Kaikki järki sanoo nyt, että pitäis luovuttaa sun suhteen, mutta en halua. Sanomattaki oon vielä ihastunu sinnuun mutta toisaalta jos oon rehellinen nii en tiiä mitä haluan. En ota selvää ollenkaan onko tunteilla vastakaikua. Ristiriidat on aivan liian isoja. Ja toisaalta en uskalla luottaa omiin "vaistoihin" koska ihastuneena voi johtopäätökset voi mennä liianki sivuraiteille. Sun käyttäytymisessä (mun seurassa) ei oo mitään johdonmukasuutta. Mutta ei sen puoleen, ettäkö itekkään ilmaisisin näitä tunteita johdonmukasesti. Nojoo. Aluksi aattelin, että kamalaa joululoma tullee enkä nää sua kahteen viikkoon mutta nyt ku aattelee, nii toisaalta ihan hyvä. Aivot käy ylikuumana tästä murehtimisesta sun muusta turhasta huolehtimisesta. Pitäis opetella välinpitämättömyyden jalotaito.
Tämä nyt oli tämmönen tunteitten purkaus. Ei kenellekkään osoitettu, ei edes sille itselleen vaikka täällä liikkuiski.
Tämä nyt oli tämmönen tunteitten purkaus. Ei kenellekkään osoitettu, ei edes sille itselleen vaikka täällä liikkuiski.
Vastaukset 2
Vanhimmat
oletko poika vai tyttö?
tyttö