Monika Fagerholm / Lola ylösalaisin
trilleri
Fagerholmin kirjat ovat kyllä luku sinänsä suomalaisessa kaunokirjallisuudessa.
Luokittelen hänen kirjansa
taideproosa.
En ole kylläkään lukenut hänen koko tuotantoaan, mutta yksi, joka tämänkin kirjan jälkeen niistä lukemistani on mielestäni se paras, on Amerikkalainen tyttö. Siitä on tietysti jo vuosia kun olen sen lukenut, joten vertailua tähän ei sinänsä ole. Muistan vain sen jotenkin maagisen tunnelman sitä lukiessani. Ja osin pääsin myös tässä samoihin tunnelmiin. Kirjailijan rytmitys on aivan omaa luokkaansa ja käsittääkseni kirjoittaa romaaninsa ruotsiksi, joten tämä suomalainen on kääntäjän virittelyä.
Aina ei stemmannut, tuli taukopaikkoja, joissa aloin kirjoittelemaan tekstiä uusiksi jopa (olen itse kirjoittaja ja lähdin vähän ”säveltelemään” joitakin henkilöitä. Sillä niitä tässä kirjassa riittää ja senverran palasina sivustoilla, että kasaaminen ainakin minulle oli matkan varrella hankalaa, joidenkin hahmojen jopa erittäin hankalaa.) Ärsyynnyin siitä tuplakaksikosta. Sillä jotenkin yhdistin ne Tintin sivuilla seikkaileviin äijiin. Mutta omapa oli mielikuvani.
Vaan kaikesta huolimatta, kyllä tämä taidetta on. Suurimmaksi osaksi nautinnollista, mutta ei kuitenkaan mitenkään kiitettävää satsia,
ehkä sittenkin vain 8 .
Kerrontatyyli on hyvinkin nykyaikaista elokuvadraamaa, ja saattaapa hyvinkin olla, että elokuva Lola ylösalaisin
tulevaisuudessa putkahtaa näytille.
trilleri
Fagerholmin kirjat ovat kyllä luku sinänsä suomalaisessa kaunokirjallisuudessa.
Luokittelen hänen kirjansa
taideproosa.
En ole kylläkään lukenut hänen koko tuotantoaan, mutta yksi, joka tämänkin kirjan jälkeen niistä lukemistani on mielestäni se paras, on Amerikkalainen tyttö. Siitä on tietysti jo vuosia kun olen sen lukenut, joten vertailua tähän ei sinänsä ole. Muistan vain sen jotenkin maagisen tunnelman sitä lukiessani. Ja osin pääsin myös tässä samoihin tunnelmiin. Kirjailijan rytmitys on aivan omaa luokkaansa ja käsittääkseni kirjoittaa romaaninsa ruotsiksi, joten tämä suomalainen on kääntäjän virittelyä.
Aina ei stemmannut, tuli taukopaikkoja, joissa aloin kirjoittelemaan tekstiä uusiksi jopa (olen itse kirjoittaja ja lähdin vähän ”säveltelemään” joitakin henkilöitä. Sillä niitä tässä kirjassa riittää ja senverran palasina sivustoilla, että kasaaminen ainakin minulle oli matkan varrella hankalaa, joidenkin hahmojen jopa erittäin hankalaa.) Ärsyynnyin siitä tuplakaksikosta. Sillä jotenkin yhdistin ne Tintin sivuilla seikkaileviin äijiin. Mutta omapa oli mielikuvani.
Vaan kaikesta huolimatta, kyllä tämä taidetta on. Suurimmaksi osaksi nautinnollista, mutta ei kuitenkaan mitenkään kiitettävää satsia,
ehkä sittenkin vain 8 .
Kerrontatyyli on hyvinkin nykyaikaista elokuvadraamaa, ja saattaapa hyvinkin olla, että elokuva Lola ylösalaisin
tulevaisuudessa putkahtaa näytille.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Aamutelkkarissa oli sen puttoskaksikon sohvaperunana kirjailija Fagerholm avautumassa tästä trilleristä.
Ja kaksikko oli vähän että haloo, mitämitä,
ja todella nautinnollista oli kuunnella kirjailijaa.
Ja karsea kateudenpiikki vihertämässä nyt, että miksimiksi miksi minä en saa aikaiseksi kirjoittaa
dekkaria
joka olisi edes puoliksi sitä mitä tämä
Lola ylösalaisin
on
?
huohhhh..............
Kirjailijan tekstin rytmitys on todella taidetta, mutta vaikealukuinen itselleni, se ei vienyt mukanaan, en jaksanut pariakymmentä sivua pitemmälle.