Kuviohan on tämä; kesällä "ajauduin" tälle keskustelupalstalle jostain selittämättömästä syystä. Elin silloin vielä rekisteröidyssä parisuhteessa. Jo vuosia oli parisuhteemme ollut seksitön, eikä muutenkaan enää ollut juuri yhdistäviä tekijöitä. Niin. Sitten päädyin tälle palstalle ja sitten alkoikin totaalinen sekoilu; kirjoittelin asioita, joista nyt myöhemmin luettuani saan vain pahan, suorastaan oksettavan olon. En tunnista kirjoituksista itseäni. Osan niistä olin jopa unohtanut totaalisesti. Niiden takana on suorastaan tyrkky seksiseuran hakija. Jos voisin, mitätöisin kaikki nuo tekstit, lukuunottamatta yhtä viestiketjua. Sen viestiketjun seurauksena sain tutustua ihanimpaan naiseen, mitä maa päällään kantaa. Viestittelyn seurauksena tapasimme, rakastuimme ja olemme kokeneet aivan taivaallisia hetkiä yhdessä. Olen hänen kanssaan herännyt uudelleen eloon ja tuntenut itseni jälleen rakastetuksi ja halutuksi. Nyt kuitenkin se asia, että en ole kertonut rehellisesti kaikkea, mitä olen tälle palstalle suoltanut, on tullut välillemme. Hän fiksuna järkinaisena sai pikkuhiljaa selville kirjoitteluni ja nyt tilanteemme onkin umpikujassa. Kaiken tämän tekee vielä pahemmaksi se, että ensin valehtelin hänelle, etten ole kirjoittanut tiettyä keskustelua. Jotenkin kai häpesin tekemisiäni niin paljon, etten halunnut myöntää totuutta. Niin tyhmää ja lyhytnäköistä ! Nyt hänellä ei tietenkään ole mitään syytä enää uskoa minua. Miksi uskoisikaan ? Vaikka noissa keskusteluissa olin todella flirtti ja niistä saa vaikka minkälaisen kuvan, mitään ei tapahtunut kenenkään muun kanssa. Ei edes sähköposteja vaihdettu. En ole ennenkään hakenut seksiseuraa, tai muutakaan seuraa parisuhteen ulkopuolelta, enkä käynyt näillä keskustelupalstoilla ennen viime kesää. Nyt haluaisin teiltä hyvät kanssaihmiset apua, sillä olen aivan epätoivoinen. Kuinka voisin vakuuttaa elämäni rakkauden, etten ole ollut hänen kanssaan vain seksin vuoksi, vaan täysin vakavissani koko sydämestäni. Maailmani romahtaa, jos menetän hänet oman tyhmyyteni ja hölmöilyni vuoksi. Hän itse on mitä rehellisin ja viisain nainen.
Menetänkö elämäni rakkauden epärehellisyyteeni ?
Täysi höhlä
13460
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
odotatko sä nyt ett hän löytää sun kirjoituksen täältä?
Jos se sun mahtavin mimmi on fiksu ja kaikkee mitä sanoit, ni joku kirjoittelu ennen suhdettanne tänne tuskin heilauttaa. Teidän suhdekkin on vasta alkanu, se kestää aikansa vaikka olis heti millainen yhteys, ett uskaltaa avautuu kaikesta. Pienet valkoiset on ihan normi kamaa suhteen alussa ja varmaa siellä välissäkin.
Rakkaus on sellainen asia ettei sille tarvi vakuutella, kun oot nyt kertonu miten asia on ja miksi siinä kävi näin, te joko pääsette siitä yli tai ette. Kyllähän aina kun luulee jotain ja kun kuulee ettei asia näin ollukkaa, menee hetki enneku asian sisäistää.
Anna siis hälle aikansa ja otat tästä oppia, se rehellisyys on aina oikea tie. Ihminen ei ole täydellinen, jos toisen epätäydellisyys on niissä rajoissa minkä voi antaa anteeksi, niin teidänki suhde jatkuu. Jos ei, niin teidän ei kuulunutkaa tuon pidempään olla.
Koita ny vaa olla näissä tunteissas rehellinen ja suora häntä kohtaan, se ett sä palaat tänne kuin varas rikospaikalle kertoo ainaki mulle sen ettet osaa kohdata asioissa suoraan hänen kanssaan. Hieman kierolta tuntuu toi sun vuodatus, sillä tarkoitan ett jos sä haluut että se sun naises lukee tän, ni miksi et vain näytä että opit virheestäsi ja puhu suoraan hänelle. Ilman näitä palstoja.
Olenhan minä hänen kanssaan puhunutkin. Viimeksi tänä aamuna. Olisin halunnut tavatakin, mutta hän kieltäytyi siitä, enkä yhtään ihmettele. Olen todellakin oppinut kovimman kautta sen, että salailu tai varsinkaan valehtelu ei voi johtaa mihinkään hyvään. Ja kaikki tulee ilmi ennemmin tai myöhemmin. Se, että olen taas täällä "vuodattamassa" johtuu kai yksinkertaisesti siitä, että haluan jotenkin purkaa tätä pahaa oloani pois, vaikka sitten tänne tyhmälle palstalle kirjoittamalla.
annat nyt sen miettiä asiaa, tuntuu kyllä ihmeelliselle ett tuollainen draamailu noin pienestä asiasta. Ehkä taustalla on se ett lähdit suhteesta tän palstan takia ja aloitit hänen kanssaan. Jos hän pitää sua pikkaisen epäluotettavana kumppanina jo ennen tätä kohua. Tarvitte nyt pienesti aikaa kumpikin, nopeat liikkeet suhteen alussa aina aiheuttaa jonkinlaisia tilanteita jossain vaiheessa.
Mut luota ja ole kärsivällinen, äläkkä draamaile lisää, älä täällä äläkkä millää tekstiviesteillä tai soittelulla.
Annat toisen miettii ja et hypi kuin apina häkissä.
Musta tuntuu nyt, että ongelma on ennemmin sen sun kumppanisi kuin sun. Ehkä hänellä on joku käsittelemätön juttu liittyen rehellisyyteen tai salailuun. Joku sisäinen kässäri, jonka mukaan ylireagoi sun tekemisiin. Ole nyt ihan coolisti. Kyllä tänne kirjoittelee kaikenlaista sakkia eri elämäntilanteissa ja joskus näistä teksteistä voi saada tukea ja apua, joskus tää on ihan kaatopaikka. Kaikkea tarvitaan ja kaikki on kovin inhimillistä.
Mun mielestä siinä ei oo kyllä mitään ylireagointia, jos löytää kumppanin vanhoja kirjoituksia, joista selviää hänestä mahdollisesti kokonaan uusi puoli.
Epävarmaksihan tuollainen varmasti vetää, ja saa miettimään sitä että onko kyseinen ihminen sittenkään se johon luuli rakastuneensa. Varsinkin jos jäänyt kiinni valehtelusta ja epärehellisyydestä.
Paree ois varmaan myöntää ihan kaikki valheensa, pyytää anteeksi ja toivoa että se riittää. Tyttöystäväsi saattaa päättää, ettei halua kaltaistasi kumppania (ihan vain sen perusteella millaisena näkee sinut menneiden tekojesi valossa) Hän ei ehkä halua elää sellaisen epävarmuuden kanssa, tai näe tarvetta käydä työstämään tuota epävarmuutta vuoksesi, eikä sille sitten mitään voi. Olit "muuttunut", tai et.
Eiköhän tämä draamailu ollut tässä. Toivon, että kaikki kääntyy vielä hyväksi, sillä en todellakaan aio hölmöillä enää. Olen läksyni oppinut kovimman mahdollisen kautta. Meillä on ollut niin ainutkertaisia, herkkiä ja kauniitä hetkiä yhdessä. Tämä nainen on kaiken kunnioituksen ja rehellisyyden arvoinen. Höhlä ;)
siis höhläkin vielä?ehkä
Mistä hän pystyi tunnistamaan sinun viestisi?
Ehkä se tytsy ajattelee tapoihisi kuuluvan että lähdet flirttaileen ja uutta seuraa huhuilemaan kun vielä meneillään oleva suhde on väljähtynyt.
On hyvä ajaa vain yhdellä mopolla kerrallaan.
Mä vähän luulen, että sellanen tapa tai sattuma ei ole mikään vahinko, ei se silloin tapahtunut vahingossa, aloittaja on sellainen. Turha jälkeenpäin on tillittää ''en ole ollenkaan sellainen enkä tuollainen''!! Voi hyvänen aika, kannattaa miettiä mitä nettiin kirjoittelee, mutta ehkä tässä tapauksessa on hyväkin että uus suhde saa tietää ne todelliset värit. Ja hölmöä on tulla tänne avautumaan asiasta! Ymmärrän hätänsä, mutta hänen tyttöystävänsä sen päätöksen tekee, luottako häneen vai ei, ja jos täältä lukee nämäkin tekstit, niin lisääkö se luottamusta että on heti itkemässä netissä kahdenkeskisiä asioita kun suhteeseen tulee jokin ristiriita...
Ja ikää on varmaan jo kohta 18? Onko peruskoulu jäänyt kesken? En voi uskoa, että joku on niin pöljä että täällä kirjoittelee henk.koht. asioita ja vielä muita koskevia. Olet ansainnut yksinäisyyden jos niin tyhmä olet.
Mä ajattelen että yhdessä oleminen ylipäätään perustuu väärälle pohjalle, jos toisen tekemisiä tarvii lähteä etsiskelemään ja kaivelemaan. Se, mitä toinen on sun edessä, on totta. Se, mitä kahdella ihmisellä on yhdessä, on totta. Jokaisella meistä on takana asioita joita ei välttämättä halua huudella. Jokaisella meillä on ajanjaksomme ja tekomme joista emme ole ylpeitä. Pointti on, että juuri nuo teot ja historia opettaa. Ilman niitä emme olisi sitä mitä olemme nyt. Ja jos niitä pitää alkaa kaivelemaan niin mun mielestä ei hyvään suuntaan mennä... Sinuna mä taas seisoisin suoraselkäisenä tekemisiesi takana. Sun ajanjakso oli kesällä sellainen mikä se oli, sulla oli siihen omat syysi. Sä oot nyt tässä ja tällainen, ja jos se mitä näkyy ei kelpaa, ei luultavasti kelpaa hänelle ikinä.
Tsemppiä
Hienosti lausuttu. Nyt on kypsän ihmisen tekstiä.