Selänne kuntayhtymä jää muistoksi ajasta, jolloin puhuttiin naapurusten yhteistyöstä, jota ei todellisuudessa ollut nimeksikään. Nyt siirrytään uuteen aikakauteen, sote himmelin alin asukasluku tulee olemaan 50 000 asukasta!
--Matkijan oma alkukommenti ja loput Iltalehden pääkirjoitusta.
Pääkirjoitus 15.12.2012:
Sote-linjauksilla uusia himmeleitä
Lauantai 15.12.2012 klo 03.47
Maria Guzenina-Richardsonin vastuualueella on tarkennettu linjauksia sosiaali- ja terveyspalveluista kuntauudistuksessa.
Sosiaali- ja terveydenhuolto on kuntien suurin menoerä. Kuitenkin sen järjestely jätettiin avoimeksi nykyhallituksen suurta kuntauudistusta aloitettaessa. Hämäräksi kuvio jäi kuntavaalien edelläkin. Torstaina ministeriryhmä evästi selvityshenkilöitä. Linja näyttää yhä sekavalta.
Pääsääntöisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen edellytetään 50 000-100 000 asukasta. Eräät asiantuntijat ovat viitanneet jopa 200 000 asukkaaseen. Yli 20 000 asukkaan kunnat - jos niillä on "muutenkin riittävä kantokyky" - saavat sentään järjestää "joitakin peruspalveluja itse".
Pienten ja monien keskisuurtenkin kuntien on hakeuduttava sote-alueeseen "vastuukunnan" kylkeen. Kuntayhtymiäkin voi tosin perustaa. Lähipalveluluista ja -demokratiasta on kauniita toivomuksia.
Kunnan ja mahdollisen sote-alueen yläpuolelle tulevat yliopistosairaaloihin nojaavat viisi erityisvastuualuetta. Hallintotasoja on siis usein kolme, joskin pienellä kunnalla on vähän vaikutusvaltaa vastuukuntaansa.
Kuntakenttä on uudistettava, mutta poliittisissa paineissa järjestelystä on tulossa sekava. Kun SDP on torjunut pakkoliitokset, kuntia ahdistetaan fuusioihin tekemällä niistä vastuukuntiensa torppareita tai enintään lampuoteja. Entisten hallintohimmeleiden tilalle tulee uusia - usein entistäkin mutkikkaampia.
Keskusta lämmitti vaalitaistelussa maakuntamallinsa. Sitä ei tulisi torjua ainakaan arvovaltasyistä. Juha Sipilän kaavassa koko terveydenhuolto siirrettäisiin maakunnan vastuulle. Tämä olisi ainakin selkeämpää kuin "itsenäisten" sekä vastuu- ja torpparikuntien tilkkutäkki, jossa olisi taatusti hallintokuluja siinä kuin maakunnissakin. Ruotsissa on ikiajat ollut terveydenhuoltoa varten suoraan valitut maakäräjät.
Toisen tien tarjoaisivat pakkoliitokset niin, että syntyisi vähintään 50 000 asukkaan kuntien verkko - poikkeuksena lähinnä suurten etäisyyksien Lappi. Lähidemokratia voitaisiin järjestää kylä- ja kaupunginosahallinnolla. Tähän ei näy kuitenkaan olevan rohkeutta.
Henna Virkkunen on korostanut, että pääosa suomalaisista asuu jo suurehkoissa kaupungeissa. Pieniä kuntia ei saa kuitenkaan jättää ajelehtimaan. Toisaalta pääkaupunkiseudun metropoliselvitys osoittaa, että täällä tarvitaan selkeää väliporrasta. Ehkä myös Turussa ja Tampereella.
Realiteetit kannattaisi tunnustaa ja hahmottaa demokraattinen väliportaan
--Matkijan oma alkukommenti ja loput Iltalehden pääkirjoitusta.
Pääkirjoitus 15.12.2012:
Sote-linjauksilla uusia himmeleitä
Lauantai 15.12.2012 klo 03.47
Maria Guzenina-Richardsonin vastuualueella on tarkennettu linjauksia sosiaali- ja terveyspalveluista kuntauudistuksessa.
Sosiaali- ja terveydenhuolto on kuntien suurin menoerä. Kuitenkin sen järjestely jätettiin avoimeksi nykyhallituksen suurta kuntauudistusta aloitettaessa. Hämäräksi kuvio jäi kuntavaalien edelläkin. Torstaina ministeriryhmä evästi selvityshenkilöitä. Linja näyttää yhä sekavalta.
Pääsääntöisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen edellytetään 50 000-100 000 asukasta. Eräät asiantuntijat ovat viitanneet jopa 200 000 asukkaaseen. Yli 20 000 asukkaan kunnat - jos niillä on "muutenkin riittävä kantokyky" - saavat sentään järjestää "joitakin peruspalveluja itse".
Pienten ja monien keskisuurtenkin kuntien on hakeuduttava sote-alueeseen "vastuukunnan" kylkeen. Kuntayhtymiäkin voi tosin perustaa. Lähipalveluluista ja -demokratiasta on kauniita toivomuksia.
Kunnan ja mahdollisen sote-alueen yläpuolelle tulevat yliopistosairaaloihin nojaavat viisi erityisvastuualuetta. Hallintotasoja on siis usein kolme, joskin pienellä kunnalla on vähän vaikutusvaltaa vastuukuntaansa.
Kuntakenttä on uudistettava, mutta poliittisissa paineissa järjestelystä on tulossa sekava. Kun SDP on torjunut pakkoliitokset, kuntia ahdistetaan fuusioihin tekemällä niistä vastuukuntiensa torppareita tai enintään lampuoteja. Entisten hallintohimmeleiden tilalle tulee uusia - usein entistäkin mutkikkaampia.
Keskusta lämmitti vaalitaistelussa maakuntamallinsa. Sitä ei tulisi torjua ainakaan arvovaltasyistä. Juha Sipilän kaavassa koko terveydenhuolto siirrettäisiin maakunnan vastuulle. Tämä olisi ainakin selkeämpää kuin "itsenäisten" sekä vastuu- ja torpparikuntien tilkkutäkki, jossa olisi taatusti hallintokuluja siinä kuin maakunnissakin. Ruotsissa on ikiajat ollut terveydenhuoltoa varten suoraan valitut maakäräjät.
Toisen tien tarjoaisivat pakkoliitokset niin, että syntyisi vähintään 50 000 asukkaan kuntien verkko - poikkeuksena lähinnä suurten etäisyyksien Lappi. Lähidemokratia voitaisiin järjestää kylä- ja kaupunginosahallinnolla. Tähän ei näy kuitenkaan olevan rohkeutta.
Henna Virkkunen on korostanut, että pääosa suomalaisista asuu jo suurehkoissa kaupungeissa. Pieniä kuntia ei saa kuitenkaan jättää ajelehtimaan. Toisaalta pääkaupunkiseudun metropoliselvitys osoittaa, että täällä tarvitaan selkeää väliporrasta. Ehkä myös Turussa ja Tampereella.
Realiteetit kannattaisi tunnustaa ja hahmottaa demokraattinen väliportaan
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tätähän minä tarkoitin, kun sanoin vuoden 2009 alussa, että istuva valtuusto vie vain välivaiheen ylitse selänne-torsoa, ja seuraavaksi istuvat siirtävät sote rajat kauaksi nykyisestä..
Valtuusto 2009-2012 teki sikäli aivan oikein, kun lähti kyseenlaistamaan selänteen toimivuutta. Toisin sanoen, he havaitsivat oleelliset puuteet ja nytpä jää nähtäväksi, haluaako selänne vielä korjata yhteistyön ongelmat ennen suurempaa orkesteria?
totuus on ettei selänneyhtymä hallitus toiminut, ei huomioinut missään pienessä eikä suuressa kasvukipukohtia ja nyt ne vaan siirretään entistä suurempaan sumuun.
Hyvästi pyhäjärven kuntalaisten ääntely, teidän ininänne on kuin yksi hyttynen yksin valtameren saarella.
Näin se menee. Yksittäisen kunnan aivan turha vastustella kun juna vauhdissa. Selänne kuntien (Pyhäjärvi, Haapajärvi, Reisjärvi, Kärsämäki) tulisi äkkiä yhdistyä yhdeksi Selänne kaupungiksi siksi että kun seuraavaa, Selännettä laajempaa sotepiirialuetta aletaan suunnitella, neuvottelumahdollisuudet yhtenä kaupunkina/kuntana olisi paremmat kuin neljänä erillisenä kuntana. Tosin jaossa on vain huonoja ja erittäin huonoja vaihtoehtoja. Mutta että saataisiin aikaan paras mahdollinen neuvottelutulos ajatellen syrjäseutua.
Se mitä kunta-, jne. vaaleissa lupaillaan ja vaalikarjalle syötetään on mitä on. Katteettomia lupauksia on annettu kautta aikain ja myös populismilla voi jonkin aikaa pärjätä, mutta eurot/raha ja realiteetit ratkaisee.
Nyt todellisuus se että SDP-Kokoomusakseli valtakunnan tasolla ajaa suurempia yksikköjä. Kuntapuolueista suurin ja suurinta valtaa käyttävä KEPU puhuu maakuntamallista. Eli kaikki nämä 3 suurta puoluetta ajaa samaa asiaa, suurempia yksiköitä, eri nimillä vain.
Jos joku haluaa tulevaisuudessa kaikkinaisia valtion ja kuntien palveluja mentaliteetilla "heti minulle kaikki tässä ja nyt", hänen kannattaa muuttaa kasvukeskukseen. Mikäli tyytyy siihen että kaikkinaisia palveluja ei välttämättä saa samana päivänä, samalla viikolla tai jopa samalla kuukaudella, voi asua syrjäseudulla.
Jos halutaan maksaa selänneveljien ja -sisarten lainoja pois nyt, kun meillä vielä on vielä rahaa, on nyt taottava kun rauta on kuumaa ja kassassa kontanttia. Samalla saamme näiltä kanssamatkaajiltamme kiitollisen mielen ja toivottavasti tästä kiitollisuuden velasta pari lautakuntapaikkaa jossakin vähemmän tärkeässä päätöksentekoelimessä. Nämä paikat voivat hyvinki jäädä saamatta, jos nyt kitsastelemme muutamasta hullusta eurosta.
Turhaan ollaan näinä viitenä vuotena hankittu huonoa mainetta "riitapukarina", kun jo 2007 oli tuhannen taalan paikka toteuttaa tämä kaikkien järki-ihmisten "märkä uni". Paha vain, että reisjärviset ja kärsäkkäät menivät ja tyssäsivät jo neuvotellun valmiin "diilin". Oli luojan lykky, että valittiin nyt vaaleissa niin viisaasti takuumiehet ja -naiset asialle.
Oli luojan lykky, että valittiin nyt vaaleissa niin viisaasti takuumiehet ja -naiset asialle.
NIINKÖ ? johan olemme liikuttavan eri mieltä , valittiin kyllä, vaantyöstä ja takuusta ei ole tietoakaan.
Hallituksen tuoreet sosiaali- ja terveyspoliittiset linjaukset pistävät pienet kunnat seinää vasten. Suurin osa Suomen kunnista menettäisi itsenäisyytensä päättää sosiaali- ja terveyspalveluista, mikäli sote-linjaukset toteutuvat.
Niiden perusteella alle 20 000 asukkaan kunnan pitäisi jatkossa kuulua sote-alueeseen, eikä sillä olisi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuuta.
Kuntaliiton mukaan monen kunnan tulevaisuus on vaakalaudalla, sillä uudistus veisi pieniltä kunnilta merkittävän osan budjettivallasta muualle.
Oppositiopuolueissa sote-linjaukset herättävä hämmennystä. Entinen kuntaministeri, kansanedustaja Tapani Tölli (kesk.) kommentoi, että malli lisää hallintoa entisestään. Hänen mielestään selkein uusi linjaus on, että 20 000–50 000 asukkaan kunnat velvoitetaan liittymään sote-alueeseen.
Kunnat voisivat vain poikkeustapauksissa järjestää joitakin palveluita, Tölli huomauttaa.
”Näitähän riittää Suomessa, kuten Sastamala, Kirkkonummi, Rauma ja Mikkeli”, hän lisää.
Kansanedustaja Vesa-Matti Saarakkala (ps.) epäilee, ettei malli vähennä sote-”himmeleitä”.
Uudet säädökset koskisivat enemmistöä Suomen 336 kunnasta. Yli 50 000 asukkaan kuntia on vain 19.