johtui siitä, että vaistosin juttuja. Voihan ne olla pelkkää kuvitelmaa, mutta luotan vaistoihini.
Tunsin, että sä olit lopettamassa yhden jutun, joka oli sulle ennen tärkeää. Tunsin myös, että sun ystävä oli siitä erittäin surullinen. Ajattelin, että oon sille muutamista menneisyyden jutuista elämäni velkaa ja voisin korvata jotain potkimalla sua takaisinpäin. Ja että sulle itsellesikin on parempi ettet lopeta.
Tämä vain viimeisenä tuuleen huudettuna tietona, ei keneltäkään ei kellekään :)
Tunsin, että sä olit lopettamassa yhden jutun, joka oli sulle ennen tärkeää. Tunsin myös, että sun ystävä oli siitä erittäin surullinen. Ajattelin, että oon sille muutamista menneisyyden jutuista elämäni velkaa ja voisin korvata jotain potkimalla sua takaisinpäin. Ja että sulle itsellesikin on parempi ettet lopeta.
Tämä vain viimeisenä tuuleen huudettuna tietona, ei keneltäkään ei kellekään :)
Vastaukset 5
Vanhimmat
Niin, ystävät on kultaisia ,ne kannustavat eteenpäin,vaikka olisi huono päivä.
Niin itsekkin teen,jos tiedän jonkun olevan surullinen.
Liikaa kuitenkaan sekaantumatta ja henkilökohtaisuuksiin menemättä.
Hän vaistoaa oikein.
Minäkin vaistoan asioita, ja tunnen ystäväni olleen viime aikoina rauhaton. Se tekee omankin oloni levottomaksi.
Ystäväni niin - hänellä on onnen ainekset lähellään. Näen sen nyt.
Elämä on jännää, kun se heittelee ihmisiä toistensa tielle ja muiden ihmisten kautta saa perspektiiviä myös epäselviksi jääneisiin asioihin.
Sattumaan en usko vaan tarkoitukseen.
Minullakin on asiat ulospäin hyvin, toivon ystäväni luottavan siihen. En kuitenkaan teeskentele olevani onnellinen. Olen väsynyt ja surullinen, kannan jatkuvasti surua sydämessäni. On paljon asioita, joita en varmaan koskaan tule ymmärtämään.
Minäkin olen surullinen ja hiukan ahdistunutkin.
Tuskin se että palaisin entiseen,tekisi minusta onnellista. Vaikka kuinka joku toinen yrittäisi potkia takaisin päin.
Jos hän keneen ihastuin, tuntisi samoin,toivoisin hänen tulevan puolitiehen vastaan.
Mutta kun en tiedä,ehkä hän on järkevämpi ja ajattelee laajemmalta kantilta tätä asiaa...
No olenhan minäkin sitä ajatellut mutta,
tahdon vaan hänet.
Ja haluan tuntea eläväni, rakastavani.
Mun ei ollut koskaan tarkoitus loukata häntä.
Hän loukkaantui varmaan joistain viesteistäkin jotka eivät olleet hänelle.
Luuli vain jostain syystä ja muutenkin tuntui että hän ajatteli minusta että olen kylmä ihminen.
Empatia kyvytön. Ja mikä lie omasta mielestäni täydellinen ihminen
En pidä itseäni täydellisenä mutta koen että minua pidetään ihan lämpimänä ihmisenä.
Pitäisköhän minunkin lukee niitä parisuhde oppaita jos vaikka jotain vinkkekä saisi.
Ehkä elämä on sellaista, että jos se antaa suurta surua kannettavaksi, niin se lopulta antaa aina jokaiselle myös niitä omanlaisen onnen aineksia. Keventää jokaisen taakkoja sitä kautta.
Ei haittaa ettei kaikkea ymmärrä, kun luottaa siihen, että kaikella on tarkoituksensa.
Muiden ihmisten kautta on saattanut tulla validoinnin kokemus omiin tunteisiin. Ovat saattaneet joskus niin vahvasti ilmaista asiat kauniisti muistuttaen ja osata sanoa juuri oikeat sanat, jotka ovat vapauttaneet sisältä tuskaista katkeruutta lämpimiksi kyyneliksi ja hyväksynnäksi. Katkeroituminen ja sisältäpäin korventava tuska hävisivät lopullisesti silloin, niin voimallisena kokemuksena, että ne ei enää mitenkään koko elämän aikana tule minun tunteiksi. Se on paljon annettu ihmiselle, että voi säilyttää sen itsensä, joka oli ja vielä lujittuen.
En ole osannut enkä tule koskaan osaamaan ilmaista sille mitenkään kiitollisuutta tuskattomista hengenvedoista ja oman itsen säilyttämisestä, jotka kaikki 3 asiaa on olemassa sen vuoksi. Siksi mulle on tärkeää ettet lopeta. Se on mulle myös rauhoittava ajatus, että sä olet sen läheinen ystävä, koska se osaa sanoa sulle lohduttavia asioita ja saada sun surua hyväksi, kunhan et tee sitä surulliseksi eristäytymällä tietynlaiseen elämään. Aikuiseksi kasvaminen on yliarvostettua. Onnellisempana pysyy, kun säilyttää muutakin eikä se tarkoita ettei olisi tärkeysjärjestys silti olemassa.
Mä ymmärrän, mun vuoksi ei tarvitse kenenkään enää tuoda perspektiiviä asioihin. Kaikki hyvin.
Ymmärrän mistä asioista et voisi luopua koskaan. Kaikki on niin kuin pitääkin, myös täällä.
Väsyneisyys helpottaa joskus. Ainakin yöunet paranee ajan kanssa ennen kuin huomaatkaan. Anna läheisten auttaa väsymykseen ja pidä huoli itsestäsi. Hyvää ja onnellista joulunodotusta sinulle ei-kukaan, minulta ei-keneltäkään mitä suurimmalla lämmöllä.
ikävästi tehty.