päivää enää jouluun.Jos jotain tahdon toivoa, se olis sitä sydämen sivistystä ja
aitoa välittämistä lähimmäisistä...se on sitä sydämensivistystä.Aito välittäminen
on sitä että unohtaa hetkeksi hienot tittelit ja taloudellisen aseman asettuen
samaan pöytään sen kurjan puliukon kanssa syömään joulupuuroa.
No harvapa tuohon enää kykenee tänäpäivänä, kun tuo vanha sanonta..."kel onni
on, sen kätkeköön" on menettänyt merkityksensä.Nykyihminen haluaisi pitää
kiinni yksityisyydensuojastaan, mutta toisaalla mm.facebookissa näytetään
koko maailmalle se perheonni, ja taloudellinen menestys..jonka se onneton
puliukkokin näkee.
Vähän kärjistetysti hyvä tahto on tänä päivänä sitä..että kutsut nälkää näkeviä
kehitysmaan lapsia kotiisi syömään sitä joulupuuroa, ja huudat puurokattilaa
hämmentäessäsi " kulta, näytä se video meidän viime joulun ateriasta ja lahjoista"
Tämän takia minä en vietä joulua...mutta opettelen sydämensivistystä ja olemaan
lähimmäinen muuten vain, ja vien haudoille kynttilät ja muistan menneitä läheisiä.
aitoa välittämistä lähimmäisistä...se on sitä sydämensivistystä.Aito välittäminen
on sitä että unohtaa hetkeksi hienot tittelit ja taloudellisen aseman asettuen
samaan pöytään sen kurjan puliukon kanssa syömään joulupuuroa.
No harvapa tuohon enää kykenee tänäpäivänä, kun tuo vanha sanonta..."kel onni
on, sen kätkeköön" on menettänyt merkityksensä.Nykyihminen haluaisi pitää
kiinni yksityisyydensuojastaan, mutta toisaalla mm.facebookissa näytetään
koko maailmalle se perheonni, ja taloudellinen menestys..jonka se onneton
puliukkokin näkee.
Vähän kärjistetysti hyvä tahto on tänä päivänä sitä..että kutsut nälkää näkeviä
kehitysmaan lapsia kotiisi syömään sitä joulupuuroa, ja huudat puurokattilaa
hämmentäessäsi " kulta, näytä se video meidän viime joulun ateriasta ja lahjoista"
Tämän takia minä en vietä joulua...mutta opettelen sydämensivistystä ja olemaan
lähimmäinen muuten vain, ja vien haudoille kynttilät ja muistan menneitä läheisiä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
No aha.
kolahtaa?
en itsekään perusta joulusta kaupallisena juhlana.
mutta jos muut niin en halua sitä iloa heiltä riistään. itsekin muistan lapsuudesta erityisesti ne pyhäpäivät kun kävimme hautuumaa kierrosta tekemässä.. istuin pulkassa, satoi suuria hiutaleita.. oli hämyistä ja katuvalot valaisivat lumista tietä hautuumaalle päin. Kynttilämeri ja hautakivet. Nuoren tyttösen silmin se näky oli satumainen.. siinä vain nakotin pulkassa ja ihmettelin..
sen muistan. en muuta.