Olen huomannut, että hiljaisemmat, jöröt ja ujot miehet eivät kiinnosta naisia. Sitten taas muutama tapausta tiedän, jotka ovat hauskoja, naisten mielestä hyvännäköisiä miehiä, joista osa on ihan täysiä huithapeleita höpöhöpö-juttuineen.
Miksi naiset aina rakastuvat... höpöihin? Ihan uteliaisuudesta kysyn, että mikä tekee miehestä jännittävän?
Teistä osa kaipailee varmasti tällaisia sydämensärkijä-tyyppejä, joille vastuun kanto voi olla vaikeaa.
Miksi naiset aina rakastuvat... höpöihin? Ihan uteliaisuudesta kysyn, että mikä tekee miehestä jännittävän?
Teistä osa kaipailee varmasti tällaisia sydämensärkijä-tyyppejä, joille vastuun kanto voi olla vaikeaa.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Koska ne on niin ihania ja jännittäviä... hihh hiihh hiih :)
No justis tämmöstä olen kuullut livenäkin. Jossain miehissä on joku hemmetin magneetti. Istuvat pöytään ja läpisevät jotain niin voi että on naiset lääpällään.
mitä sellaisessa hiljaisessa, jörössä ja ujossa olisi kaivattavaa? naiset harvemmin kokevat miehiä vain kullinkantajina, kuten nämä ujot jöröt miehet kokevat puolestaan naiset.
No enpä kuule tiedä onko ihan noinkaan.
eikä rakastu, tahtovat vain hetken hupia...ne muut, ujot, kunnolliset otetaan aviomiehiksi
Koska ne höpöt ovat kiinnostuneita naisista, eivätkä niistä joiden kanssa naiset viihtyvät.
vähän vaikee sanoo mikä on se syy, mulle tärkeitä miehessä on olemus, silmät ja kyllä mä oon oppinu aika äkkiä huomaamaan mimmonen mies on luonteeltaan, mulle mieluummin ihan tavallinen mies enkä siedä oikein semmosia jotka on joka naisen helman alla.
En kyllä ikävöi! Hitto. Haluan perustaa perheen, eikä siihen kuka tahansa kelpaa! Mitä sitten, vaikka ois hiljaisempi tapaus, mulle merkkaa enemmän sisäiset asiat. Voin aivan hyvin jutella itseni kanssa, jos se siitä on kiinni.
Itse kaipailen juurikin hiljaista ja jöröä.. hiukan ujokin taitaa olla :)
sellaisissa ihmisissä on syvyyttä, ja kun alkavat avautumaan, se on huikeaa.. pieniä pilkahduksia.
höpö-höpö miehet ovat omassa kategoriassaan, heille on helppo jutella, mutta kiinnostusta eivät herätä.
Jepulis, ehkä tuo on aika yksilöllistä mistä kukakin tykkää.
Joka tapauksessa jollain miehillä on joku ihme magneetti siinä asiassa. Huomaa, että naiset alkavat flirttailla helpommin ja jotenkin se menee tällaisilla tapauksilla "päähän" se asia.
Ne on opetellu semmosen mielistelyn taidon! Tiiäkkö, sellaisen, että se todella vaikuttaa aidolta! Mutta, jos osaa katsoa tarkasti, niin näkee sen läpi ja minä ainakin näen sellaisessa erittäin epävarman yksilön, joka aina vain hamuaa lisää ja lisää ihailua... ITSELLEEN! Siis kun on opetellut näkemään erilaisia ihmisiä ja sitä, mitä juuri he haluavat tilanteessaan kuulla, niin sanomalla ne sanat voittaa tietenkin sympatiat puolelleen. Mutta valitettavasti se on vain feikkiä ja kun arki astuu kuvioihin, niin tyyppi on kadonnut. Mun ei tartte tuota edes kokea, kun voin sieluni silmin nähdä.
Sanon suoraan. Hitto, en jaksa mitään nysväävää ja perässä vedettävää. Miehellä pitää olla miehen otteet. Toki herkkyyttäkin saa olla ja erittäin suotavaakin, mutta jos naisen pitää tehdä aloitteet asiassa kuin asiassa itse, niin turn off meikäläiselle. Tarvitsen vahvan miehen rinnalleni. Vahvuus on sitä minulle, että ei joka tuulet heiluttele, eikä joka helman perässä juosta. Jämäkästi sanojensa ja tekojensa takana. Huumorintajuinen ja suora ihminen. On luontevaa ja hyvä olla toisen kanssa. Ei pellet ja pelurimiehet kiinnosta vakavassa mielessä eikä myöskään hiljaiset hissukat., joilta pitää nyhtää joka sana ja mielipide. Liian kiltti ja palvova mies, huh alkaa ahdistamaan pelkkä ajatuskin.
Heh, tuli mieleen tämä pätkä. Sallinette pienen kevennyksen. Pitääköhän tämän sinkkunaisen hommata tälläinen, kun ei miestä löydy;) http://www.youtube.com/watch?v=4hYa5MKbvrs
Ehkä ne todistavat kuolemattomuuttaan käytöksellään. Näköjään vetoaa.
Menetin kerran sydämeni jörölle ja ujolle miehelle, opiskelukaverilleni. Silmäpeli oli vilkasta koko kouluajan. Laitoin hänelle muutamia viestejä saamatta vastauksia. Koulu loppui, lähetin useamman viestin, mutta hän vain katosi hiljaisuuteen. Kokemus opetti, etten lähesty enää kumppanimielessä miehiä, jotka eivät kykene avaamaan suutaan edes ajan kanssa.
Millä lailla jöröys tai ujous tekisi miehestä automaattisesti höpöttävää miestä kunnollisemman?
ujous, jöröys, tylsyys, mitäänsanomattomuus, p.aska huumorintaju tai mikään muukaan ominaisuus ei ole tae siitä, että pskan alta löytyy kultaa kunhan riittävän kauan raaputtaa.
Yleensähän jos ihmisten kanssa halutaan aikaa viettää, niin jotain sellaista heissä on, minkä seurassa kukin viihtyy. Onhan makuja sentään erilaisia, jokaiselle jotakin
"Rentut" on vaan niiiin ihania!!