Ajokoirasta..

Itse opetin oman ajokoirani kulkemaan nätisti hihnassa "puumenetelmällä". Eli kun koira vetää, minä pysähdyn. Ennen ei matka jatku ennenkuin veto loppuu. Mitään en koiralle puhu, en käske, en kiellä, odotan että koira itse löysää talutinta. Ja heti kun hihna löystyy, hillitön kehuminen ja matka jatkuu (alussa n. 2 askelta). Menetelmä on hidas mutta kun koira itse hoksii miten pääsee eteenpäin, niin sen jälkeen lenkkeily on pelkkä ilo. Alussa lenkit olivat puolen tunnin mittaisia, matkaa saattoi kertyä ruhtinaalliset 20 metriä :) Mutta se olikin opettelua, ei lenkkeilyä. Kunnon juoksulenkkeihin koiralle on hyvät Y-valjaat potkukelkka tai springeri polkupyörässä. Ota rauhallisesti ja anna koiralle aikaa oppia asia, se on jo oppinut vetämisen, eli sen täytyy unohtaa entinen ja oppia uusi tilalle ja se vie aikaa.

Ihan hyvät neuvot. Kaikkein pulmallisin tilanne on silloin, kun sen riistan jälkiä on lenkkeilyalueella, mitä koiran pitäisi ajaa, jänis tai kettu.

Hanki treeni väsyttää mukavasti ja tekee hyvää lenkkeilijän sekä koiran mielelle. :)
Nimmarilla ex veturin pitäjä, hankien myötä mukavampi lenkki. Eli puuhaa esim. vedättämällä kelkkaa, juoksulenkkejä kesäsin pyörän kanssa tai lenkkeilijän. Kyllä enemmät höyryt lähtee!

Vie metälle. Ei ole seurakoira, saa opetettua kyllä hihnaan, jos haluaa.

Täällä olisi innokas ostaja, jos aiot luopua, itelläni jo valmiiksi suomenajokoira ja kokemusta löytyy.
Metsästämäänkin veisin.

kokeile kuonopantaa. Tehosi jopa pyreneittenmastiffille , eikä kisko enää käsiä sijoitaan. Kuonopanta, joka on kui hevosen päitsen, vie koiran vetotehosta 90% pois. Pää ylhäällä veto ei onnistu. Aluksi koira vastustaa kuonopantaa ja saattaa esittää varsin hurjaa rodeoata yrittäessän päästä siitä eroon, mutta kiristä vaan hina tasaisesti, kyllä se hurtta oppii. Niin ja kiinnit hihna kuonopannan lisöksi tavalliseen kaulapantaan, sillä joskus kuonopanta luískahtaa irti jos koira oiken hankaa päätään ja kaapii tassuilla

puolikuristuspanta, vetää niin, kiellä jämäkästi, nykäise hihnasta ja pysäytä koira. Tee aina näin kun vetää. oma ajokkini oppi harjottelun jlkeen, tajus ettei päästä muuten eteenpäin. Metsästysviettiä et saa mitenkää koiralta pois. olisi parempi, jos koira olisi lopetettu kuin tuollaisella omistajalla, joka ei metsästa.

Ei ymmärrä,,,

niin varmaan, mitenhän minun ajokkini metsästää ja silti sisäkoirana on. Anteeksi nyt vaan, mutta omalla koirallani on koko ajan metsästysvietti, niin sisällä kuin ulkona, parvekkeella se tähyilee jäniksiä,lenkillä se etsii niitä ja metsästäessä se ajaa niitä. Ajokoira on metsästyskoira ja seurakoira, ei pelkkä seurakoira.

Oma koirani on todella vahva viettinen ja sen kyllä näkee, mikä merkkaa sille kaikista eniten. Koiralla on myös parhain suhde juuri siihen, joka metällä sitä käyttää, ei ruokkiaan tai lenkittäjään. Ajokoira on suomalainen metsästäjä, jota arvostan todella, periksi antamaton, mahtava luonteinen ja paras metsästyskaveri.

Ite oon ajokoiralle opettanu kulkemaan nätisti hihnassa sillä että pysähtyy jos koira vetää. Ja sitten jatkanu matkaa ku koira on lopettanut vetämisen. Myöskin kun koira vetää voi vaihtaa kävely suuntaa ja jos alkaa taas vetää vaihtaa uudestaa ja tätä tekee niin kauan että oppii ettei hihnassa vedetä. Ajokoirat tarvii myös paljon sellaisia aktivitteetteja jossa koira ajattelee itse. Tämä kuluttaa hyvin koiran energiaa. Meillä kotona piilotetaan koiran lelu tai herkkuja joita koira etsii talosta. Tällöin myös ajokoira saa käyttää sitä omaa nokkaansakin.