Olen sairastanut paniikkihäiriötä yli 40- vuotta ja pidin itseäni toivottomana tapauksena parenemisen suhteen. Paniikkioireeni olivat erittäin vaikeita, olen ollut päiväsairaalassakin paniikkihäiriöni vuoksi kun en enää uskaltanut lähteä ovesta ulos. Lääkkeitäkin söin yhtäjaksoisesti ainakin yli 10 viimeistä vuotta.
Luin sitten sattumalta Allen Carrin kirjan Stumppaa tähän. Luin kirjan pelkästä mielenkiinnosta koska kirjaa pidetään todella hyvänä, tupakanpoltosta irti pääsemiseksi. Itse en edes polta tupakkaa mutta kirjassa kerrottiin voimakkaasta alitajuisesta pelosta joka ilmenee meillä ihmisillä monin eri tavoin. Aloin ymmärtää tuota voimakasta pelkoa ja sitä, että siitä VOI TODELLA päästä eroon. Minä parannuin ja toivon että niin käy monille muillekin!
Luin sitten sattumalta Allen Carrin kirjan Stumppaa tähän. Luin kirjan pelkästä mielenkiinnosta koska kirjaa pidetään todella hyvänä, tupakanpoltosta irti pääsemiseksi. Itse en edes polta tupakkaa mutta kirjassa kerrottiin voimakkaasta alitajuisesta pelosta joka ilmenee meillä ihmisillä monin eri tavoin. Aloin ymmärtää tuota voimakasta pelkoa ja sitä, että siitä VOI TODELLA päästä eroon. Minä parannuin ja toivon että niin käy monille muillekin!
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.