Johdanto: Voitelurasvojen kovuutta määritetään NLGI-luokituksella. Numeroin välillä 000:sta kuuteen. Mitä suurempi numero-sitä kovempaa. Löysin jotain tietoa Mobilux EP rasvoista. Mutta onko siis 004-rasva juoksevampaa, kuin 0-luokan rasva? Kuitenkin 004:stä kerrotaan, että se pysyy hyvin sellaisessakin lootassa, jossa ei ole kunnon stefoja.
Mikäs ominaisuus sen saa pysymään sisällä, jos se on juoksevampaa, kuin tuo 0-luokan rasva, 1-luokasta puhumattakaan?
Mikäs ominaisuus sen saa pysymään sisällä, jos se on juoksevampaa, kuin tuo 0-luokan rasva, 1-luokasta puhumattakaan?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ole kyllä kuullutkaan, jotta voitelurasva olis juoksevaa. Öljystä ja nimenomaan vaihdelaatikkoöljyn juoksevuudesta kylläkin. Ja voitelurasvasta puheenollen, sen voitelevuudesta, kuumankestosta ja keskipaon kestävyydestä kylläkin jos puhutaan laakerirasvoista. Tappirasvat ovat luku sinänsä, esim etukuormaajan nivelissä. Kumpaako tarkoitat vaseliinia vai vaihdelaatikkoöljyä?
Vaseliini on vanha nimitys, nykyään puhutaan voitelurasvoista. Ja tässä tapauksessa juoksevista voitelurasvoista.
Esim. Renolit LZR 000 on vapaasti virtaava rasva.
Valvoline Semi Fluid EP 00 on puolijuokseva voitelurasva, kuten myös Renolit Dura plex EP 00.
Olisit hieman googlettanut, niin ei olisi tarvinnut kirjoitella noin yksinkertaisia. Tässä kukaan öljyistä ole mitään halunnut...
Onhan se silti mukava todeta, että tässä opetan muille asioita, vaikka itse en saanutkaan kaipaamiani tietoja.
No pirnales ,olipas niin yksinkertainen asia jotten meinannu hoksatakkaan. Nytkö näille tällaisille vasta on keksitty virallinen nimi ja luokitukset ja jopa valmistetaan teollisesti. Ja täälläkin päin kulkee näitä öljy-yhtiöiden ovelta ovelle kauppiata kertomas tästä ihmeellisestä "voitelurasvasta". Tämähän on tosi vanha keksintö, tämä voitelurasva. Täällä isännät on keksinyt jo ajat sitten tämän "möträskän",eli pitää palailla -50 luvulle ja "Nummi-kolukippi"/peräveto kärryn ja hevosvetoisen Wärtsilä- heittopyörä perunannostokoneiden aikaan. Silloin isännät ei olleet oikein innokkaita tekemään remppaa, saatikka vaihtelemaan "nahkahuullos" stefoja jos nyt olivat niitäkään, mutta ymmärsivät kumminkin voiteluöljyn ja voitelutarpeen päälle. Kun kolukipin (konekippi) "matopyörä/ruuvi"-vaihteessa ei pysyneet enää öljyt sisällä eikä liioin siellä perävetokärryn varsinaisessa perässä, eli alkoi vuotamaan kardaanin juuresta. Samaten se perunannostokoneen lautaspyörän kotelo. Keksiivät jo silloon laittaa vaseliini/voitelurasvaa öljyn joukkoon ja taas homma pelasi, ei vuotoja eikä koneremppoja. Ja onpa tuota "emulsiota" muutama isäntä laittanut nelivetotr:n etupyörän napoihin hyvällä menestyksellä, ei ole tarvinnut kesken kiireiden tehdä stefa-remonttia. ---Ajatella nyt vasta sitä on ruvettu tekemään teollisesti ja kehitetty luokitukset sekä juoksevuudet. Oli sen jo aikakin tulla markkinoille, pitipä tuokin ihme oikein vanhalla iällä todeta. Mulla on tuo kalusto kumminkin stefoineen voimansiirtoineen ollut kunnossa ettei ole tarvittu tuota "ihmerasvaa".
No joo, noinhan se usein menee, että jotain menetelmää on kansa keskuudessa käytetty vuosikymmenet (-sadat), ennenkuin teollisuuden tutkijatkin huomaavat asian lopulta.
Siitä on hyvä esimerkki, nuo lääkekasvit, jotka kansa on tuntenut satoja vuosia ja vasta nyt lääkeyhtiöt silmät kiiltäen, ovat niiden perässä.
Mutta olen myös sitä ajatellut, että pitäisikö itse sekoitella seos vaseliini/öljy, vai tyytyisikö noihin nykyisiin teollisiin? Saa nyt nähdä.