Ahdistaa kun ihastus ei lopu (m)

En uskonut olevani ujo

Sen tunsi ja näki heti silmistä, että hän ihastui minuun ja minä häneen. Varattuja molemmat, mutta hän ei antanut asian olla. Hän alkoi moikkailemaan hakemaan katsekontaktia, tekemään tikusta asiaa. Ujona miehenä tämä ahdistaa todella paljon. Sydän hakkaa, poskia alkaa kuumottamaan ja kädet tärisemään jos näen häntä. Kaiken lisäksi ajattelen häntä jokapäivä. Mitä hän musta tahtoi ja miksi? Tunne oli ja on voimakas, mutta ei sitä olisi tarvinnut alkaa ruokkimaan.

Nyt on välillä todella vaikeaa olla töissä. Tiedän jo hänen työvuoronsakin, jotta voin vältellä häntä paremmin. Kuitenkin silloin harvoin kun näkee hän vilkuilee, niin odottavasti, kuin odottaisi mun tekevän jotain. En mä voi tehdä/sanoa mitään ja toivon ettei hänkään saa tilaisuutta tehdä mitään, koska en usko, että pystyisin sitä vastustamaan, mikä ahdistaa vielä enemmän.

40

4772

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Puro*

      Jos olisit hän joka välttelee muo, sanoisin, että voisit yrittää olla kanssani, niin kuin olet muidenkin työkavereiden kanssa. Koen sun käytöksesi loukkaavana. Tänään taas harmitti tuo viileytesi. Ikävää, että et voi pitää minusta edes ystävänä. Miksi sun pitää tehdä tästä vaikeampaa? En ole hyppäämässä kaulaasi, jos sitä pelkäät.

      • Ujo (m)

        En ole hän ja onneksi ei olla hänen kanssa työkavereita, muuten olisin hukassa. Näin miehenä, kun olen hänen lähellään järjenjuoksu pysähtyy ja päässä pyörii vain ajatus kuinka kaunis hän on. Oikeasti muuta ei pysty ajattelemaan hyvä, että onnistuu moin sanominen, niin häkellyksiin menen. Puhuminen ei vain onnistu.


      • Puro*
        Ujo (m) kirjoitti:

        En ole hän ja onneksi ei olla hänen kanssa työkavereita, muuten olisin hukassa. Näin miehenä, kun olen hänen lähellään järjenjuoksu pysähtyy ja päässä pyörii vain ajatus kuinka kaunis hän on. Oikeasti muuta ei pysty ajattelemaan hyvä, että onnistuu moin sanominen, niin häkellyksiin menen. Puhuminen ei vain onnistu.

        Yritä kohdella häntä mukavasti. Hän on vain ihminen tunteidensa kanssa, ja varmasti siltä osin voimaton. Välttely vain vaikeuttaa molempien olotilaa. Vaikka onkin varattu voi silti pitää ja välittää muistakin ihmisistä. Omasta kokemuksestani voin kertoa, että miehen välttely ja viileys on tuntunut todella pahalta. Aivan kuin hän nykyään tuntisi vihaa minua kohtaan. Pelasta edes yksi hyväsydämminen tyttö ja ole mukava hänelle. Käsien tärinät jää ajanmyötä pois. Olet mielestäsi ujo? Jokainen on juurikin sitä mihin itse uskovat :)


    • 09877

      samassa jamassa. molemmat varattuja,mutta nähdessä kipinöi. ei siihen sanoja edes tarvita. nähdään lähes päivittäin,tahtomattakin. en vain ymmärrä miten ajaudutaan samaan paikkaan samaan aikaan jatkuvasti! tänäänkin nähtiin sattumalta erilaisessa paikassa. edes 5minuuttia myöhemmin ei oltaisi nähty! jos uskoisin kohtaloon,se huutaisi meitä yhteen,mutta yritän todella selvitä tästä järjissäni eteenpäin. ja aina kun nähdään,melkein pysähdyn ja käännyn pois,se pelkkä katsekin vain tuntuu niin iskuna vasten kasvoja! miten tämän saa loppumaan? tapaan kymmeniä ihmisiä päivittäin,mutta hän todella vie jalat alta!

      • uneton5

        minulla ihan sama ongelma... haluisin tämän loppuvan ja olla niin kuin ennenkin. Taas joutuu odottamaan koko pitkän viikonlopun ja vilkuilla puhelinta että jos hän rohkenisi ottaa yhteyttä!!!! On ahdistavaa kun tietää että molemmilla on omat perheet ja mitään ei kai voi koskaan tapahtua. En tiedä täytyy varmaan pyytää siirtoa muualle, jos sen saisi niin loppumaan. Voiko käydä niin että mitä ei nää niin, sitä ei kaipaa????
        Ennen kuin tapahtuu mitään peruuttamatonta:(


      • 09877
        uneton5 kirjoitti:

        minulla ihan sama ongelma... haluisin tämän loppuvan ja olla niin kuin ennenkin. Taas joutuu odottamaan koko pitkän viikonlopun ja vilkuilla puhelinta että jos hän rohkenisi ottaa yhteyttä!!!! On ahdistavaa kun tietää että molemmilla on omat perheet ja mitään ei kai voi koskaan tapahtua. En tiedä täytyy varmaan pyytää siirtoa muualle, jos sen saisi niin loppumaan. Voiko käydä niin että mitä ei nää niin, sitä ei kaipaa????
        Ennen kuin tapahtuu mitään peruuttamatonta:(

        tänään en häntä nähnyt,ristiriitaiset tunteet tästäkin. toisaalta palan halusta nähdä,toisaalta näin parempi! pitkä viikonloppu edessä,säikähtäen joka viestin pimausta,josko sittenkin! ihan hullua! :) ehkä poissa silmistä-poissa mielestä toimii,kun näkemisestä kuluu tarpeeksi.. mutta silti hän on vain niin upea tapaus! apua! :)


      • uneton5
        09877 kirjoitti:

        tänään en häntä nähnyt,ristiriitaiset tunteet tästäkin. toisaalta palan halusta nähdä,toisaalta näin parempi! pitkä viikonloppu edessä,säikähtäen joka viestin pimausta,josko sittenkin! ihan hullua! :) ehkä poissa silmistä-poissa mielestä toimii,kun näkemisestä kuluu tarpeeksi.. mutta silti hän on vain niin upea tapaus! apua! :)

        olemme tiiviisti päivitäin yhdessä ja se tästä tekeekin niin hullua... eli iltasella kun menee sänkyyn rupeaa unelmoimaan ja ajattelee toista.
        Töihin on läntenyt todella innolla. Mut jotenkin ei jaksa tätä kun asia on ajatuksissa koko ajan. Sit miettii onko toinen ihastunut juu ei, juu ei, juu ei...


    • Keikkuva vene

      Olen täysin sekaisin miehestä jota näen päivittäin. Olen näiden kuukausien aikana miettinyt et miksi tämä mies on niin vastustamaton kun kaikkien muiden miesten iskuyritykset pystyn handlaamaan vaikka vasemmalla kädellä. Tässä melkein alkaa tulla ajatus siitä, mitä jos hän onkin se oikea minulle. Raastavaa tämä on!

    • Höh.

      Tyypillistä miestä syyttää naista siitä että ihastu. vaikka olis ihastusta ilmassa on tapana sivistyneessä yhteisössä tervehtiä / puhua muutama sana . Kohteliaisuus on ihmisten välistä kanssa käymistä vaikka ei ole mitään taka-ajatuksia. Huomenna sanot reippaasti huomenet ja kaksi sanaa säästä. Ei se tarkoita muuta kuin että käyttäydyt siten normaalisti.

    • Hajonnut

      Ihan sama meininki täällä. Oi, M-nainen! Saatan vaikuttaa tylyltä, mutta se johtuu vain siitä, että hajoaisin irreversiibelisti silmistäsi sädehtivään loisteeseen.

      • M nainen

        heh * Kiitos! Ja...Ei se mitään. Sun kainalossa olisi turvallinen olo :)


      • Hajonneempi

        Ihana sanonta tuo irreversiibelisti:) jos tämä ihastus vain jatkuu niin eikö kannata katsoa miltä se voisi tuntua??? t. M-nainen


      • Utelias ujo
        Hajonneempi kirjoitti:

        Ihana sanonta tuo irreversiibelisti:) jos tämä ihastus vain jatkuu niin eikö kannata katsoa miltä se voisi tuntua??? t. M-nainen

        Niinpä. Miksi hukata kerran elämässä -luokkaa oleva tunne ja ihminen ja tilaisuus... jos on vapaa???


      • Anonyymi
        Hajonneempi kirjoitti:

        Ihana sanonta tuo irreversiibelisti:) jos tämä ihastus vain jatkuu niin eikö kannata katsoa miltä se voisi tuntua??? t. M-nainen

        Mites ihana päästäisiin etenemään?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mites ihana päästäisiin etenemään?

        Sun ihanasi kirjoitti kommenttinsa 12 vuotta sitten niin mietippä siitä sitten :)


    • oi voi ja voi oi

      Täälläkin kipinöi varattujen välillä työpaikalla. Onneksi jouduimme syksyllä eri tiimeihin, voi taas yrittää keskittyä töidentekoonkn, mutaa ei hänestä tarvitse nähdä uin vilaus kytävällä niin taas on pää sekaisin ja loppupäivä menee haaveillessa ja menneitä kohtaamisia muistellessa. Välillä hän on todella viileä minua kohtaan, ei vahingossakaan katso silmiini ja käyttäytyy kuin olisin ilmaa. Se tuntuu todella pahalta, olen surullinen koko loppupäivän. Toisinaan hän puhuu minulle nn etten sa suunvuoroa. Itsekin käyttäydyn välillä vältellen, kosk oletan hnen olevan minulle vihainen siitä että olen sekoittanut hänen päänsä.

    • Ujo (m)

      En syytä ketään ihastumisesta ei tunteilleen mitään voi, mutta teoilleen voi. Ihastuneen/rakastuneen naisen katse on todella hämmentävää ja saa ajatukset nollautumaan, koska se on erilaista, kuin aiemmin. Sellaista, jota en ole ennen kokenut.

      Tuntuu kuin olisi joutunut hidastettuun autokolariin, jossa ajotaidot ratkaisee, kuinka huonosti käy. Miehen näkökulmasta ratkaisuna on väistäminen ei sitä tahallaan halua kolariin joutua.

      Vaikka välttelen häntä ei se tarkoita ettenkö välittäisi. Välitän vain liikaa ja en halua sekoittaa hänen päätään tai elämää enempää, kuin mitä pelkällä olemassaololla olen saanut aikaan. Enkä myöskään omaa päätäni, jonka hän sekoitti olemassaolollaan.

      Jos ette näe häntä tai tuntuu ettei hän ole huomaavinaan, niin älkää loukkaantuko tai olko surullisia se vain on joillekin omanlaisensa tapa osoittaa, että välittää.

      • oi voi ja voi oi

        Mutta viestiikö mies tällä myös sitä, ettei toivo silmiinkatsomista tai jutteluyhteydenottamista? Vihjaako hän välttelyllään , että toivoo mahollisimman korrekteja etäisiä välejä?


      • uhri kai sitten

        Miksi....Miksi ihmeessä...jos tuntee niin vahvaa ihastusta, miksei siitä voi ottaa selvää? Entä jos se olisikin syvempää rakkautta mitä koet nykyisesi kanssa? Jotain mistä et ole tiennytkään? Miksi et soisi välittämällesi ihmiselle jotain niin hyvää?


      • uhri kai sitten
        uhri kai sitten kirjoitti:

        Miksi....Miksi ihmeessä...jos tuntee niin vahvaa ihastusta, miksei siitä voi ottaa selvää? Entä jos se olisikin syvempää rakkautta mitä koet nykyisesi kanssa? Jotain mistä et ole tiennytkään? Miksi et soisi välittämällesi ihmiselle jotain niin hyvää?

        Ja miksi pidennät aikaa, jos tulette ajautumaan yhteen? Miksi hukata elämää? Miksi et antaisi nykyisen puolisosi päästä vapaaksi ja löytää jotain yhtä hyvää, uutta elämää? Tuhlaatko nykyisen puolisosi elämää?

        Tässä muutama kysymys, jotka kannattaa myös pohtia läpi.


      • Ujo (m)
        uhri kai sitten kirjoitti:

        Ja miksi pidennät aikaa, jos tulette ajautumaan yhteen? Miksi hukata elämää? Miksi et antaisi nykyisen puolisosi päästä vapaaksi ja löytää jotain yhtä hyvää, uutta elämää? Tuhlaatko nykyisen puolisosi elämää?

        Tässä muutama kysymys, jotka kannattaa myös pohtia läpi.

        Kiitos näistä selventävistä kysymyksistä. Tajusin juuri mikä estää juttelemasta ja ottamasta enempää selvää. Rakkaus ja velvollisuus perhettäni kohtaan on isompi, kuin tämä tunne. Perheelläni on kaikki hyvin lapsilla lämmin koti ja rakastavat vanhemmat. Ei ongelmia alkoholismia tappeluita tai mitään muutakaan.Tätä en voi saada hänen kanssaan ja en ala sitä myöskään rikkomaan hänen vuokseen. Tunteet tulee ja menee ohitse ajan kanssa ja paljon nopeammin, kun niitä ei ruoki.


      • tuu
        Ujo (m) kirjoitti:

        Kiitos näistä selventävistä kysymyksistä. Tajusin juuri mikä estää juttelemasta ja ottamasta enempää selvää. Rakkaus ja velvollisuus perhettäni kohtaan on isompi, kuin tämä tunne. Perheelläni on kaikki hyvin lapsilla lämmin koti ja rakastavat vanhemmat. Ei ongelmia alkoholismia tappeluita tai mitään muutakaan.Tätä en voi saada hänen kanssaan ja en ala sitä myöskään rikkomaan hänen vuokseen. Tunteet tulee ja menee ohitse ajan kanssa ja paljon nopeammin, kun niitä ei ruoki.

        Hyvä, että Ujo (m) sai pohdinnoilleen vastauksia. Mietin kuitenkin, että ilmeisesti hänen puoleltaan ei sitten kovin suurista tunteista ollut kyse.

        Entä jos tietäisit, että oma vaimosi on sinua pettänyt tai tulisi lähitulevaisuudessa pettämään? Tai jos saisit tietää, että vaimosi ei enää sinua rakasta. Vaikuttaisiko jokin näistä siihen, mitä ajattelet asiasta?


      • Ujo (m)
        tuu kirjoitti:

        Hyvä, että Ujo (m) sai pohdinnoilleen vastauksia. Mietin kuitenkin, että ilmeisesti hänen puoleltaan ei sitten kovin suurista tunteista ollut kyse.

        Entä jos tietäisit, että oma vaimosi on sinua pettänyt tai tulisi lähitulevaisuudessa pettämään? Tai jos saisit tietää, että vaimosi ei enää sinua rakasta. Vaikuttaisiko jokin näistä siihen, mitä ajattelet asiasta?

        Moi,
        Mun oli pakko kirjoittaa sulle, että saan edes jotenkin purettua näitä tunteita. Näytän varmaan rauhalliselta ja normaalilta, kun näet mut. Mun ajatuksissa ja sisällä kuitenkin kuohuu aina, kun näen sut edes vilaukselta.  

        Muistan sen hetken vieläkin, kun näin sut ensimmäisen kerran. Tuntui kuin maailma olisi pysähtynyt, en nähnyt muuta kuin sut ja sen kuinka kaunis olit. En tiedä, ehkä vain kuvittelen, mutta tuntuu, että tunsit silloin myös jotain?  

        Toisen kerran, kun törmäsin suhun, niin mun sydän ei ole koskaan hakannut niin kovaa ja "karkuun" ei päässyt. En tiedä hakkasiko sun sydän silloin?  

        Sun katseet ja moit sai aina pään pilviin, mutta pilvistä putoaminen oli myös kamalaa. Oot ajatuksissani joka päivä, ehkä kuvittelen, mutta tunnen, että ajattelet mua?  

        Anteeksi se tyhmä postilappu. Se ei ollut kovin kohteliasta, en edes sun nimeä kysynyt, enkä itseäni esitellyt ja se jäi vaivaamaan, jos olet googlannut, niin tiedät varmaan paljon enemmän minusta, kuin minä sinusta. Ehkä se sai sut   olemaan laittamatta, mitään postia tai sitten vain tulkitsin sun moit ja katseet väärin. Tai sitten sulla ei ole sähköpostia.  

        En hae mitään salasuhdetta, enkä koskaan ole sellaista ajatellut, musta ei ole sellaiseen, naamasta näkee heti jos valehtelen.

        Halusin vain purkaa näitä tunteita.

        Meinasin kirjoittaa hänelle tämän kirjeen, mutta se olisi sama, kuin heittäisi bensaa hiillokseen, joten heitän sen tänne tuuleen. Onneksi on edes tämä kanava, jonne voi purkaa ajatuksia.


      • 09877
        Ujo (m) kirjoitti:

        Moi,
        Mun oli pakko kirjoittaa sulle, että saan edes jotenkin purettua näitä tunteita. Näytän varmaan rauhalliselta ja normaalilta, kun näet mut. Mun ajatuksissa ja sisällä kuitenkin kuohuu aina, kun näen sut edes vilaukselta.  

        Muistan sen hetken vieläkin, kun näin sut ensimmäisen kerran. Tuntui kuin maailma olisi pysähtynyt, en nähnyt muuta kuin sut ja sen kuinka kaunis olit. En tiedä, ehkä vain kuvittelen, mutta tuntuu, että tunsit silloin myös jotain?  

        Toisen kerran, kun törmäsin suhun, niin mun sydän ei ole koskaan hakannut niin kovaa ja "karkuun" ei päässyt. En tiedä hakkasiko sun sydän silloin?  

        Sun katseet ja moit sai aina pään pilviin, mutta pilvistä putoaminen oli myös kamalaa. Oot ajatuksissani joka päivä, ehkä kuvittelen, mutta tunnen, että ajattelet mua?  

        Anteeksi se tyhmä postilappu. Se ei ollut kovin kohteliasta, en edes sun nimeä kysynyt, enkä itseäni esitellyt ja se jäi vaivaamaan, jos olet googlannut, niin tiedät varmaan paljon enemmän minusta, kuin minä sinusta. Ehkä se sai sut   olemaan laittamatta, mitään postia tai sitten vain tulkitsin sun moit ja katseet väärin. Tai sitten sulla ei ole sähköpostia.  

        En hae mitään salasuhdetta, enkä koskaan ole sellaista ajatellut, musta ei ole sellaiseen, naamasta näkee heti jos valehtelen.

        Halusin vain purkaa näitä tunteita.

        Meinasin kirjoittaa hänelle tämän kirjeen, mutta se olisi sama, kuin heittäisi bensaa hiillokseen, joten heitän sen tänne tuuleen. Onneksi on edes tämä kanava, jonne voi purkaa ajatuksia.

        voisin allekirjoittaa täysin tuon tekstin! voisin kulkea tuollainen lappu taskussa poltellen,annanko vai en. mutta en halua pilata kummankaan parisuhdetta,enkä salasuhdetta,joten parempi olla hiljaa ja odottaa että tämä menisi ohi! en haluaisi olla ihastunut,mutta ei häneen voi suhtautua normaalistikaan!


      • Esimerkkivastaus
        Ujo (m) kirjoitti:

        Moi,
        Mun oli pakko kirjoittaa sulle, että saan edes jotenkin purettua näitä tunteita. Näytän varmaan rauhalliselta ja normaalilta, kun näet mut. Mun ajatuksissa ja sisällä kuitenkin kuohuu aina, kun näen sut edes vilaukselta.  

        Muistan sen hetken vieläkin, kun näin sut ensimmäisen kerran. Tuntui kuin maailma olisi pysähtynyt, en nähnyt muuta kuin sut ja sen kuinka kaunis olit. En tiedä, ehkä vain kuvittelen, mutta tuntuu, että tunsit silloin myös jotain?  

        Toisen kerran, kun törmäsin suhun, niin mun sydän ei ole koskaan hakannut niin kovaa ja "karkuun" ei päässyt. En tiedä hakkasiko sun sydän silloin?  

        Sun katseet ja moit sai aina pään pilviin, mutta pilvistä putoaminen oli myös kamalaa. Oot ajatuksissani joka päivä, ehkä kuvittelen, mutta tunnen, että ajattelet mua?  

        Anteeksi se tyhmä postilappu. Se ei ollut kovin kohteliasta, en edes sun nimeä kysynyt, enkä itseäni esitellyt ja se jäi vaivaamaan, jos olet googlannut, niin tiedät varmaan paljon enemmän minusta, kuin minä sinusta. Ehkä se sai sut   olemaan laittamatta, mitään postia tai sitten vain tulkitsin sun moit ja katseet väärin. Tai sitten sulla ei ole sähköpostia.  

        En hae mitään salasuhdetta, enkä koskaan ole sellaista ajatellut, musta ei ole sellaiseen, naamasta näkee heti jos valehtelen.

        Halusin vain purkaa näitä tunteita.

        Meinasin kirjoittaa hänelle tämän kirjeen, mutta se olisi sama, kuin heittäisi bensaa hiillokseen, joten heitän sen tänne tuuleen. Onneksi on edes tämä kanava, jonne voi purkaa ajatuksia.

        Vastaus sun kirjeeseen voisi olla vaikka tällainen, pohdintasi avuksi.

        Sun näkeminen ensimmäistä kertaa tuntui juuri siltä, että maailma pysähtyi, oma sydän pysähtyi, askeleet pysähtyi kuin seinään. Näin vain sut, en pystynyt ajattelemaan mitään muuta. En muistanut sen jälkeenkään tilanteesta kuin sut. Jokin selittämätön tunne pyyhkäisi suurella voimalla yli, en ymmärtänyt miksi tuntuu siitä, kuka sä olet, mitä mun sisällä tapahtuu.
        Säikähdin sitä tunnetta, kotiin päästyäni kirjoitin susta muutaman rivin päiväkirjaani.
        Järkeilin, että olen hullu ja sitä ei tapahtunut, päätin ajatella, että sitä ei tapahtunut. Oli pakko saada vain silti tietää sun nimi ja katsoin sen heti kotona. Muistan siitä kokeneeni toisen kummallisen tunteen, istuin sohvalleni kippuraan ja hoin päässäni, että ei, ei, ei... miksi. Sun nimi oli jostain syystä juuri se nimi, jostain olin syystä tai toisesta aina suunnattomasti pitänyt, vaikka en ketään sen nimistä ollut hyvin tuntenutkaan. Sitten päätin, että en saa ajatella sua, mutta ilmeisesti lipsahdin siitä joskus.

        Oon tehnyt paljon työtä sen eteen, että voin suhtautua suhun rauhassa. Pilvet ja niistä tippuminen ovat välttelemiäni asioita. Joskus musta tuntui, että osattiinkin lämmintä rauhaisuutta toistemme kanssa. Tai ehkä kuvittelen.

        Oon googlannut sut, se tuntuu oudolta. Koska on vaikea mieltää, että sä olisit vaan yksi googlattavista ihmisistä, kaukainen ja merkityksetön josta ei muuten tiedä mitään.

        En viitsi kieltää tunteitani sua kohtaan, koska ne nyt varmaan on jo ilmeisiä, mutta en silti enää alkaisi sun kanssa mihinkään. Haluan myös säilyttää tiettyjä oman elämäni asioita. Sua vain kaipaan joskus. Haluan, että olisit jotenkin lähellä mun elämässä, mutta tarpeeksi kaukana. Että voisi säilyttää palan sua. Sitä toivoisin, tuntuisi oikeammalta kuin pelkkä unohtaminen. Haluaisin voida ajatella, että sulla oli todellinen syy olla mun elämänpolulla.

        Jostain syystä kovasti toivon, että pystyttäisiin suhtautumaan toisiimme rauhallisesti. Mä osaksi sen vuoksi oon pystynyt avoimesti myöntämään sulle millaisia tuntemuksia sua kohtaan on, koska en antaisi todellisuudessa asioiden mennä niihin. Joskus oli toisin. Oon myös sen vuoksi tuonnut niitä esiin, koska en halua sun ajattelevan, että en tuntenut mitään, vaikka nyt en enää todellisuudessa haluaisi meidän välillä tapahtuvan mitään romanttista. Tiedän etten pystyisi salasuhteeseen sun kanssa, hajoittaisin vaan pääni. Sydämenkin varmaan.

        Musta ei löydy googlettamalla kauheasti, voisin kertoa sulle ne tiedot, jotka yleensä löytyy, jos se tasaisi jotain. Kirjeet ei ole bensaa, vaan paperia, joka palaa nätisti ja estää lämpimän pienen liekin muuttumisen kylmäksi mustaksi ja pimeäksi. Ei se maailmaa kaataisi, vaikka laittaisit sen kirjeen oikeastikin. Mutta miten vaan, tee siten kuin tuntuu. Bensaksi en kuitenkaan sitä mieltäisi.


    • pumpuli-ihastus

      Niin sama tilanne.

    • näin siitä pääsee

      Ei se ihastumisentunne järkeilemällä eikä velvollisuudentunteella lopu. Saat vastapuolen ihastumisen lakkaamaan sikamaisellä, ilkeällä käytöksellä. Ja niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan, eli ilkeää käytöstä on luvassa pikkuhiljaa sinunkin suuntaasi takaisi. Siinä kun sitten aikasi otat lokaa niskaasi niin joku ruma päivä ihmettelet miten tulit koskaan tuohon naikkoseen ihastuneeksi.

      • Älyhoiäläjätä!

        Ei saatana, en käsitä tota, että inhottaa noin paljon, jos joku on sinuun ihastunut. Ei vaikuta ihan aikuisen ihmisen käytökseltä ilkeillä sinuun ihastuneelle ihmiselle. Minusta on vain ihanaa että joku sattuu tykkäämään, vaikka en itse tuntisikaan samoin.
        Olen saanut muutamien miehiltä kokea tuollaista ilkeilyä, pilailua ja nöyryyttämistä ja uskokaa tai älkää mutta nämä kaverit ovat iältään aikuisia miehiä.Normaalisti ihmiset hoitavat asiat puhumalla, joskus sanat satuttavat, vaikka kohteliaasti itseään ilmaisisikin, mutta reilumpaa puhua suoraan.
        Toisaalta kannattaa muistaa, että kaikki eivät käyttäydy samalla tavalla ihastuneena. Jotkut ovat joskus luulleet, että olen heihin ihastunut, oikeasti käyttäydyn samalla lailla montaa muutakin ihmistä kohtaan ilman sen kummempia tunteita :)


    • N_06

      ite kans varattu n ja ihastunut varattuun mieheen työpaikalla...mutta huomannut, että näitä ihastuksia tulee ja menee, ei ole ensimmäinen kerta tämä, että olen ihastunut, mutta kyllä aika senkin muuttaa, ihastukset vaihtuu. sitä saa vaan erilaista huomiota niiltä miehiltä kun sitä kotona saa, ja se sitten tuo ne ihastumisen tunteet pintaan. sehän on se mahtavin fiilis olla ihastunut ja mitään muuta ei oo mielessä. mutta silti se mitä kotona on, ei vaihtais mistään hinnasta loppujen lopuks pois, vaikka niin paljon sitä haluis sen ihastuksen kanssa olla ja kertoo se sille jne.

      • kahden tulen välissä

        Ihastumisia tulee ja menee, mutta harvoin, tuskin koskaan aiemmin olen mennyt työkaveristani kuin mitä nyt olen tämän syksyn aikana mennyt. Olen kuin ensimmäistä kertaa ihastunut teini. Mieliala seilaa onnenhuumasta epätoivoon, kyttään hänen pienimmätkin liikkeensä, googlaan hänestä tietoja netistä, lueskelen rakkaushoroskooppeja. Onnellisuuteni on suoraan verrannollinen hänen kanssaan vietettyyn aikaan. Analysoin juttutuokion jälkeen jokaisen vaihdetun lauseen ja katseen. Olen hänestä mustasukkainen muille työkavereilleni, en hänen vaimolleen. Minulle hän ei ole naimisiisa, emme koskaan puhu puolisoistamme. Haaveilen hänen kosketuksestaan. Edes yhdestä yöstä vain kaksin. Hänen katseesa saa minut vapisemaan. Hänen hymynsä pysäyttää sydämeni. Hänen äänensä....varsinkin puhelimessa...vie käytännössä jalat alta. Hänen vihjailevat viestinsä saavat minut kuumaksi. Se väreily mikä meidän kahden välillä on ei ole jäänyt keneltäkään huomaamatta. Toisinaan haluaisin vaihtaa työpaikkaa. Toisinaan taas vetää hänet syleilyyni ja antaa mennä.


      • jätin aviomieheni
        kahden tulen välissä kirjoitti:

        Ihastumisia tulee ja menee, mutta harvoin, tuskin koskaan aiemmin olen mennyt työkaveristani kuin mitä nyt olen tämän syksyn aikana mennyt. Olen kuin ensimmäistä kertaa ihastunut teini. Mieliala seilaa onnenhuumasta epätoivoon, kyttään hänen pienimmätkin liikkeensä, googlaan hänestä tietoja netistä, lueskelen rakkaushoroskooppeja. Onnellisuuteni on suoraan verrannollinen hänen kanssaan vietettyyn aikaan. Analysoin juttutuokion jälkeen jokaisen vaihdetun lauseen ja katseen. Olen hänestä mustasukkainen muille työkavereilleni, en hänen vaimolleen. Minulle hän ei ole naimisiisa, emme koskaan puhu puolisoistamme. Haaveilen hänen kosketuksestaan. Edes yhdestä yöstä vain kaksin. Hänen katseesa saa minut vapisemaan. Hänen hymynsä pysäyttää sydämeni. Hänen äänensä....varsinkin puhelimessa...vie käytännössä jalat alta. Hänen vihjailevat viestinsä saavat minut kuumaksi. Se väreily mikä meidän kahden välillä on ei ole jäänyt keneltäkään huomaamatta. Toisinaan haluaisin vaihtaa työpaikkaa. Toisinaan taas vetää hänet syleilyyni ja antaa mennä.

        Siinäpä se! Olet kuin teini, et uskalla tehdä mitään. Synä on epävarmuus, nyt kokeneena konkarina epävarmuus johtuu siitä että toisessa vaakakupissa painaa aviomiehesi ja mahdolliset lapsenne.vTeininä epävarmuus johtui kokemattomuudestasi. Mieti tarkkaan onko nykyinen suhteesi tuhoamisen arvoinen. Saatko ihastuksesi kanssa elämääsi jotain enemmän. Analysoi miksi ihastuit noin vahvasti. Voisitko panostaa enemmän nykyiseen mieheesi. Tunsitko hullaantumista hänen vai tiittikö biologinen kellosi ja tarvitsit (vain) isän lapsillesi? Kuinka vanhoja lapsenne ovat, jos niitä siis on.


      • Uusi murrosikä
        jätin aviomieheni kirjoitti:

        Siinäpä se! Olet kuin teini, et uskalla tehdä mitään. Synä on epävarmuus, nyt kokeneena konkarina epävarmuus johtuu siitä että toisessa vaakakupissa painaa aviomiehesi ja mahdolliset lapsenne.vTeininä epävarmuus johtui kokemattomuudestasi. Mieti tarkkaan onko nykyinen suhteesi tuhoamisen arvoinen. Saatko ihastuksesi kanssa elämääsi jotain enemmän. Analysoi miksi ihastuit noin vahvasti. Voisitko panostaa enemmän nykyiseen mieheesi. Tunsitko hullaantumista hänen vai tiittikö biologinen kellosi ja tarvitsit (vain) isän lapsillesi? Kuinka vanhoja lapsenne ovat, jos niitä siis on.

        http://ellit.fi/ihmissuhteet-ja-perhe/ystavat/murrosika-30-vuotiaana

        Sitä se on murrosikä. Kävin parisuhdeterapeutilla keskustelemassa tästä voimakkaasta ihastumisesta. Sitä alkaa miettimään elämänarvojaan uudelleen ja moni avioliitto päätyy eroon juuri tämän murrosiän seurauksena. Jotkut lähtevät suuren rakkauden perään toiset aloittavat armottoman biletyksen jne.

        Itse aloitin kuntoilun jo ennen tuota ihastusta. Halusin näyttää hyvältä ja alitajuisesti halusin myös huomiota. No syy ja seuraus on nyt tiedossa ja sain huomiota, jota en ennen ole saanut. Pisti pään aika hyvin sekaisin, mutta onneksi saan sen energian kanavoitua liikuntaan ja en ole koskaan ollut näin hyvässä kunnossa.

        Jännä sivuvaikutus tuon voimakkaan ihastumisen myötä myös tullut. Aivan kuin olisi saanut kuudennen aistin tai jotain. Nyt tunnistan heti naisten lähettämät ihailun/kiinnostuksen signaalit silmistä ja muista pikku eleistä. Ja en tarkoita, että luulen jokaista naista kiinnostuneeksi, vaan ne alitajuisesti lähetetyt signaalit hiusten harominen, asennon muutos, huulten kostutus ja katse jne. Kaikki pitää paikkansa. Vaarallinen taito, jos olisi häntäheikin vikaa. :)


      • Uusi murrosikä
        Uusi murrosikä kirjoitti:

        http://ellit.fi/ihmissuhteet-ja-perhe/ystavat/murrosika-30-vuotiaana

        Sitä se on murrosikä. Kävin parisuhdeterapeutilla keskustelemassa tästä voimakkaasta ihastumisesta. Sitä alkaa miettimään elämänarvojaan uudelleen ja moni avioliitto päätyy eroon juuri tämän murrosiän seurauksena. Jotkut lähtevät suuren rakkauden perään toiset aloittavat armottoman biletyksen jne.

        Itse aloitin kuntoilun jo ennen tuota ihastusta. Halusin näyttää hyvältä ja alitajuisesti halusin myös huomiota. No syy ja seuraus on nyt tiedossa ja sain huomiota, jota en ennen ole saanut. Pisti pään aika hyvin sekaisin, mutta onneksi saan sen energian kanavoitua liikuntaan ja en ole koskaan ollut näin hyvässä kunnossa.

        Jännä sivuvaikutus tuon voimakkaan ihastumisen myötä myös tullut. Aivan kuin olisi saanut kuudennen aistin tai jotain. Nyt tunnistan heti naisten lähettämät ihailun/kiinnostuksen signaalit silmistä ja muista pikku eleistä. Ja en tarkoita, että luulen jokaista naista kiinnostuneeksi, vaan ne alitajuisesti lähetetyt signaalit hiusten harominen, asennon muutos, huulten kostutus ja katse jne. Kaikki pitää paikkansa. Vaarallinen taito, jos olisi häntäheikin vikaa. :)

        Tässä lisää luettavaa elämän murroksista. Auttoi ainakin minua ja seuraavakaan "kriisi" ei tule aivan niin yllätyksenä, kuin tämä:

        http://hyvaterveys.fi/artikkelit/Ikäkriisi-tulee-ja-vahvistaa/1148/


      • Kuudes aisti
        Uusi murrosikä kirjoitti:

        Tässä lisää luettavaa elämän murroksista. Auttoi ainakin minua ja seuraavakaan "kriisi" ei tule aivan niin yllätyksenä, kuin tämä:

        http://hyvaterveys.fi/artikkelit/Ikäkriisi-tulee-ja-vahvistaa/1148/

        Komeahan sä oletkin ja komistuit vain, kun laihduit niin paljon. Ikä tuo suhun karismaa ;).

        Mua kiinnostaa nämä sun jutut siellä yhdellä... ja näillä... Sorry, oon yrittänyt pysytellä piilossa ja antaa sulle purkautumisrauhan, mutta en nyt millään malta olla kiusoittelematta. Jatka vain musta välittämättä, yritän pysytellä edelleen hiljaa, kamuni.


      • Anonyymi

        Taas tätä guben jorinaa,jota on ollut kuulemma 30v. Se on kiusaaja toi gubbe ja haluu sotkee kaikkien ihmisten elämät ja ennenkaikkea naapureiden! Ei taida itse ymmärtää tota omaa tilaansa,väkivaltaisuutta,valehtelua,stalkkaamista ja vainoamista!Täytyy. Stalkatulla alkaa hakeen eri asuinpaikkaa,ku ei kertakaikkiaan enää jaksa tuota touhua!


      • Anonyymi
        Kuudes aisti kirjoitti:

        Komeahan sä oletkin ja komistuit vain, kun laihduit niin paljon. Ikä tuo suhun karismaa ;).

        Mua kiinnostaa nämä sun jutut siellä yhdellä... ja näillä... Sorry, oon yrittänyt pysytellä piilossa ja antaa sulle purkautumisrauhan, mutta en nyt millään malta olla kiusoittelematta. Jatka vain musta välittämättä, yritän pysytellä edelleen hiljaa, kamuni.

        Kyttääjä gubbe!


    • ahdistavaaaa

      Samassa pinteessä minäkin. Minulla ja hänellä menee kaikki niin hyvin yhteen. Harmi, hän on naimisissa.... Toisen omaan en koske, mutta töihin en voi keskittyä, koska täytyy kytätä toisen tekemisiä ja odottaa hymyä.

    • Anonyymi

      No nyt valkeni miksi mies on käyttäytynyt salaperäisen välttelevästi..... mikromuna.

      • Anonyymi

        Älä laita pösilö munia mikroon.


      • Anonyymi

        Gubella on se mikromuna ,mitä täällä o kertonut! Kaheli se o!


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Aivosyöpää sairastava Olga Temonen TV:ssä - Viimeinen Perjantai-keskusteluohjelma ulos

      Näyttelijä-yrittäjä Olga Temonen sairastaa neljännen asteen glioomaa eli aivosyöpää, jota ei ole mahdollista leikata. Hä
      Maailman menoa
      49
      1857
    2. Jos ottaisit yhteyttä, näyttäisin viestin kaikille

      Yhdessä naurettaisiin sulle. Ymmärräthän tämän?
      Ikävä
      165
      1658
    3. Heikki Silvennoinen ( Kummeli)

      Kuollut 70-vuotiaana. Kiitos Heikille hauskoista hetkistä. Joskus olen hymyillyt kyynelten läpi. Sellaista se elämä on
      Kotimaiset julkkisjuorut
      70
      1388
    4. Mikä saa ihmisen tekemään tällaista?

      Onko se huomatuksi tulemisen tarve tosiaan niin iso tarve, että nuoruuttaan ja tietämättömyyttään pilataan loppuelämä?
      Sinkut
      239
      1333
    5. Pelotelkaa niin paljon kuin sielu sietää.

      Mutta ei mene perille asti. Miksi Venäjä hyökkäisi Suomeen? No, tottahan se tietenkin on jos Suomi joka ei ole edes soda
      Maailman menoa
      211
      1252
    6. Kauanko valitatte yöpäivystyksestä?

      Miks tosta Oulaisten yöpäivystyksen lopettamisesta tuli nii kova myrsky? Kai kaikki sen ymmärtää että raha on nyt tiuk
      Pyhäjärvi
      332
      1147
    7. Mitä toivot

      ensi vuodelta? :)
      Ikävä
      128
      1145
    8. Minkä merkkisellä

      Autolla kaivattusi ajaa? Mies jota kaipaan ajaa Mersulla.
      Ikävä
      78
      1096
    9. Nyt kun Pride on ohi 3.0

      Edelliset kaksi ketjua tuli täyteen. Pidetään siis edelleen tämä asia esillä. Raamattu opettaa johdonmukaisesti, että
      Luterilaisuus
      314
      1067
    10. Hyvää huomenta 18. luukku

      Hyvää keskiviikkoa. Vielä pari päivää ja sitten on talvipäivänseisokki. 🎄🌌❄️😊❤️
      Ikävä
      227
      1057
    Aihe