun katkomista, kun sitten menee roskia jäähdytyskanavaan likaisen pilssiveden mukana ja on konerikkokin kohta edessä. Se ottaa päähän siinä vaiheessa, kun vene pysyisi pinnalla muttei kone enää pelaa. Muovisankolla vaan lisätyhjennystä ja sillä siisti. Ei se kovin nopeasti uppoa tuollainen isohko vene ellet ole saanut valtavaa reikää jostain kumman syystä runkoon.
Oman veneen pilssi on aina siisti ja normaalisti kuiva joten tästä ei aiheutuisi ongelmaa. Lisäksi merivesikierrossa on suodatin. Ihan ensimmäiseksi en tätä menisi itsekään toteuttamaan. Jos muu ei auttaisi koneen jäähdytyspumpussa on kuitenkin yleensä kohtuullisen iso tuotto.
Kyllä vastaavaa saa vaikka Maritimista.
Eikös sulla ole merivesisuodatinta?
Tärkeintä on poistua, että ei uppoa veneen mukana.
Hyvä vitsi, mutta veneestä ei itseasiassa kannata missään nimessä poistua ennen kuin se uppoaa. Edellyttäen tietysti ettet pysty poistumaan maalla tai toiseen alukseen.
Ostaa biltenasta kaksikymmnetä rantalelukrokotiilia, joiden tilavuus on noin 200 litraa kappale. Osta tehokas ilmapumppu. Hädän tullen puhalla krokotiilit täyteen. Vene ei uppoa, vaan jää kellumaan!
Avomerivehkeissä on hyvä olla mukana myös Esteri-merkkinen polttomoottoritoiminen suurtehopumppu.
mutta miksei veneissä ole airbagejä?
Jos ajattelette että ne airbagit pelastaisivat veneen uppoamiselta voisitte laskea kuinka suuri sellaisen pitäisin olla, jos vene esimerkiksi painaa 4000 kg?
Jos maston yläpäässä olisi veden paineesta laukeavat "pelastusliivit", auttaisi se veneen pystyyn nousua kaatumistapauksessa. Valtameriveneiden vakaus ei yleensä ole valmistajan laskelmien mukainen, koska mastoon on usein hilattu erilaisia lisäkamoja (tutka, tv-antenni, spinnupuomi jne.). Lisäksi ovat vielä biminikatokset, jolla ttaavetit ym.
Odottavan aika on piiitkä.
5 mottia integoituna kylkilistaan alkaisi riittää. Täyttäminen vaatisi 3 x 10 l x 300 bar paineilmapullot sekä laukaisulaitteet. Meripelastushelikoptereihin tälläiset kellukkeet on muuten asennettu.
Kaluston vanhetessa omistajien kannattaa kiinnittää erityistä huomiota läpivientien ja pinnan alapuolella olevien letkujen kuntoon. Olettaakseni juuri kukaan ei sulje veneestään pohjaventtiileitä jättäessään veneen laituriin. Olen ainakin havainnut useassa veneessä aukiasentoon jämähtäneitä venttiileitä.Jenkkitilaston mukaan 40 % uppoamisista tapahtuu veneen ollessa yksin laiturissa.
vakuutus
Vakuutus ei auta jos läpivienti pettää vanhuuttaa ja/tai huonouttaan. Sinä maksat. Vakuutuskorvauksen saaminen edellyttää, että veneen uppoaminen on seurausta sääoloista, karilleajosta tms ulkoisesta syystä. Näitä letkujen ja klemmarien pettämisiä tapauksia on ollut ja vakuutusyhtiöt ovat jättäneet vahingot korvaamatta.
Ei kannata hankkia vakuutusta ns. perinteisesta vakuutusyhtiosta. Yacht-pool ja Pantaenius ainakin korvaavat lapiviennin pettamisen.
jos on oletettavaa että selviydyt tilanteesta hengissä, anna rauhassa upota ja täytä vahinkoilmoitus, lossaat tietysti huuta apua vhf:llä ja mieluiten joku todistaja, kannattaa siis joutua onnettomuuteen vilkasliikenteisen väylän varrella.
http://yachtpals.com/sinking-boat-9192
http://www.youtube.com/watch?v=lzgUFB4KrSM
Sähkövimpaimien käytössä on se ongelma että akut on yleensä veneessä sijoitettu mahdollisimman alas ja ne joutuvat melko pian vedenpinnan alapuolelle ja siten oikosulkuun. VHF:lle kannattaa siksi olla oma pieni akku diodilla muusta virtapiiristä erotettuna, niin jää vähän enemmän aikaa huudella apuva.
Itseasiassa ei.
Olen ajanut esim mönkijällä vedessä niin että ei näy kuin sarvet.
Akku on takalokasuojan alapuolella.
esim tässä videossa on kaikki sähköt akkuja myöten veden alla. Toimii.
Lisäys edelliseen. Samoin olen ajanut maastoautolla niin että istutaan kaulaa myöten vedessä.
Totta.
Ylensä kone tumppaa kun vettä on sen verran että imee vedet sisään imuilmareijästä.
Mutta ajoitko merivedessä?
Kyllä.
Järvi, joki, suom, meri... vesissä on ajettu.
Tärkeä juttu on soittaa meripelastuskeskukseen /hätänumeroon heti aluksi ja ilmoittaa ongelmasta, joten heillä jää aikaa valmistautua.
Tämä on juuri pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan akilleenkantapää, ihmisiltä häviää taju siitä että elämässä on pakko olla jonkinmoinen omavastuu-osuuskin. Jos ostaa homeisen talon tai ruosteisen auton, se on myyjän vika. Jos polttaa tupakkaa tai asennuttaa itselleen puoskarilla kumitissit, on tietenkin yhteiskunnan korvattava hoitokulut. Jos lapsi voi huonosti ja häiriköi, vika on päiväkodissa, koulussa tai televisio-ohjelmissa. Jos vene vuotaa, vastuu kuuluu meripelastukselle. Ei meillä tämmöiseen toimintaan ole varaa.
Jos vene vuotaa,niin vastuu kuuluu veneen kipparille ,ei meripelastukselle.Tunarin kannataisi vähän miettiä,mitä poskistaan laukoo!
Sarkasmi ei taida olla vahvin lajisi?
Tämä on ihan meripelastajien neuvo soittaa heille ajoissa. Ei tarkoita siis sitä että sieltä olisi Superpuman vielä lähdettävä. Voivatpa ruveta lopetteleman ruokailua jaruveta vetämään saappaita jalkaan. On myös meripelastuskeskuksen tehtävä arvioida vaatiko tilanne heidän apua.
Tuskin lähtevät jos kerrot soittaneesi varmuuden vuoksi, mutta että uskot, että sinulla on tilanne hallinnassa ja että veneessä ei ole esimerkiksi pieniä lapsia.Jos taas keli on huono, veneessä on uimataidottomia, vesi on kylmää ja soittajan puheesta ai saa käsitystä millainen vaaratilanne on, voi olla, että lähin partiovene lähtee liukkaasti tarkastamaan tilanteen.
Ei ole vastuun siirtämistä muille, jos varoittaa viranomaisia mahdollisesta avuntarpeesta. Vastuun siirtämistä olisi, jos eitten vain jäisi odottamaan, eikä aktiivisesti yrittäisi toimia veneen uppoamisen estämiseksi.
Tosin puhelu voi kyllä antaa vapaaehtoisille meripelastajille"teko"syyn kerrankin pistää uudesta veneestä kahvat kaakkoon ja kurvailla kovaa paikalle kesken ikävystyttävän päivystämisen.
tunari ei nyt ymmärtänyt!Meripelastus tai rajavartiolaitos on hyvä asia .Ja On aika tavanomaista länsimaisessa sivistysvaltiossa ...tai missä tahansa valtiossa,että hädässä olevalle annetaan apua!Olen varma,että myös tunari käyttää yhteiskunnan luomia palveluja,jotka on tarkoitettu kaikille.Meripelastus on yksi sellainen!
Ei ymmärtänyt tositosiisotunarikaan. Kyllä aivan ensisijainen vastuu veneen pitämisessä merikelpoisena ja vielä vahingon sattuessakin olla omatoiminen, on kipparilla. Sen jälkeen, kun se ei enää riitä, siirtyy vastuu meripelastukselle. Tämä järjestys ei vähimmässäkään määrin estä käyttämästä meripelastuksen palveluita, kyse on ainoastaan toimintajärjestyksestä. Aivan yhtä vähän se estää antamasta apua toiselle, sitä tarvitsevalle.
Eikä muuten se vastuunkanto estä vahingon sattuessa ilmoittamaan tilanteesta sillä apartian tarkoittamalla tavallakaan meripelastukselle. Se kuuluu jopa velvollisuuksiin. Informointi ei ole vastuunsiirtoa.
http://www.yachtsurvey.com/sinking.htm
Miksi veneet uppoavat? Ylläoleva linkki toteaa yhdeksi syyksi laiminlyönnit, mutta pitää perimmäisenä syynä veneen huonoa suunnittelua ja heikkoja materiaaleja. Moottoriveneiden tavallisin uppoamisen syy on väärin suunniteltu avotila. Purjeveneissä on väärin suunniteltuja vessoja, lauvuaareja, riittämättömiä pilssipumppuja ja riittämätön akkukapasiteetti pilssipumpuille.
Avotilan tiiviys ei aina ole riittävä ja vesilastin lisääntyessä vesi vuotaa sisälle.
Vuotavat kansiluukut ovat ongelma merenkäynnissä. Kirjoittaja varoittaa nykymuodin avoperäveneistä, koska sisäänkäyntiluukut eivät välttämättä ole niin vahvoja ja tiiviitä kuin pitäisi.
Itse luulisin, että vaikeimmat vuodot liittyvät rakenteiden vaurioitumiseen. Niitä voi syntyä kölin tai peräsimen repeämisissä, ympärimenoissa tapahtuneista kannen tai rungon repeämisistä tms.
Erään ruotsinssuomalaisen purjehtijan vene upposi Tyynellä valtamerellä sen takia, että istuinlaatikon luukun saranat pettivät ja luukun kansi katosi mereen. Vene alkoi täyttyä avonaisen sitlooran lokeron kautta ja upposi.
Nettipurjehtijoiden taman ketjun asiattomuuksista voisi siivota muutaman ajatuksen pois. Purjevenetta ei voi sulkea ilmatiiviisti hidastamaan uppoamista. Lauttaan siirryttaessa grab packiin on turha ottaa tulentekovälineita. Vesitankien tyhjentämisyris on turhaa puuhaa. Minulla varmaan on suomalaisittain suhteettoman suuret vesitankit 400 litraa 35 jalkaisessa muttei edes 0.4 luutiota kelluta mitään venetta. Kaikki sittlodan kannet ovat tehtaalta tullessa muuta kuin vesitiiviit. Paksulla kuminauhalla voi tiivistää mutta sitten täytyy ratkaista tuuletus. Vesi sittlodassa ei tule sisään, täysinäinen sittloda käsittää tonnikaupalla vettä ja ellei ole avoperä niin kaatuu ja tyhjenee ylimäärästä laidan yli eikä läpivienneistään. Sisäänmenoluukku pitää olla varmistettu, ettei katoa. Kaikenlaiset letkujen rakentelut ajatusleikkinä kotisoffalla varmaan sujuu mutta veneen upotessa saattavat olla kohtalokas erehdys ajan ja kapasiteetin haaskauksessa, perimätiedon mukaan paras pilssipumppu on ämpäri hukkumista pelkäävän kädessä. Avomerellä VHF tai känny ei kanna mihinkään. Kaikkia rakettejakaan ei kannata heti paukuttaa taivaalle jos olosuhteet ovat sellaiset, ettei laivoja näy kun kerran viikossa tai harvemmin. Rannikolla tilanne tietenkin on toinen. Meripelastusasenteesta-tai sen puutteesta pikemminkin- sen verran, että jokaisen tulee tietenkin tarjota apua jos siihen tilaisuus tarjoutuu. Silloinkin kun on uppoamisvaaraa pienemmästa ongelmasta kyse.
Siinä oli ensimmäisiä jotenkin käytännön elämään liittyviä ajatuksia. Edellisissä on ollut aimo annos nettipurjehdusta mukana. Kun puhutaan venettä merellä upottavasta vuodosta, kannattaa todella unohtaa letkuleikit. Ja eikö kukaan ole syksyllä tyhjentänyt vesisäiliötä vain antamalla pumpun pumpata? Sehän kestää ikuisuuden, koska pumppujen tuotto on uppoamistilanteessa olematon. Samoin moottorin merivesipumpun. Joku 5-10 l/min tuottava pumppu, joita edellämainitut ovat, ovat veneen tyhjennyksessä yhdentekeviä. Jos moottorin kylkeen on asennettu kiilahihnavetoinen 200 l/min, kannattaa sitä jo käyttää. Mutta sekin on sitten jo valmiiksi kytketty letkuistaan.
Seppomartti kertoi, että sittloodan täyttyminen johtaisi veneen kaatumiseen.
Tämä yleistys ei tietenkään pidä paikkaansa, mikäli vene on rakennettu ja suunniteltu avomerikäyttöön. Onko jossain CE A-kategorian veneessä niin iso sittlooda, että vene kaatuu sen täyttyessä? Aikoinaan IOR-säännössä oli istuinlaatikon maksimimitat (ja tyhjennysputkien minimimitat). Nykymuodin jättikokoinen avotila on eri asia ja on suunniteltu avoperää varten.
Kun omat lapseni olivat pieniä, kesähelteillä meillä oli tapana tulpata tyhjennysaukot ja täyttää sittlooda merivesiammeeksi. Veneen vakaus näyttänyt muuttuvan mitenkään ja vesi valui laidan yli ennenkuin olisi päässyt sisäänkäyntiluukkuun asti.
Nykyisen veneeni istuinlaatikko on merenkäynnissä kertaalleen täyttynyt piripintaan eikä todellakaan ollut ongelma. Tietysti tyhjeneminen olisi nopeampi, jos peräpeili olisi kokonaan avoin.
Olisiko niin, että avoperäveneiden ostajat perustelevat valintaansa mielikuvilla? Heidän mielestään avoperässä ei ole mitään huonoja puolia, vain etuja. Makuasioita ei kuitenkaan pitäisi perustella väärin perustein.
Raketeista olen samaa mieltä, vhf:stä en. Kyllä dsc-vhf:n hätäviestitys kannattaa heti käynnistää, jos vene on uppoamassa avomerellä. Laivoja ja muita aluksia liikkuu paljon tiheämmin kuin niistä saa näköhavaintoja. Kännykällä ei ole käyttöä avomerellä.
Tuttava osui jokunen vuosi sitten Ahvenanmereltä pintaverkoon. Verkko sotkeutui peräsimeen ja potkuriin. Kaikki eri tavoilla tehdyt omat yritykset verkon irrottamiseksi epäonnistuivat . Tuttavani kertoi, että uiminen puukon kanssa kymmenasteisessa vedessä ja kovenevassa aallokossa ei vaikuttanut mahdollisesta ratkaisulta . Vene kääntyi perä tuuleen ja kasvavat mainingit täyttivät avotilaa verkon vielä painaessa perää veden alle. Porukka sulki kaikki mahdolliset luukut josta huolimatta vesi täytti useita kertoja sitlooran ja sitä valui laatikoiden ja luukun kautta pilssissäkin asti oman arvionsa mukaan satoja litroja. Neljän tunnin pumppauksen, äyskäröinnin ja epäonnistuneiden verkon irrotusyritysten jälkeen läpimäräksi kastunut miehistö kutsui illan jo hämärtyessä apua kännykällä 112 kautta koska matkapuhelimessa kenttää riitti. Ystäväni kertoi, että ilman paikalle saapunutta merivartioston alusta sekä hieman myöhemmin saapunutta kiukkuista kalastajaa voimat olisivat varmasti nopeasti loppuneet ja vene lopulta uponnut .
Ajoverkkokalastus on tietääkseni itämereltä loppunut 2007, huonosti merkittyihin rysäsysteemeihin olen ollut itsekin ajaa tämän jälkeen Eckeröön ja Maarianhaminan välillä.
Hyvä esimerkki, miksi veneessä pitäisi olla DSC-VHF! Matkapuhelimen kenttä riittää vain rannikon lähellä (Ahvenanmerellä on onneksi rannat sentään melko lähellä).
Itseasiassa ei puutunut, tuttava kertoi, että koki tilanteessa yksinkertaisempana soitella Häkeen avotilasta puhelimellaan koska kenttää riitti. Ei tule myöskään turhaan häirittyä ohiajelevia Ruotsin laivoja. Kynnys DSC-nappulan painamiseen voisi olla itselläkin korkealla tilanteessa jossa matkapuhelinkin toimii ja tilanteesta pääsee keskustelemaan jonkun kanssa ja kuulee välittömästi miten homma etenee.
DCS- on hyvä olemassa äkillistä tilannetta ja sellaista tapausta varten jossa aluksesa olevan porukan toimintakyky on jostain syystä rajoittunutta . Itselläkin on ja varalla kapula vhf jonka kantama on kokeiluiden perusteella kuitenkin todella lyhyt - palastuskopteriin tai vierellä olevaan Silja Europaan voisi mahdollisesti pitää yhteyttä.
Jos vene oli uppoamassa Ahvenanmerellä, kysymys oli hengenvaarasta!
Ehkäpä kertomasi verkkoihin takertuminen ei sittenkään ollut sellainen hätätilanne, jossa vene oikeasti oli uppoamassa. Taisit dramatisoida veneen vuotoja? Minkä tyyppisestä paatista oli kysymys?
Eikö veneen päällikkö vastaa miehistönsä turvallisuudesta ja "kehtaa häiritä" ohiajavia laivoja mieluummin kuin aiheuttaa miehistölleen hengenvaaran?
Käsi-VHF on todellakin vain lähiyhteyksiä varten niinkuin kerroit. Kännykällä et soittele edes pelastushelikopterille etkä vierellä olevalle Silja Europalle, jos et ole rannan lähellä.
Pohjoismainen -90 luvun alun 33 jalkainen vene, tämän enempää en veneestä kerro. Uskon, että aika moni vene ottaisi vettä sisään vastaavassa "peräankkurissa" maingissa. Verkko oli kuulemma hidastanut perän nousemista mainingin päälle jolloin aalto oli vyörynyt avotilaan. Suuri ongelma kuulemma oli alkanut olla märät vaatteet, voimien loppuminen ja hypotermia. Heille kävi hyvin. Saarenmaalla upposi jokin vuosi sitten vastaavassa tilanteessa suomalainen moottorivene. Juttu löytyy onnettomuustutkintakeskuksen arkistosta.
Kaikki keinot ovat varmaan avunpyytämiseen sallittuja, harkinnan mukaan myös kännykkä silloin kun kenttää riittää.Ahvenanmaalla riittää omalla liittymälläni ruotsiin saakka. Kun kenttä loppuu käytetään tarvitraessa VHFää.
Niin se aika kuluu. Tässä linkki mainitsemaani tapaukseen 2003 Viron vesillä.
www.turvallisuustutkinta.fi/Etusivu/Tutkintaselostukset/Vesiliikenne/Vesiliikenne2003/1201510320282
Veneen uppoamista pelätään ja hypotermia uhkaa. Ja vielä siinä tilanteessako joku arastelee vhf:n käyttöä sen takia, että joku muu voi kuulla ja häiriintyä?
Sivulta 63 alkavasta jutusta päätellen veneesi läpiviennin pettäessä lopullisesti olisi tärkeätä, että veneestä löytyisi muutama meripartiolainen.
Myin syksyllä samanikäisen suomipurkkarin jossa useimmat läpivienneistä olivat originaaleja - osa vielä vaihtamisen ja kunnollisen tarkistamisen kannalta semimahdottomaan paikkaan asennettuna. Eivät varmaankaan edelleen vanhetessaan parane. Tätä edelliseen veneeseen ehdin vaihtamaan pohjarempassa kaikki läpiviennit. Kahden läpiviennin letkuliitosputkeksi oli juotettu kiinni haurastuneet kupaputken pätkät, jotka hajosivat irrottaessa kun perunalastut käsin puristamalla.
Järkevä toimintamalli riippuu tietysti veneen täyttymisnopeudesta.
Vesitankkien tyhjennys keventää lastia.
Jos veneen sisään tulee vettä, veden poistaminen on ykkösprioriteetti.
Kaikkien mahdollisten veneessä olevien pumppujen käyttäminen pilssiveden poistamiseen moninkertaistaa tuoton pelkkään pilssipumppuun verrattuna. Näillä keinoilla voitetaan ainakin aikaa. Moottori kannattaa pitää käynnissä virran tuoton takaamiseksi.
Ämpäri on viimeinen vaihtoehto koska se kuluttaa voimia. Ämpärin käyttäminen pilssiveden poistamiseen voi olla myös mahdotonta ja vaatia esimerkiksi luukun auki pitämistä ämpärin tyhjentämistä varten jolloin lisää vettä pääsee valumaan väärään paikkaan.
Omassa veneessäni letkuja ei tarvitse rakennella, riittää että pumppujen letkuja katkoo puukolla oikeista paikoista. Katkaisukohdat olen määritellyt jo aikoja sitten. Aikaa ei mene montaa minuuttia.
Anteeksi, korjaus edelliseen.
"Jos veneen sisään tulee vettä, vuodon tukkiminen ja veden poistaminen on ykkösprioriteetti."
Tämäkin riippuu tietenkin tilanteesta... Saivartelua varmasti riittää.
Mielikuva vs kokemus. Lasten kanssa vesileikit sittlodaa täyttämällä ja olosuhteet, joissa vene on merellä uppomassa ovat kaksi täysin eri kokemusta eikä niitä voi oikein verrata. Oma kokemukseni oli Baltic 33 , siis yllä viitattu ior avomerivene suljetulla istuinkaukalolla. Gotland Runtissa 1978 epäonnistunut spinnujiippi Öland Norra Uddella. 15-20 minuuttia hallitsematonta lenssiä sittloda laitojaan myöten täynnä vettä. Tyhjentyminen tapahtui aina laidan yli ja täyttyi uudelleen samasta tai seuraavasta aallosta. Aallokko ei olut erityisen iso ja spuunullakin oli osuutensa. Mutta kaiken kaikkiaan vene oli täysin instabiili ja ohjaamattomissa. Varmuudella täynnä olevan sittlodan lainehtiva vesi oli osa ongelmaa. Ainoa kerta elämässäni kun olen kuullut kipparin suusta: luukut kiinni vene uppoaa. Todellisuudessa ei mennyt vettä sisälle. Jos omistaisin vastaavan umpisittlodan niin taitaisin tulpata ja mitata tyhjennysajan. Aallot kun tulevat n. 10 sekunnin välein niin mahtaako potket vetää? Jollapurjehduksessa samoin kertyi kokemusta liikkuvan vesimassan vaikutukseta epästabiliteettiin- ennen kuin tyhjeni bailereista. Laivatkin kaatuvat jos lasti vettyy ja liikkuu. Kuten Hangon edustalla malmiproomu.
Jos suurin ongelma on märät vaattet, voimien loppuminen ja hypotermia on täysin perusteltua soittaa kännykällä meripelastukselle mikäli kenttää on. Voit tietysti painaa distress call- nappulaa tai huutaa maydayta, jolloin vierestä ajava silja-line saatta vastata kutsuusi ja saapua apuun.
Mikäli kuitenkin VHF:llä kutsut meripelastusta, he kysyvät onko toimintakykyistä matkapuhelinta ja verkkoa, jolloin kysyvät numeroasi ja soittavat sinulle. Kommunikoiminen matkapuhelimella on helpompaa eikä kuormita meripelastusta samalla tavalla mikäli sattuu olemaan paha keli ja useita avustettavia päällekäin.
Siispä jos omaat toimintakykyisen kännykän ja olet kuuluvuusalueella, niin suosittelen soittamaan suoraa matkapuhelimella ja pyytämään apua.
Avomerellä tietysti VHF:llä, MF/HF:llä tai sateliitilla.
Ei kannata turhaan arastella tilanteesta lähimmän meripelastuksen informoimista, moni on ja on pohjaan mennyt. Ei sieltä heti lähde Superpuma ilmaan jos ilmoitatte, että teillä on pieni vuoto ja sanotte pitävänne heidät ajan tasalla, pyydätte vaikka ottamaan yhteyttä tunnin välein.. Positionne on tiedossa ja kas kun vuoto paheneekin ja yhteydenpitovälineet ei toimi, teihin ei saada yhteyttä niin luultavasti apu lähtee matkaan, jos se on mahdollista.