Masto on ihan liian pystyssä. Pitäisi saada lisää rakea ihan ilman maston taivutusta. Kalkulaatoillako lasken kiilapalojen koon vai miten.
Miten rakea mastoon
17+9
35745
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Onko masto kannella vai kölillä?
laske se nyt talveksi edes
Kannellahan se. Eikos niissä kannen läpi mastoissa rake säädetä läpivinnein kohdalla kiilapaloilla vai muistanko väärin?
Rake säädetään aina keulastaagin pituudella. Olen nähnyt joissain veneissä, joissa masto on kannella (esim. Albin Express) laitettavan kiilat lisäksi mastonjalan alle, mutta tämä riippuu oikeasti siitä, millainen mastojalka sinulla on. Jos jalka sallii maston kulmanmuutoksen, on kyse vaan siitä, kuinka paljon haluat laittaa etustaakiin lisää pituutta, ja, jos saalingit on takaviistoon, kuinka paljon sulla on vanttiruuveissa säätövaraa, ennen kuin pitää lyhentää ala- ja ylävantteja. Esim. juuri Albin Expressissä taitaa olla niin, että normikisarakella pitää lyhentää jonkin verran ala- ja ylävantteja. Mutta se on aika kova rakekulma jo.
Kiilapaloilla säädetään prebendi kannen läpi mastossa, mutta sitähän sä et kysynyt (halunnut ;^))
Rake ja Prebend on sama asia mutta kyse on tosiaan niistä kiilapalista. Albin Expressin (on ollut aikoinaan sellainen) ongelmahan on a takakulman painuminen. kun masto laitetaan oikeaan kulmaan.
Ennen kun joku ehtii viisatelemaan bend tarkoittaa taivutusta . Joten olin hieman epä tarkkka kyse on maston kallistusteksesta ennen kuin lähdetään kiristämään vantteja jolla sitten haetaan ison muotoon sopiva taivutus.
Ei millään pahalla, mutta en edelleenkään ymmärrä. Eli mahdollistaako mastonjalkasi kallistuksen? Jos mahdollistaa, laitat vaan sopivan togglen etustaakiin lisäksi. Jos ei, laitat kiilan ja togglen. Ja ehkä lyhennät sivuvantteja, jos säätövara ei riitä. Saako kysyä, mikä vene on kyseessä, ja paljonko ajattelit laittaa rakea?
Kyse onkin siitä millaiset kiilapalat laitan maston jalan alle. ja mistä ihmeestä ne saisin. pitäänee itse teettää jossain konepajassa.Vantteja joutunee lyhentämään sille ei mahda mitään mutta olisiko joitanin "tilapäisiä" ratkaisuja joihin voisi heittää vanitiruuvien säätöverran vanttia sisään. ennen kun menee vanttilyhentäjän pakeille.
Paljonko meinasit laitaa rakea asteissa?
Eihän sitä ole tapana kilpailijoille kertoa . Onko ehdotuksia?
No joo, annetaan olla. Laita nyt aluksi vaikka 45 astetta. Jos on liikaa, niin ota pari astetta pois. Kiitos ja heippa. Luulin, että olit tosissasi liikeellä.
Kilpapursista puhuttaessa olen nähnyt säännön että kun etustaagi jatkuu suoraaan maston huippuun on rake kohdallaan. onko kommentia asiaan?
Toi on tosi hyvä sääntö, etenkin toppirikisellä. Toimii aina!
Huumori miehiä. Toppirikisiä eitaidea enää valmistaa.
Tässä hieman mallia
http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Sagitta-Racing2002_8mR_world_cup.jpg
Jaa, eikö? Ja missähän vaiheessa tämä rajattiin uusiin pursiin, osatakiloihin tai kahvelikuunareihin?
Rake ja Prebend eivät ole sama asia.
Ensin kai pitaisi maaritella mita tavoitellaan. Mita tarkoittaa liian pysty eli liian vahan vahan rakea (= kallistusta) ilman prebendia (=taivutusta). Onko veneen balanssi poskellaan jos on "liian pysty"?. Jos tietaa mita haluaa ja miksi niin sitten keinot loytyy.
Seka rake, etta prebendi on vain keinoja virittaa isopurje purjeentekijan tarkoittamaan muotoon, ne eivat ole itse tarkoitus. Oikean raken ja prebendin saat siis purjeesi valmistajalta.
En ole kylla nahnyt yhdenkaan kannella seisovan maston tarvitsevan kiiloja raken vuoksi. Tarkemmin tama tieto loytyy varmaankin rikisi valmistajalta. Esim Seldenilla on hyvat nettisivut.
En myoskaan ole kuullut raken maaraa ilmaistavan asteina. Useimmin se kerrotaan sentteina. Nain vaikkapa express-porukoissa se kerrotaan.
Edelliseen veneeseeni purjeentekija kertoi 55 senttia olevan sopiva rake. Prebendin maaraa han ei kertonut, mutta jos minulla olisi ollut siita epaselvyytta, olisi han valokuva perusteella osannut kertoa etta liikaa vai liian vahan...
Mulla on ollut vene, jossa oli kiilat kannella seisovan maston jalassa, rake oli noin 6 astetta. Nykyisessä on masto kannen läpi, rake 2 astetta, ja ensi suvena 3, kun laitan lisää pituutta etustaakiin.
Selden ja Dedekam ilmaisee raken asteissa, se kun maston pituudesta riippumaton suure, toisin kun nuo sentit.
Rakella ei muuten säädetä isopurjeen muotoa, vaan keulapurjeen ja isopurjen yhdessä muodostaman "siiven" muotoa.
Vielä kun ujo 17 9 kertoisi, mikä vene on kyseessä, saattaisi hän jopa saada asiallisia vastauksia... jso ongelma on aito edes?
OK. Oikaisin vahan. Rakella ei saadeta isopurjeen muotoa, vaan solaa (kuten kerroit). Mutta isopurjeen leikaus maaraa kuitenkin sen raken maaran. Ainakin niissa veneissa, joissa puomi on alimmillaan vaakatasossa, ei sen alle. Isopurjeen kannalta kyse on oikeastaan vaan puomin ja maston valisesta kulmasta. Siksi se isopurjeen tekija maaraa purjetta tehdessaan myos sen raken maaran.
Tää nyt oli ihan höpöhöpöä -Mika-lta. Vähän niinkuin vene trimmattaisiin puomi vaakatasoon vatupassilla ja kaikki muu sen mukaan, ihan älyvapaa ajatus.
Jos on paljon rakea, puomi osoittaa usein alaviistoon. Puomihan on nivelellä mastossa ja se voi osoittaa ihan mihin suuntaan vaan. Jotkut ovat teettäneet purjeen, jossa on normaalia lyhyempi takaliikki, jolloin ovat saaneet puomin nousemaan normaalia ylemmäs ettei se ole tiellä. Joka tapauksessa oli purjeen muoto mikä vaan, niin rakea voi laittaa enemmän tai vähemmän ilman että sillä on mitään vaikutusta purjeen leikkaukseen.
Purjeentekijä ei todellakaan määrää raken määrää purjetta tehdessään, sen sijaan prebendin ja purjeen leikkauksen välillä on aivan ehdottoman tärkeä yhteys, prebend ja purjeen mastokaari pitää sopia yhteen. Katsopa vaikka eri purjevalmistajien sivuilta löytyviä rikin mittausohjeita, joiden pohjalta annat tiedot purjeen suunnittelua varten. Onko niissä missään käsketty mittaamaan rakea? Eipä ole.
No ei sitä puomia vatupasilla ole tarkoitus mitata, mutta en minä ainakaan halua puominpäätä niin alas, että siihen kokoajan otsaa kolistelee.
Missaat koko pointin: Rake ja prebend (kuten muutkin rikin säädöt) on vain keinoja saada purjeet toimimaan. Niiden määrä riippuu siis purjeista (ja vallitsevasta kelistä), ei venetyypistä niinkään. H-veneissäkin näkee rakea välillä 0-80 senttiä, eli 0-10%.
Seldenin ohjeissa perusrake on 2% pituudesta. Sitä sitten enemmän tai vähemmän jotta pinnapaineet saadaan halutunlaiseksi. Prebendin määrää säätämällä saa sitten isopurjeen pussikkuuden oikeanlaiseksi.
Ja jos tuo kannella seisova masto on mastovalmistajan tekemä (ei siis omakyhäelmä) niin ei takuulla tarvitse kiiloja jalkaan.
H-veneellä sopiva takanoja lienee jotakin välillä 5-10 % isopurjeen etuliesman pituudesta (mittakirjan P-mitta, H-veneellä 8,70 m), eli sopiva takanoja on noin 40-80 cm.
Onko omakohtaista kokemusta raken vaikutuksesta pinnapaineeseen/luoviherkkyyteen ?
Olen kuullut kolmenlaista mielipidettä: ei vaikuta (vene bremer), raken lisääminen lisää luoviherkkyyttä (yleinen käsitys), ja raken lisääminen vähentää luoviherkkyyttä (wb-news joskus vuosituhannen vaihteessa).
On helppo ajatella, että purjepinta-alan painopiste siirtyy taaksepäin rakea lisätessä, mutta todellisuudessa se siirtyy todella vähän, kun purjeiden alaliikki pysyy oleellisesti paikallaan. Muitakin efektejä varmasti on, ja ne voivat peittää tuon pinta-alan siirtymisen. Eli onko kokemusta aiheesta ?
No ainakaan h-veneessä ja albin expressissä, joissa käytetään aika hurjaakin rakea, luoviherkkyys ei ole mitinkään pompannut taivaisiin. Eli näiden omakohtaisten kokemusten perusteella yleinen käsitys on väärä.
Rake taitaa olla jo menneen talven lumia siinä kuin Tallberg ja Renskakin. Enkä tarkoita Peter Tallbergia.
Kun Kaartin pataljoonan Autokomppania joskus muinoin majaili Mechelininkadulla, halusi muuan vääpelismies tentata alokkaiden Helsinki-tuntemusta:
— Kullbergilla on talli, mitä on Tallbergilla?
— *****, herra vääpeli!
— Väärin meni, väärin meni. Tallbergilla on rautakauppa.
No kyll maar vielä rakee haetaan...
Kannattaisi vaihtaa modernimpaan veneeseen. Tupakka-askin kanteen suunniteltuja kasarikiuluja piti viritellä suuntaan jos toiseen, kun balanssi oli rakenteellisesti pielessä, mutta nykyveneissä kaikki on kohdallaan. Ei tarvitse valita kuin purjeiden laatutaso.
Juuri niin, kun kölipultin reiät on robotilla porattu sadasosamillin tarkkuudella, ei tarvita enää prikkojakaan mutterien alle oikeastaan ollenkaan. Kyllä ne nykyään osaa.
Kunnon veneissä on silti varmuuden vuoksi vielä kunnon prikat, vaikka vähempikin riittäisi:
http://venenetti.fi/kuvat/elan-350-rp/elan-350-rp14
Itse asiassa on uutena (2010) ostettu pari kesää purjehdittu. Lys 1.18. Mutta veneeseen ei ole minkäänlaisia rikin viritysohjeita puhumattakaan kisasäädöistä. Tottahan vene toimii ihan mukavasti perheveneenä mutta kun kerran on aikoinaan osallistunut purjehduskisaan ei voi olla millään jäädä pois enää pois niistä.
Jos luulet että riki on tehtaan perusasetuksissa kun Firstit on rivissä ja lähdetään Suursaarta kietämään niin minusta tuntuu että ehkä olet pikkasen väärässä.
Rake on ensimmäinen säätö kun lähdetään kisakuntoa hakemaan. Kun mastoa kallistetaan niin käy köpelösti jos ei tukea etukulmalle laiteta. Voi olla että joutuu koneistamaan sovivan kiilan metallifirmassa.
Eipä tietenkään reiän paikka korvaa sitä prikkaa. Eikä valmiiksi suunniteltu rikitrimmi rikin oikeaa trimmiä.