Oon oikeesti iha masentunut. Ei tunnu että mikään auttaa enään.
Lista siitä, miksi haluaisin kuolla tai miksi mun pitäisi kuolla.
-Kulutan täällä vain happea, ruokaa ja rahaa. Kenellekkään ei ole hyötyä minusta.
-Vihaan itseäni todella paljon.
-Mua kiusataan koulussa, mun sukunimen takia! Siis ihan oikeasti, miksi siitäkin on niin pakko kiusata? En tiedä uskallanko sukunimeäni tänne oikein laittaa. On todella noloa sanoa sukunimeni, ja se sukunimi nyt pitää koulussa sanoa todella useasti. Muutenkaan mua ei hyväksytä koulussa.
-Kukaan ei aidosti välitä minusta tai tunteistani, paskaa saan vain niskaani.
Joka ikinen päivä, lukuun ottamatta viikonloppua, jolloin vietän koko päivän huoneessani.
-Mun elämäs ei oo mitään järkee. Aamulla ei jaksaisi nousta ja taas pelottaa aivan helvetisti että mua taas kiusataan sukunimestä ja vaikka mistä. Se todella satuttaa minua, kiusaaminen nimittäin. Sit koulun jälkeen oon ihan itku kurkussa ja tulen kotiin väsyneenä. Sitten vanhemmat tulee kysymään, että miten koulu meni. Ja se vasta vituttaa! Muistuu kaikki paska, jota koulussa tapahtui ja vanhempani ihmettelevät, että miksi hymähdän vain heille. heti ne luulee et mä vihaan niitä ja ne saa kunnon raivokohtaukset.
Loppupäivän stressaan läksyistä ja olen omassa huoneessani homehtumassa. Ellei sitten joku ole pyytänyt minua ulos.
Silloin minulla on hauskaa.
- Vihaan kaikkea, ihan kaikkea! Ihmisiä, elämää, kuolemaa, itseäni ja ihan kaikkea. Paitsi yhtä poikaa, jonka luonteeseen olen epätoivoisesti rakastunut. Tunne ei ole varmaan molemminpuolinen, ja siitä en uskalla edes ottaa selvää.
-Kukaan ei ole samanlainen kuin minä. Ok, kyllä minua vanhemmat ihmiset saattavat olla, mutta eivät minun ikäiseni. Olen siis 11-vuotias.
-En pääse eroon stressistä, masennuksesta, jännityksestä, väsymyksestä ja itsarin ajattelemisesta. Tuntuu vain niin houkuttelevalta, että pääsisin aivan helposti pois tästä kaikesta tuskasta. Argh, vihaan elämää!
Joku auttaa? Oon kokenu kovia, ja oon siitä syystä käyny psykologilla, mutta en ahluaa enää ikinä sellaiselle puhumaan! Oikeasti auttakaa! Oon itsemurhan partaalla ;(
Lista siitä, miksi haluaisin kuolla tai miksi mun pitäisi kuolla.
-Kulutan täällä vain happea, ruokaa ja rahaa. Kenellekkään ei ole hyötyä minusta.
-Vihaan itseäni todella paljon.
-Mua kiusataan koulussa, mun sukunimen takia! Siis ihan oikeasti, miksi siitäkin on niin pakko kiusata? En tiedä uskallanko sukunimeäni tänne oikein laittaa. On todella noloa sanoa sukunimeni, ja se sukunimi nyt pitää koulussa sanoa todella useasti. Muutenkaan mua ei hyväksytä koulussa.
-Kukaan ei aidosti välitä minusta tai tunteistani, paskaa saan vain niskaani.
Joka ikinen päivä, lukuun ottamatta viikonloppua, jolloin vietän koko päivän huoneessani.
-Mun elämäs ei oo mitään järkee. Aamulla ei jaksaisi nousta ja taas pelottaa aivan helvetisti että mua taas kiusataan sukunimestä ja vaikka mistä. Se todella satuttaa minua, kiusaaminen nimittäin. Sit koulun jälkeen oon ihan itku kurkussa ja tulen kotiin väsyneenä. Sitten vanhemmat tulee kysymään, että miten koulu meni. Ja se vasta vituttaa! Muistuu kaikki paska, jota koulussa tapahtui ja vanhempani ihmettelevät, että miksi hymähdän vain heille. heti ne luulee et mä vihaan niitä ja ne saa kunnon raivokohtaukset.
Loppupäivän stressaan läksyistä ja olen omassa huoneessani homehtumassa. Ellei sitten joku ole pyytänyt minua ulos.
Silloin minulla on hauskaa.
- Vihaan kaikkea, ihan kaikkea! Ihmisiä, elämää, kuolemaa, itseäni ja ihan kaikkea. Paitsi yhtä poikaa, jonka luonteeseen olen epätoivoisesti rakastunut. Tunne ei ole varmaan molemminpuolinen, ja siitä en uskalla edes ottaa selvää.
-Kukaan ei ole samanlainen kuin minä. Ok, kyllä minua vanhemmat ihmiset saattavat olla, mutta eivät minun ikäiseni. Olen siis 11-vuotias.
-En pääse eroon stressistä, masennuksesta, jännityksestä, väsymyksestä ja itsarin ajattelemisesta. Tuntuu vain niin houkuttelevalta, että pääsisin aivan helposti pois tästä kaikesta tuskasta. Argh, vihaan elämää!
Joku auttaa? Oon kokenu kovia, ja oon siitä syystä käyny psykologilla, mutta en ahluaa enää ikinä sellaiselle puhumaan! Oikeasti auttakaa! Oon itsemurhan partaalla ;(
Vastaukset 11
Vanhimmat
Mene koulukurattorille. Se koulukiusaaminen pitää loppua. HETI
Miksi sinusta pitäisi olla jotain hyötyä? Olet vielä lapsi ja sinä elät ja opiskelet ja opit.
Mitä vanhempasi sanovat? Etkö voi puhua heille?
Hae apua, rohkeasti
En kehtaa. Tai siis, se on tosi noloa mennä sanomaan siitä opettajalle, että joku haukkui sukunimeä. Ja sitten opettaja pyytäisi kiusaajan paikalle ja kuulustelisi häntä, ja sitten kaikki vihaisi minua. Kiusaaja sattuu nimittäin olemaan se suosituin. No oikeastaan melkein kaikki pojat kiusaavat minua, onneksi tytöt eivät. Yiritin nyt listata hyviä asioita elämästäni, mutta ei lohduta. Tässä niitä on:
-Minulla on 11 kaveria, mutta siinäkin on iso ongelma. Kaverini ovat jakautuneet kahteen porukkaan, ja ne porukat eivät tule hyvin toimeen keskenään. Tulen kuitenkin todella hyvin toimeen molempien porukoiden kanssa. Jos olen toisen porukan kanssa, toinen porukka suuttuu minulle ja luultavasti hylkää minut. Sitä en halua, koska pidän heistä kaikista.
-Minulla on perhe. Tosin en pidä perheestäni. Ainakaan paljoa.
-En oo läski. Mut painavampi kuin ystäväni, ja se on tosi kiusallista, jos joku kysyy mun painoa. Laihduttamaan en uskalla ruveta, koska siinä voi loppua kasvuni, ja olen kasvu-iässä.
Lisää "hyviä" asioita en jaksa luetella. Näen aina varjoisat puolet näissä hyvissä jutuissa. En oikeasti jaksa mitään.
Ja vastauksia tuolle ekalle kommentoijalle: Kerroin jo psykologille ja koulukuraattorille kiusaamisesta vanhassa koulussa. En enää IKINÄ kerro heille mitään.
Ja kyllä olisi kivempaa, jos muut jotenkin hyötyisi minusta, enkä olisi täällä vain kuluttajana.
No, puhu usein äidille, mutta hän vain sanoo tyyliin "elämä on" tai "kyllä se menee vielä ohi". Silloin aina ajattelen, että elämäni on kohta ohi jos kukaan ei ymmärrä minua. Ja lisään vielä, että äiti myös usein alkaa vain puhumaan omista pienistä pulmista, kuten siitä, että hän ei tiedä mitä ruokaa tekisi huomenna. Huoh....
Ja en halua yhtään koulun apua. Tahdon hoitaa tämän itse teidän vinkeillä. Jos ei toimi, niin silloin ehkä voisin harkita avun hakemista.
No kaikki se pitää olla kiusaamisen aihe kuin toisen sukunimi vaikka niitähän on niin erilaisa ja niin pitääkin olla. Sinä voit joskus vaihtaa sukunimen, mutta ei sinun tarvitse sitä tehdä. Uskonpa vain että tämä nimi on sinulle joksu jopa ylepeyden aihe. Jospa sitä ei olekkaan monella. Onko kiusaamisen takana kateus? Ymmärrän tuskaasi, mutta ei kai nyt ihan itsemurhan syy tuollainen ole?
Jos olet joutunut kokemaan kovia niin kannattaa jutella asioista ammtilaisten kanssa.
Hyvää joulua sinulle. Keksisivät edes järkevän syyn kiusata ettei noin pieleen kiusaajilla jauhot jäisi? Homma pitää saada seis?
Hei Masentunut pahati,
tiedän mitä se on, kun tuntuu niin pahalta kaikki, koko paskan elämä ettei siinä ole mitään järkeä eikä mikään tunnu onnistuvan, mutta minä olenkin jo 25.
On surullista että 11-vuotiaalla on jo niin paha mieli että miettii kuolemaa,
vaikka itsekin oli koko peruskoulun koulukiusattu ja kirjoitin päiväkirjoihin usein aika synkkiä ajatuksia.
Jos psykologista ei ole apua, oletko kirjoittanut päiväkirjaa?
Käsittele ja tunnustele tuntojasi kirjoittamassa itsesi kanssa, sillä tavalla sitä saa ainakin purettua pois. Kun olet vähän aikaa kirjoittanut, voit lukea juttujasi taaksepäin, mikä aiheuttaa eniten lisää sitä pahaa oloa, miltä mikäkin asia tuntuu?
Keskity juttuihin joista tulee hyvä mieli, tee haavekarttoja mitä haluaisit isona tehdä ja mihin matkustaa, jne jne.
Paha olosi on luultavasti monen kurjuuden summa, niin tuo koulukuisaaminen ja kuinka paha olo kotona, jos sinulla ei ole läheiset välit vanhempiin eikä he ota todesta, sinulle on voinut kehittyä jo pienestä tunnelukkoja, esim. hylkäämisenpelko. Kannattaa lainata kirjastosta tunnelukoista kertova kirja vaikka jos tykkäät lukea.
Mutta, olet 11-vuotias, sinulla pitäisi olla aikuisia jotka kantavat huolta ja rakastavat, minullakaan ei ollut sellaisia vanhempia ja nyt käyn psykologilla ja olen ollut elämäni rikkinäinen.
Yritä vielä puhua vanhemmillesi tai mene uudelleen psykologille ja vaadi apua.
Kun on paha olla, on paha olla ja kaikki tuntuu turhalta, sitä on vaikea muiden ihmisten ymmärtää, mutta kun tuntuu siltä, yritä löytää voimia hakea itsellesi voimia ja taistella elämäsi paranemisen puolesta, sinulla se on vasta edessä ja sillä on varmasti sinulle niin paljon annettavaa ettet halua missata sitä!
Puhu siis kavereille ja vanhemmillesi oloistasi, anna heille myös aikaa ymmärtää mitä sanot mutta tee selväksi että tarvit apua, tilanne on vakava.
Kirjoittele myös tänne jos se helpottaa!!!!
Koita jaksaa huomiseen!
Anna itsellesi vielä ainakin muutama vuoden mahdollisuus voi muuttaa ikuisesti ajatustasi ja koulu loppuu nopeammin kuin tiedätkään pääset vapauteen sieltä.
Ja mitä minä olen sanomaan? vastaus että olen ollut melkein jo haudassa itsemurha yrityksestä ja olen ollut köyden (silmukan) laittamisessa kaulaan 50/50 päässä se oli kirjaimellisesti kädessä ja seisoin penkillä.
Syynä nuo samantapaiset asiat kuin sinulla kivuliaat fyysiset kivut ja kärsimykset 24/7 vuosien ajan kuin koekaniini kahlittuna ja leikeltynä ilman puudutusta tai nukutusta.
Anna vielä hetki ajatuksillesi Rakas Tyttö
Vaikka en sinua tunnekkaan niin tunnen kärsimyksesi ja todella melkein itkettää.
Äläkä sorru lääkkeisiin!! luota minuun (koe hiiri olen ollut raskaan käden kautta)
Loppu tulos on täyttä helvettiä meni siihen 1viikko tai 20vuotta. LUOTA!
toivon sinulle hyvää toivon että oma tarinani edes auttaa tietämään että jokin muukin kärsii ,et ole yksin. (minulta onnen hetket vaipuivat kokonaan poissa)
olen jo lähes 30 mutta tuosta asiasta mielesi kyllä muuttuu hymyilet tuolle koulu asialle (ja pilkkaaville luusereille jos enää edes muistat asiaa) kun mielen haavat paranevat menivät siihen 5 tai 10vuotta.
:) ja
Rukous :
Herra Jeesus Kristus , meidän Jumalamme , näet miten kiusattu ja haavoitettu minä olen.
Siksi pyydän , tule kanssani kouluun tänä päivänä.
Ole minun puolustajani , kun kukaan muu ei auta , ei ymmärrä. Jätän tässä hetkessä koko elämäni sinulle. Muuta se mielekkääksi .Anna oma pahuuteni anteeksi. Teen tahdonratkaisun ja annan kiusaajilleni anteeksi tässä ja nyt.
Kiitos että saan olla katkeruudesta vapaa.
Kiitos että kuulit rukoukseni.
Aamen
Lisäksi , mene seurakuntaan , saat uusia kavereita , jotka voivat tukea sinua.
Yleensä srk-nuoret ovat Jumalan Sanan kanssa tekemisissä , jolloin kanssaihmiset hyväksytään , ei siis kiusata.
Lisäksi voit mennä vaikka nuoriso-ohjaajan kanssa juttelemaan tilanteistasi.
He kuuntelevat sinua ja ovat ehdottomasti vaitiolovelvollisia.
Edessäpäin on valoisampaa !
älä kuuntele tuollaista jeesus hölynpölyä kristinusko on väkivaltaisin usko maailmalla jo raamatussa provosoidaan murhaamiseen raiskauksiin ja lasten pieksemiseen hengiltä (baby bashing)
Kuuntele rauhaista uskontoa esim budhismi ja älä koske raamattuun. :)
Rauhaa sinulle ja toivon että parannut! kahteen älä koske raamattuun ja masennuslääkkeisiin ;)
Pyhästä yrtistä voit saada pysyvän ilon elämään eli masennuksen pois kannattaa kokeilla vaikka suomessa laitonta viellä onkin mutta ei aiheuta haittoja.
jätä tuon ateistin jutut omaan arvottomuuteensa. Miten hän voi toivottaa rauhaa toiselle , jos sitä ei ole edes itselläänkään.
Räyhää kylläkin , mutta todellinen rauha tulee Rauhanruhtinaalta. Se perustuu täydelliseen syntien anteeksiantamukseen Jeesuksen ristintyön tähden.
Mitä Kaikkivaltias sanoikaan omilleen ?
Rauha teille !
Oon siis alottaja, ja en ole uskonnossa vaan elämänkatsomustiedossa joten älkää nyt tulko tänne selittelee noit juttuja... :/
SInun pitää pyytä apua hävetämättä.
Heli, Sinä Nuori Opiskelija, Tiedän Tunteen sillä Sukunimeä ja Minua Pilkataan Jatkuvasti Tämän Tekee Asuinpaikkakuntani Koululaiset, Joiden Vanhemmat olivat Yhtä aikaa koulussa, tai sitä alempana ( Heillä EI KOSKAAN OLLUT MUUTA TEKEMISTÄ KUN KIUSATA PILKATA MINUA 🤬🤬OIKEIN URAKALLA!), Sitten siitä tuli tän Paikkakunnan " kansan tauti" , siksi minä sitä kutsun!
Lauma Teini Tyttöjä toissa päivänäkin , pilkkaa minua kuulin kun minulle naurettiin jos minulla on Mieskaveri He ovat siitäkin katkeria ja kateellisia !🤬 OLEN AIKUINEN!
EIKÄ Heille Kuulu minun Asiat mutta kuten mainitsin se on Kansantauti, että otetaan Joku Heistä niin muka erilainen silmätikuksi,
Olen ollut koulunpenkiltä jo 30- vuotta,
Kiusaajiani Onneksi on Ajan myötä Jumala Rankaissut, sillä Kiusaajalleni tai Perheelleen on tapahtunut Onnettomuus, milloin on hukkunut kiusaajani Perheen jäsen, tai Hänelle on sattunut Ajan myötä jokin Onnettomuus.
Tuo itsetuhoisuus Ei ole Hyvä ratkaisu. Ei Et ole sellaista ansainnut.
Minä toivon Sinulle Voimia ja Jaksamista.