naiset häiritseekö jos miehellä on 0 kaveria

haluan tietää

Minulla ei ole yhtään kaveria nykyisin, kaikki entiset kaverit ovat jo aikoja sitten pariutuneet ja ystävyssuhteet ovat lopahtaneet. Useimmilla sinkkunaisilla tuntuu olevan ystäviä, kysyisinkin häritseekö se naisia jos miehellä ei ole yhtään kaveria, onko tämäkin jokin vaatimus että miehellä pitää olla kaveripiiri?

62

978

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • daa

      Siis miten mä voisin kavereilleni kertoa ettei mun miehellä ole yhtään kaveria. Nehän naurais mut pihalle illanistujaisista.

      • naiset ovat pinnalli

        voi hemmetti miten pinnallinen ihminen oletkaan, vastauksesi paljastaa että haet miehestä vain jotain näyttelyesinettä jolla kehuskella kavereille, tällä sinun miehelläsi pitää olla paljon kavereita ja hyvä asema, mieluusti rahaakin. Muut asiat miehessä ovatkin sitten väpätöisempiä, vaikka tapaisit muuten täydellisen miehen mutta tällä ei satu olemaan kavereita niin et ottaisi häntä, sen sijaan ottaisit ehkä sellaisen joka kohtelee sinua huonosti mutta ulkoiset seikat hänessä mahdollistavat kehuskelemisen kavereille. Onko nyt sitten mikään ihme että naiset ottavat kumppanikseen niitä vaimonhakkaajia joilla on kavereinaan muita samantyyppisiä, sitten voi kehuskella silmä mustana että minun miehelläni on kavereita


      • Kyynismies
        naiset ovat pinnalli kirjoitti:

        voi hemmetti miten pinnallinen ihminen oletkaan, vastauksesi paljastaa että haet miehestä vain jotain näyttelyesinettä jolla kehuskella kavereille, tällä sinun miehelläsi pitää olla paljon kavereita ja hyvä asema, mieluusti rahaakin. Muut asiat miehessä ovatkin sitten väpätöisempiä, vaikka tapaisit muuten täydellisen miehen mutta tällä ei satu olemaan kavereita niin et ottaisi häntä, sen sijaan ottaisit ehkä sellaisen joka kohtelee sinua huonosti mutta ulkoiset seikat hänessä mahdollistavat kehuskelemisen kavereille. Onko nyt sitten mikään ihme että naiset ottavat kumppanikseen niitä vaimonhakkaajia joilla on kavereinaan muita samantyyppisiä, sitten voi kehuskella silmä mustana että minun miehelläni on kavereita

        Tätähän on käsitelty useasti muissa aiheissa. Tuollaisia noin 90% naisista oikeasti on! Tärkeintä on se oma status omassa lähipiirissään.


      • Hämärän rajoilta
        Kyynismies kirjoitti:

        Tätähän on käsitelty useasti muissa aiheissa. Tuollaisia noin 90% naisista oikeasti on! Tärkeintä on se oma status omassa lähipiirissään.

        Säästän teiltä vaivaa ja kirjoitan keskustelun kulun tästä eteenpäin tiiviiseen dialogimuotoon:

        "Mutta sellaisiahan miehetkin ovat! Haluavat vain nuoren ja kauniin naisen, jolla on hyvät tissit ja perse, jotta saavat esitellä kavereilleen hyvää saalistaan!"
        "Hetkinen... tässähän nyt nimenomaan puhuttiin miehistä joilla ei ole kaveripiiriä?"
        "Niin mutta eiväthän kaverittomat luuserit nyt ole miehiä ensinkään" *paheksuva tuhahdus*


      • kylläjoo
        Kyynismies kirjoitti:

        Tätähän on käsitelty useasti muissa aiheissa. Tuollaisia noin 90% naisista oikeasti on! Tärkeintä on se oma status omassa lähipiirissään.

        Naisina esiintyvät miehet ovat tuollaisia.


    • 10+20

      Siis jokaisella PITÄÄ olla kavereita / sosiaalinen verkosto. Kertoo ihmisestä jo paljon , mikäli ei ole kavereita.

      • 8+15

        Mitä jos ei ole vaikka pitää olla?


      • Kaveriton nussimaton

        Vitun peräreikä.


      • vcxvxcvxvcx

        Ei välttämättä kerro muuta kuin sen, että on huono/laiska luomaan uusia ystävyyssuhteita ja mahdollisesti huono ylläpitämään vanhoja.

        Itselläni oli jossain vaiheessa kavereita liiaksikin asti. Pikkuhiljaa ne alkoivat vähentyä ainoastaan muutamiin ja nykyään minulla on liian vähän kavereita. Vaadin aika pitkän tutustumisajan, jotta viettäisin jonkun ihmisen kanssa aikaa rennosti monissa erilaisissa tilanteissa. Yleensä opiskelukaverit jäävät opiskelukavereiksi, työkaverit työkavereiksi ja urheilukaveri urheilukavereiksi. Sitten kun työpaikka vaihtuu tai opiskelu päättyy niin usein nuo kaverit vain jäävät.

        Nyttemmin olen tilanteessa, jossa tällä hetkellä minun on hankala luoda uusia tuttavuuksia arkipäiväisissä tilanteissa ja vanhat ystävyyssuhteet ovat jo kuivuneet kasaan suurilta osin. Toki minulla muutamia kavereita on, mutta yksikään heistä ei asu samalla paikkakunnalla kuin minä ja paikkakunnalla asuvista tutuissani ei ole kovin paljon potentiaalia sellaisiksi ystäviksi, joiden kanssa voisin viettää monipuolisesti aikaa. Muutama kaveri lähtee toisinaan mukaan jos baariin haluan lähteä, mutta ei heitä viitsi kutsua kaupungille ostoksille taikka pelaamaan tennistä, koska kiinnostuksenkohteet ovat liian toisistaan poikkeavat eikä urheilu ole heille lähellä sydäntä toisin kuin itselläni on.

        Ehkä pitäisi liittyä urheiluseuraan ja hakea sieltä samanhenkistä porukkaa. Aika laiska olen kuitenkin ollut mitään tekemään, koska tämä on minulle uusi tilanne enkä käytännössä ole kovinkaan paljon yksin seurustelevana ihmisenä, mutta toisinaan olen yksinäinen.


    • ...............

      Entä jos on kavereita, mutta pitää heihin päivittäin yhteyttä vain netitse ja näkee in the flesh noin viisi kertaa vuodessa?

    • Ei pahoille

      No, olet niin vaikea ja paha ihminen, ettei kukaan viihdy seurassasi eli häiritsee ja paljon.
      Miksi kukaan haluaisi parisuhteeseen ilkeän ja naisia halventavan ihmisen kassa?
      Mietipä sitä ja kerro vastauksesi meille.

    • TheTruth00

      Miksi pitäisi olla, kavereiden puuttuminen ei vielä kerro ihmisestä mitään. Syitä voi olla monia, esim.työt ovat voineet aikaansaada sen, että kaveripiiri on kadonnut. Kaikki ihmiset eivät vaan ole niin kovin sosiaalisia eikä se silti tee ihmisestä outoa tai epänormaalia. Tähänkin kysymykseen tulleista vastauksista huomaa sen, että tällä keskustelupalstalla on tärkeintä lyödä toinen ihminen ihmisenä lyttyyn. Mutta - tuohan nyt kertookin sitten vastaajasta itsestään jotain....

    • Kyllä.

      Kaverittomalla henkilöllä on heikot sosiaaliset taidot, siis tottakai häiritsee.

      • ....

        "Hän voi olla yksinäinen myös siksi, että ihmiset hänen ympärillään ovat tavallista rasistisempia. "

        Mitä rotua edustat ja minkä rotuiset ihmiset hyljeksivät sinua?


      • Kaveriton nussimaton

        Työnnä vittu se sosiaali PERSEEN REIKÄÄN!


    • hm?

      Ei haittaa, mutta pidän asiaa outona. Miksei jo pariutuneen kanssa voisi olla kaveri?

    • Kaveriton nussimaton

      Näkyy häiritsevän. Vitunvitunvitunvitun VITTU! VITTU! VITTU! Aina pitää olla niitä vitun kavereita, muuten ne paskahuorat ei päästä nussimaan. Mihin vittuun niitä kavereita tarvitaan? Jaatteko te huorat sitä vitun pillua niille kavereille? Kaverille kans? Kaveria ei jätetä vitutta? Vittu että alkaa taas vituttaa.

      • just jooooo

        Se menee niin että naiset ovat heikkoja yksilöitä, joilta varsin usein puuttuu kyky omaan ajatteluun ja omiin valintoihin.
        Nainen on niin avuton että hän tarvitsee lauman hyväksynnän ja jos hän poikkeaa naisten enemmistön tavasta toimia, niin on vaarassa että muut naiset alkavat karttaa tai arvostella naista tämän valinnoista ja tästä syystä nainen joutuu valikoimaan kumppanikseen miehen tai miehenpuolikkaan jolla on kavereita - koska kaveriton mies on naisille niin outo että siinä miehessä on joidenkin naisten mielestä jotakin vikaa kun miespolo ei kelpaa muiden miesten seuraan.


      • ...
        just jooooo kirjoitti:

        Se menee niin että naiset ovat heikkoja yksilöitä, joilta varsin usein puuttuu kyky omaan ajatteluun ja omiin valintoihin.
        Nainen on niin avuton että hän tarvitsee lauman hyväksynnän ja jos hän poikkeaa naisten enemmistön tavasta toimia, niin on vaarassa että muut naiset alkavat karttaa tai arvostella naista tämän valinnoista ja tästä syystä nainen joutuu valikoimaan kumppanikseen miehen tai miehenpuolikkaan jolla on kavereita - koska kaveriton mies on naisille niin outo että siinä miehessä on joidenkin naisten mielestä jotakin vikaa kun miespolo ei kelpaa muiden miesten seuraan.

        Minulla ei ole suurta kaverilaumaa: vain muutama hyvä ystävä. Silti ihmettelen miestä, jolla ei ole yhden yhtäkään kaveria.


      • Kaveriton nussimaton
        ... kirjoitti:

        Minulla ei ole suurta kaverilaumaa: vain muutama hyvä ystävä. Silti ihmettelen miestä, jolla ei ole yhden yhtäkään kaveria.

        Siinähän ihmettelet. Monttu auki ja kaiva vielä nenää.


      • luonnon laki
        Kaveriton nussimaton kirjoitti:

        Siinähän ihmettelet. Monttu auki ja kaiva vielä nenää.

        Eipä tarvitse enää ihmetellä, miksei sinulla ole kavereita.

        Ehkä onkin niin, että kaveriton on nussimaton ja niin asian kuuluu ollakkin.


    • 8+6

      Miehenä minun on vaikea ymmärtää miksi kaverittomuus haittaisi yhtään, minunhan kanssa nainen seurustelisi eikä kavereideni, ellei sitten nainen tosiaankin pidä miestä jonain status-näyttelyesineenä. Itselle on ainakin ihan sama onko naisellani kavereita vai ei.

    • Kyllä mielestäni miehellä täytyy edes olla jotain sosiaalista elämää,kun pelkästään tietokoneella istuminen.
      Kyllä minä ainakin kannustaisin miestä joilla ei ole kavereita etsimään niitä vaikka netin kautta. Kunhan luottamus pysyy.
      Itse käyn erillaisissa miiteissä voisin ottaa miehen niihin mukaani ja tutustuttaa uusiin ihmisiin ympäri suomea..

      • ----

        Minulla on jotain sosiaalista elämää. Vaikkei minulla mitään varsinaisia oikeita kaverisuhteita olekaan, tunnen useita ihmisiä, sekä toisia miehiä että naisia, joiden kanssa pidän yhteyttä lähinnä netin kautta ja joita tulee toistuvasti tavattua livenäkin erilaisissa tilaisuuksissa. En vietä ihan koko aikaani kotona tietokoneen ääressä vaikka aika paljon niin teenkin. Onko tämä sitten sosiaalista elämää?


      • 2+1

        "voisin ottaa miehen niihin mukaani ja tutustuttaa uusiin ihmisiin ympäri suomea.. "

        Kuulostat yllättävän fiksulta naiseksi, vihdoin nainen joka ymmärtää ja yrittää auttaa eikä vain tuomitse.


      • haluan tietää

        ihan kiva ele sinulta mutta kaipaan lähinnä sitä naista vierelleni, joten paljon enemmän asiaa ajaisi jos lähtisit kanssani privaattitreffeille


      • Kone ja pillu

        Parempaa seuraa se tietokone on kuin useimmat naiset. Jos koneella olisi pillureikä, niin en naisiin enää aikaani tuhlaisi. Itserakkaita tekopyhiä ylimielisiä paskoja kaikki, ainoat hyvät asiat naisessa ovat pillu, tissit ja perse. Yläpäät niillä on kupoliin asti kusta täynnä. Ja mitkään mieskaverit ei kiinnosta, koska en niitä halua nussia. Tietokone on pojan paras kaveri.


    • terkkarin alla

      Kaveriton mies ei tuo naiselle varapanoja. Kaveritonta miestä ei voi kusettaa sen kavereitten kanssa, joten naisen seksuaalielämä jää täten köyhemmäksi. Syitähän löytyy vielläkin enemmän jos viitsii sukeltaa aivomassan sisimpään ja naisen henkisen olemassaolon ytimeen.

      • Vittuun lutkat!

        Tuollaiselta halvalta lutkalta pitäisi ruosteisella sahalla sahata raajat poikki!


    • Kyynismies

      En ymmärrä miksi tällä on naiselle niin paljon väliä, sillä parisuhteen vakiintuessahan ne miesten kavereiden tapaamiset jäävät kuitenkin vähemmälle, kun mihinkään ei voi mennä ilman sitä omaa kultamussukkaansa.

    • Tämä = fakta

      Kyllä häiritsee. Kaveriton mies ei ole normaali. Sosiaalisesti normaalilla on ystäviä eikä hänellä ole vaikeuksia saada uusiakin ystäviä. En todellakaan haluaisi miestä, jonka sosiaaliset taidot ovat luokkaa 0 ja ystävättömänä takertuisi minuun liikaa. Mikäli mies ei kykene pitämään ystävyyssuhteita yllä, niin ei hän silloin kykene seurustelusuhteeseenkaan.

      • Kaveriton nussimaton

        Vitut siihen nussimiseen mitään sosiaalisia taitoja tarvita. Kyrpä reikään ja rynkytetään kunnes roiskahtaa.


      • pimeitä ne on

        Aivan. Näin se juurikin on tasan tarkkaan


      • Oletällöttäväraukkis
        Kaveriton nussimaton kirjoitti:

        Vitut siihen nussimiseen mitään sosiaalisia taitoja tarvita. Kyrpä reikään ja rynkytetään kunnes roiskahtaa.

        Tässä on sun ajatusmaailma ja sit sä itket, kun eio kavereita tai naisia. No kaltaisillasi henkisesti (ja fyysisesti) rumilla ihmisillä ei tuppaa olemaan elämässä mitään eli hyvää loppuelämää vaan sulle.


      • No jopas olet

        Ne kaveritkin on voinut häipyä senkin takia että hän on muuttunut tai nämä sen kaveritkin tai on sitten satunnaisista konflikteista mennyt välit poikki. Sitten kanssa jotkut jättää senkin takia ettei ole koskaan ollutkaan oikeasti kavereita. On vaan halunnut hyötyä toisista.

        Tiesitkös että sinäkin muuten saatat kanssa jäädä vielä joku päivä yksinäiseksi :) Ei sitä koskaan tiedä! Sekin voi ihan tapahtua kenelle vain.


      • Tämä = fakta
        No jopas olet kirjoitti:

        Ne kaveritkin on voinut häipyä senkin takia että hän on muuttunut tai nämä sen kaveritkin tai on sitten satunnaisista konflikteista mennyt välit poikki. Sitten kanssa jotkut jättää senkin takia ettei ole koskaan ollutkaan oikeasti kavereita. On vaan halunnut hyötyä toisista.

        Tiesitkös että sinäkin muuten saatat kanssa jäädä vielä joku päivä yksinäiseksi :) Ei sitä koskaan tiedä! Sekin voi ihan tapahtua kenelle vain.

        Mikäli kaikkien kavereiden kanssa on välit menneet, niin se kertoo jo tarpeeksi tyypin luonteesta ja sosiaalisista taidoista. Mikäli kaikki ystävät ovat vain halunneet hyötyä, niin joko tyypillä ei ole mitään arvostelukykyä keiden kanssa kaveeraa alun alkaenkaan. Kaikenlaiset tekosyyt missä selitetään uudelle paikkakunnalle muuttamista tms. ovat tekosyitä. Eivät ystävät täysin heti muuton jälkeen katoa, ajan kanssa saattavat ne entiset ystävyyssuhteet haalistuakin, mutta siihen mennessä sosiaalisesti normaali on ehtinyt jo saada uusia ystäviä. Ainoastaan introvertit jotka ovat kykenemättömiä ylläpitämään ystävyyssuhteita ovat kaverittomia.
        Tuskimpa minulla on pelkoa jäädä täysin ystävättömäksi. Ei sellainen ilman syytä tapahdu, että kaikki ystä vät vain katoaisivat. Helmet jäävät aina jäljelle vaikka joku tyhjänpäiväsempi kaveri jäisikin matkasta.


      • No jopas olet
        Tämä = fakta kirjoitti:

        Mikäli kaikkien kavereiden kanssa on välit menneet, niin se kertoo jo tarpeeksi tyypin luonteesta ja sosiaalisista taidoista. Mikäli kaikki ystävät ovat vain halunneet hyötyä, niin joko tyypillä ei ole mitään arvostelukykyä keiden kanssa kaveeraa alun alkaenkaan. Kaikenlaiset tekosyyt missä selitetään uudelle paikkakunnalle muuttamista tms. ovat tekosyitä. Eivät ystävät täysin heti muuton jälkeen katoa, ajan kanssa saattavat ne entiset ystävyyssuhteet haalistuakin, mutta siihen mennessä sosiaalisesti normaali on ehtinyt jo saada uusia ystäviä. Ainoastaan introvertit jotka ovat kykenemättömiä ylläpitämään ystävyyssuhteita ovat kaverittomia.
        Tuskimpa minulla on pelkoa jäädä täysin ystävättömäksi. Ei sellainen ilman syytä tapahdu, että kaikki ystä vät vain katoaisivat. Helmet jäävät aina jäljelle vaikka joku tyhjänpäiväsempi kaveri jäisikin matkasta.

        "Mikäli kaikkien kavereiden kanssa on välit menneet, niin se kertoo jo tarpeeksi tyypin luonteesta ja sosiaalisista taidoista."

        Niin, tai voikin olla vaan sen hetkinen tilanne.

        "Mikäli kaikki ystävät ovat vain halunneet hyötyä, niin joko tyypillä ei ole mitään arvostelukykyä keiden kanssa kaveeraa alun alkaenkaan."

        Ei vaan tiedä tunnistaako noitakaan aina. Nykyään tuollaisia ihmisiä alkaa jo kyllä olemaan aika paljon. Kauhean monet nykyään vaan haluaa lähinnä hyötyä toisistaan. Monet on nykyään aika epäluotettavia. Ihmiset alkaa nykyään olemaan vähän toisia vastaan, jos olet yhtään huomannut lisääntyvien pinnallisten arvojen myötä?

        "Tuskimpa minulla on pelkoa jäädä täysin ystävättömäksi. Ei sellainen ilman syytä tapahdu, että kaikki ystä vät vain katoaisivat. Helmet jäävät aina jäljelle vaikka joku tyhjänpäiväsempi kaveri jäisikin matkasta."

        No ei tietenkään ilman syytä. Mutta aina voi tulla ties mikä syy, miksi ne saattavat mennä. Eihän kumminkaan mikään kestä ikuisesti!


    • outoja kyyliä

      Musta sellainen mies jolla ei kavereita on tosi outo ja pelottavakin, en todellakaaan uskaltaisi alkaa mitään puhumaan sellaisen kanssa.

      • Kaveriton nussimaton

        Ei puhua tarvitse, kunhan annat pillua. Ja parempi onkin että pidät turvan kiinni, paitsi silloin kun imet, naisten paskamaista vittuilua sieltä kuitenkin vaan tulee.


    • turha mies

      Mulla ei ole ollut kavereita aikuis iällä. Tuskin saan naistakaan ikinä mut eipä haittaa. Kyllä olisin halunnut kavereita mut ei kukaan ole halunnut olla kaveri. Se näkee siitä kun ei kukaan ikinä soita eikä tule käymään. Olen mä yrittänyt mut en voi pakottaa ketään käymään. En tarvii edes kavereita.. Voin olla yksinkin koko elämäni eipä haittaa.

    • ....................

      Sosiaaliset taidot==Sosialismi

      Sosialismi==Kommunismi

      Ryhmästä hyljeksitty=Poikkeuksellinen lahjakkuus joita tavalliset kommunsitit eivät vain ymmärrä

    • e567k6

      Ihan miehenäkin voin vastata että kyllä se outoa on jos ihmisellä ei ole kavereita.
      ja jos kavereita ei ole niin mikä se tuleva kumppani sitten olisi? siis muuta kuin tarpeiden tyydyttäjä.

      ja jos ei kaipaa ystäviä niin mihin sitä kumppania kaipaa/tarvitsee?
      Hyvinkin ristiriitaista.

      Tämänkin ketjun joistakin vastauksista näkee mitä epäsosiaalisten päässä liikkuu. Ei kovinkaan tervettä tekstiä.

    • 8+11

      Totta. Itsekin olen mies ja uskoisin, että täysin ilman kavereita olevat miehet (miksei naisetkin) olisivat suhteessa luultavasti liiallisia ripustautujia, eivätkä välttämättä kestäisi sitä että kumppanilla olisi välillä omia menojakin kavereidensa kanssa, jolloin tämä kaveriton kumppani tulis helposti mustikseks... Eivätkä myöskään olisi sosiaalisesti kovin taitavia.

    • joel pohjanpeelo

      ei mullakaan ole kavereita työajan ulkopuolella. harrastusten loputtua kaverien tapailu on jäänyt.
      ei ole tarvetta katsella rahan pummaajia, kriitikoita ja selittejöitä ympärilläni. ottaa päähän myös pikkuasioista marisijat ja avautujat. mä voin mennä minne haluan , voin tutustua sellasiin naisiin kuin haluan, ei mun tarvitse kysyä kavereilta lupaa että mitä tehdään. se on vapautta se.

      en laske itseäni takertuja tyypiksi mutta sehän suhtellista miten sitä katsoo kenenkä näkökulmasta ,mutta en mä kenen tahansa kaveriksi ala jossen mä hyödy mitään kaverisuhteessta. eli pitäs olla vähintään joku yhteinen harrastus.

    • jaakko***

      Palailin tuossa jonkun aikaa sitten takasin Suomeen muutamien toisaalla elettyjen vuosien jälkeen. Tottakai sinä aikana kaverit on hävinnyt kuin tuhka tuuleen. Oon ensimmäisestä päivästä alkaen yrittänyt löytää uusia tuttavuuksia aika heikolla menestyksellä.
      Toisaalta nyt kun oon lueskellu näitä viestejä s24:ssä niin oon huomannu, ett ehkä kuitenkin on parempi lopettaa ystävien haaliminen. Tätätkin ketjua kun lukee niin ei voi kun ihmetellä, mistä nämä ihmiset on oikein pudonnut.
      Jos taas se vaikuttaa parisuhteen luontiin niin se on yleinen voi voi..

    • Reipas Mies

      Koko ketju todistaa sitä että miehen sosiaalinen asema sosiaalisessa pyramidissa on tärkeintä. Kunhan on korkealla, on oltava supliikkia ja sosiaalista lead-tyyppiä niin siinä on rajapinta johon naisen kiinnostus on hyvä turvata. Yksin elelevä loner-mies ei anna kuin sen mitä itse naiselle antaa. Ei laumaa bestiksiä, ei yksityisbileitä, ei panorinkejä, ei vara-naisia, ei jääkiekkoa pelaavia mies kavereita. Lista on potenssiin kaksi korotettavissa mitä etuja nainen saa sosiaalisen miehensä kautta.

      Se on mannaa naiselle jonka itsetunto vaatii pönkittämistä miehensä avulla.

      Suosituille naisille on siis tärkeää yhdistää näitä sosiaalisia ketjuja jotta saa lisää sosiaalisuutta, ystiksiä Faseen, ja enemmän tekemistä Iphonelleen.

      Whiskey in the Jar.

      • gklsjdkg

        "Kunhan on korkealla, on oltava supliikkia ja sosiaalista lead-tyyppiä niin siinä on rajapinta johon naisen kiinnostus on hyvä turvata. Yksin elelevä loner-mies ei anna kuin sen mitä itse naiselle antaa. Ei laumaa bestiksiä, ei yksityisbileitä, ei panorinkejä, ei vara-naisia, ei jääkiekkoa pelaavia mies kavereita. Lista on potenssiin kaksi korotettavissa mitä etuja nainen saa sosiaalisen miehensä kautta."

        Sosiaalisen lead-tyypin ja yksin elelevän loner-tyypin välille mahtuu melko monta keskivertotyyppiä, joilla on kavereita yhdestä ylöspäin ja jonkinlainen sosiaalinen rinki ympärillään. Keskivertotyypin kanssa voisin ihan hyvin seurustella. Ihminen on täysin ilman kavereita yleensä kahdesta eri syystä:

        1) Hankala/muuttuva elämäntilanne (esim. muutto uudelle paikkakunnalle tai uuteen maahan, lapsen saaminen tai muu dramaattinen elämänmuutos ja sen jälkeinen kaveripiirin muutos), jolloin yksinäisyys on todennäköisesti tilapäistä, kun töistä/harrastuksista/opinnoista/tapailuista/illanvietoista alkaa vähitellen löytyä jonkin tason tuttavia. Näissä tapauksissa miehen kaverittomuus ei olisi itselleni ongelma.

        2)epäsosiaalinen persoonallisuus tai jokin mielenterveysongelma kuten masennus. Tällaisissa tapauksissa on mielestäni aika ikävää, jos yksinäinen ihminen odottaa, että uusi tuttavuus kykenee elämää tällaisen ihmisen rinnalla, kun esim. masennus on kova pala vuosia yhdessä eläneille pareillekin ja monesti tarttuu kumppaniinkin. Tunnen toki empatiaa näiden asioiden kanssa kamppailevia miehiä kohtaan, mutta en usko, että minulla olisi voimia tai halua alkaa tapailla sellaista. Näissä tapauksissa ainoa keino on luultavasti omien ongelmien selvitystyö ja lukkojen avaaminen ennen seurustelukumppanin hakua. Helpommin sanottu kuin tehty, tiedän.


      • mies32
        gklsjdkg kirjoitti:

        "Kunhan on korkealla, on oltava supliikkia ja sosiaalista lead-tyyppiä niin siinä on rajapinta johon naisen kiinnostus on hyvä turvata. Yksin elelevä loner-mies ei anna kuin sen mitä itse naiselle antaa. Ei laumaa bestiksiä, ei yksityisbileitä, ei panorinkejä, ei vara-naisia, ei jääkiekkoa pelaavia mies kavereita. Lista on potenssiin kaksi korotettavissa mitä etuja nainen saa sosiaalisen miehensä kautta."

        Sosiaalisen lead-tyypin ja yksin elelevän loner-tyypin välille mahtuu melko monta keskivertotyyppiä, joilla on kavereita yhdestä ylöspäin ja jonkinlainen sosiaalinen rinki ympärillään. Keskivertotyypin kanssa voisin ihan hyvin seurustella. Ihminen on täysin ilman kavereita yleensä kahdesta eri syystä:

        1) Hankala/muuttuva elämäntilanne (esim. muutto uudelle paikkakunnalle tai uuteen maahan, lapsen saaminen tai muu dramaattinen elämänmuutos ja sen jälkeinen kaveripiirin muutos), jolloin yksinäisyys on todennäköisesti tilapäistä, kun töistä/harrastuksista/opinnoista/tapailuista/illanvietoista alkaa vähitellen löytyä jonkin tason tuttavia. Näissä tapauksissa miehen kaverittomuus ei olisi itselleni ongelma.

        2)epäsosiaalinen persoonallisuus tai jokin mielenterveysongelma kuten masennus. Tällaisissa tapauksissa on mielestäni aika ikävää, jos yksinäinen ihminen odottaa, että uusi tuttavuus kykenee elämää tällaisen ihmisen rinnalla, kun esim. masennus on kova pala vuosia yhdessä eläneille pareillekin ja monesti tarttuu kumppaniinkin. Tunnen toki empatiaa näiden asioiden kanssa kamppailevia miehiä kohtaan, mutta en usko, että minulla olisi voimia tai halua alkaa tapailla sellaista. Näissä tapauksissa ainoa keino on luultavasti omien ongelmien selvitystyö ja lukkojen avaaminen ennen seurustelukumppanin hakua. Helpommin sanottu kuin tehty, tiedän.

        Ykköskohtaan sen verran, että jos niistä nuoruusvuosien kavereista on erkaantunut, niin monelle ihan perusmiehelle aikuisena uusien ystävien saaminen on liki mahdotonta. Hyvää juttua voi olla miesporukalla töissä ja harrastuksissa, mutta siitä "suhteen" syventäminen vapaalle, kyläilyihin, kaljalla käymiseen jne. on vielä kaukana. Monesti ne aktiivisimmat aikuisiän kaverustujat myös paljastuvat reikäpäiksi. Kaikilla ei myöskään ole tiivistä työyhteisöä eikä sosiaalista harrastusta.

        Itselläni onneksi nuoruuden kavereita enemmän tai vähemmän tiiviisti vielä mukana, mutta yli 20v tutustuttuja edelleen mukana olevia on kaksi tai kolme: kaksi siskojen miestä (joista yleensä tulee myös itselle ero jos suhde ei kestä) ja yksi opiskelukuvioista jäänyt. Niin ja yksi hullu työkuvioista. Muitakin ollut matkan varrella, mutta matkalle ovat myös jääneet syystä tai toisesta.
        Eli ymmärrän hyvin jos kaltaiseni kohtalaisen sosiaalisen verkoston nyt omaava jäisi täysin kaverittomaksi muuton jälkeen. Toki näistä vanhoista joku säilyisi, mutta lasketaanko "kavereita omaavaksi" jos etäisyyttä on satoja kilometrejä ja tapaa kerran vuodessa?


      • mies32
        gklsjdkg kirjoitti:

        "Kunhan on korkealla, on oltava supliikkia ja sosiaalista lead-tyyppiä niin siinä on rajapinta johon naisen kiinnostus on hyvä turvata. Yksin elelevä loner-mies ei anna kuin sen mitä itse naiselle antaa. Ei laumaa bestiksiä, ei yksityisbileitä, ei panorinkejä, ei vara-naisia, ei jääkiekkoa pelaavia mies kavereita. Lista on potenssiin kaksi korotettavissa mitä etuja nainen saa sosiaalisen miehensä kautta."

        Sosiaalisen lead-tyypin ja yksin elelevän loner-tyypin välille mahtuu melko monta keskivertotyyppiä, joilla on kavereita yhdestä ylöspäin ja jonkinlainen sosiaalinen rinki ympärillään. Keskivertotyypin kanssa voisin ihan hyvin seurustella. Ihminen on täysin ilman kavereita yleensä kahdesta eri syystä:

        1) Hankala/muuttuva elämäntilanne (esim. muutto uudelle paikkakunnalle tai uuteen maahan, lapsen saaminen tai muu dramaattinen elämänmuutos ja sen jälkeinen kaveripiirin muutos), jolloin yksinäisyys on todennäköisesti tilapäistä, kun töistä/harrastuksista/opinnoista/tapailuista/illanvietoista alkaa vähitellen löytyä jonkin tason tuttavia. Näissä tapauksissa miehen kaverittomuus ei olisi itselleni ongelma.

        2)epäsosiaalinen persoonallisuus tai jokin mielenterveysongelma kuten masennus. Tällaisissa tapauksissa on mielestäni aika ikävää, jos yksinäinen ihminen odottaa, että uusi tuttavuus kykenee elämää tällaisen ihmisen rinnalla, kun esim. masennus on kova pala vuosia yhdessä eläneille pareillekin ja monesti tarttuu kumppaniinkin. Tunnen toki empatiaa näiden asioiden kanssa kamppailevia miehiä kohtaan, mutta en usko, että minulla olisi voimia tai halua alkaa tapailla sellaista. Näissä tapauksissa ainoa keino on luultavasti omien ongelmien selvitystyö ja lukkojen avaaminen ennen seurustelukumppanin hakua. Helpommin sanottu kuin tehty, tiedän.

        Vielä noista masentuneista: itse kun haluan aina suhteessa uskoa "siihen oikeaan", niin olisin kyllä valmis yrittämään masentuneen kanssa mikäli nyt olisin jo ihastunut häneen. Toki masentuneeseen ihastuminen on epätodennäköisempää ja suhteessa olisi mahdollisesti kovia karikoita edessä.
        Tuollainen masentuneiden itsestäänselvä karsiminen on mielestäni ihmissuhteissa todella kylmää. Kuuluu samaan sarjaan kuin pituuden määrittely sentin tarkkuudella, koulutus- tai ammattirajat puolisolle.


      • ghjkjgj
        mies32 kirjoitti:

        Ykköskohtaan sen verran, että jos niistä nuoruusvuosien kavereista on erkaantunut, niin monelle ihan perusmiehelle aikuisena uusien ystävien saaminen on liki mahdotonta. Hyvää juttua voi olla miesporukalla töissä ja harrastuksissa, mutta siitä "suhteen" syventäminen vapaalle, kyläilyihin, kaljalla käymiseen jne. on vielä kaukana. Monesti ne aktiivisimmat aikuisiän kaverustujat myös paljastuvat reikäpäiksi. Kaikilla ei myöskään ole tiivistä työyhteisöä eikä sosiaalista harrastusta.

        Itselläni onneksi nuoruuden kavereita enemmän tai vähemmän tiiviisti vielä mukana, mutta yli 20v tutustuttuja edelleen mukana olevia on kaksi tai kolme: kaksi siskojen miestä (joista yleensä tulee myös itselle ero jos suhde ei kestä) ja yksi opiskelukuvioista jäänyt. Niin ja yksi hullu työkuvioista. Muitakin ollut matkan varrella, mutta matkalle ovat myös jääneet syystä tai toisesta.
        Eli ymmärrän hyvin jos kaltaiseni kohtalaisen sosiaalisen verkoston nyt omaava jäisi täysin kaverittomaksi muuton jälkeen. Toki näistä vanhoista joku säilyisi, mutta lasketaanko "kavereita omaavaksi" jos etäisyyttä on satoja kilometrejä ja tapaa kerran vuodessa?

        Joo, kyllähän se aktiivisten kavereiden saaminen (varsinkin samalla aaltopituudella olevien) on vaikeampaa aikuisiällä kuin nuorena aikuisena, mutta kyllä minä ainakin kauempana asuvatkin kaveritkin laskisin kavereiksi, jos heihin jotain yhteyttä pitää ja silloin tällöin näkee. Samoin työpaikan porukka on kuitenkin sosiaalinen piiri, vaikka heitä ei sitten enää vapaa-ajalla niin näekään. Tuollainen vapaa-aikayksinäinen on siis mielestäni hieman eri asia kuin mies, joka on täysin syrjääntynyt sosiaalisista piireistä.


      • gjhjkjk
        mies32 kirjoitti:

        Vielä noista masentuneista: itse kun haluan aina suhteessa uskoa "siihen oikeaan", niin olisin kyllä valmis yrittämään masentuneen kanssa mikäli nyt olisin jo ihastunut häneen. Toki masentuneeseen ihastuminen on epätodennäköisempää ja suhteessa olisi mahdollisesti kovia karikoita edessä.
        Tuollainen masentuneiden itsestäänselvä karsiminen on mielestäni ihmissuhteissa todella kylmää. Kuuluu samaan sarjaan kuin pituuden määrittely sentin tarkkuudella, koulutus- tai ammattirajat puolisolle.

        " Tuollainen masentuneiden itsestäänselvä karsiminen on mielestäni ihmissuhteissa todella kylmää. Kuuluu samaan sarjaan kuin pituuden määrittely sentin tarkkuudella, koulutus- tai ammattirajat puolisolle. "

        En itse kyllä masentuneen ihmisen lähipiirissä olleena ihan samaan kategoriaan laskisi, mutta onhan se kieltämättä kylmää. Toisaalta kun mietin miten vaikeaa masentuneen saaminen edes ylös sängystä voi olla, en vain jaksaisi sellaista suhteen alkutaipaleella, kun sen pitäisi olla sitä helpointa aikaa. Eri asia toki, jos on jo hakenut apua ja mahdollisesti lääkityksen ja on jo toipumassa pahimmasta.

        Mihinkään "siihen oikeaan" en kyllä usko. On vain yhdessä viihtyviä ihmisiä ja oikeita ajoituksia.


      • mies32
        gjhjkjk kirjoitti:

        " Tuollainen masentuneiden itsestäänselvä karsiminen on mielestäni ihmissuhteissa todella kylmää. Kuuluu samaan sarjaan kuin pituuden määrittely sentin tarkkuudella, koulutus- tai ammattirajat puolisolle. "

        En itse kyllä masentuneen ihmisen lähipiirissä olleena ihan samaan kategoriaan laskisi, mutta onhan se kieltämättä kylmää. Toisaalta kun mietin miten vaikeaa masentuneen saaminen edes ylös sängystä voi olla, en vain jaksaisi sellaista suhteen alkutaipaleella, kun sen pitäisi olla sitä helpointa aikaa. Eri asia toki, jos on jo hakenut apua ja mahdollisesti lääkityksen ja on jo toipumassa pahimmasta.

        Mihinkään "siihen oikeaan" en kyllä usko. On vain yhdessä viihtyviä ihmisiä ja oikeita ajoituksia.

        No masentuneita on monta sorttia. Tuskin sängynpohjalla kaiket päivät makaavaan edes ihastuisi alkujaan, joten harvoin tuosta kyse.
        Ja ihastunut masentunutkin kyllä nousee sieltä ainakin seurustelun alussa. Jos ei nouse, niin eipä hänkään ole ihastunut sinuun kunnolla.


      • dsgdg
        gjhjkjk kirjoitti:

        " Tuollainen masentuneiden itsestäänselvä karsiminen on mielestäni ihmissuhteissa todella kylmää. Kuuluu samaan sarjaan kuin pituuden määrittely sentin tarkkuudella, koulutus- tai ammattirajat puolisolle. "

        En itse kyllä masentuneen ihmisen lähipiirissä olleena ihan samaan kategoriaan laskisi, mutta onhan se kieltämättä kylmää. Toisaalta kun mietin miten vaikeaa masentuneen saaminen edes ylös sängystä voi olla, en vain jaksaisi sellaista suhteen alkutaipaleella, kun sen pitäisi olla sitä helpointa aikaa. Eri asia toki, jos on jo hakenut apua ja mahdollisesti lääkityksen ja on jo toipumassa pahimmasta.

        Mihinkään "siihen oikeaan" en kyllä usko. On vain yhdessä viihtyviä ihmisiä ja oikeita ajoituksia.

        Se on kylmempää.


    • nainenkin vastaa

      Ei haittaa tietenkään.

    • 4+101

      Olen sinkkunainen ja käytännössä miltei erakko. Laskeskelin juuri, että minulla on neljä "joulukorttiystävää" (entisiä ystäviä) ja muutama työkaveri, joiden kanssa juttelen pinnallisella tasolla muustakin kuin työstä. Tämän lisäksi ovat tietysti sukulaiset.

      En siis todellakaan ajattele, että miehellä pitää olla laaja kaveripiiri. Vääjäämätön totuus on, että perheellistyttyään ihmiset haluavat pitää suhteita yllä toisiin perheellisiin. Sinkkuystävät ja -tuttavat laakaavat heille olemasta..

      • mies32

        Höpöhöpö. Miksi minä perheellisenä haluaisin väkisin nähdä muita perheitä? Kai sitä perheellisenäkin saman sinkkukaverin kanssa voi ajan salliessa käydä sen tuopin kumoamassa tai kuntosalilla treenaamassa. Vai onko isän pakko saada jutella lapsistaan ja se onnistuu toisen isän kanssa parhaiten?

        No ok, eipä minulla lapsia ole, mutta perheellisiä kavereita on, joskin yhteydenpito heihin on vähentynyt, mutta ei lakannut. Vähentymisen ymmärtää, kun kalenteriin tulee perheen myötä niin paljon muuta ohjelmaa.


    • N33331

      EI häiritse, jos vaikutat ja olet kunnollinen mies muutoin.
      Itseltänikin on vuosien saatossa kaveripiiri supistunut erinnäisten syiden johdosta.

      Kumppaninhan tulisi olla se paras kaveri...

    • 14+2

      No, kyllä se jonnin verran ihmetyttäisi. Oman kaveripiirin epäsosiaalisimmillakin yksilöillä (mm. yksi masennusta sairastava miespuolinen sinkku) on kumminkin vähintään muutama harrastusten parista tullut ystävä. Rehellisesti sanottuna täysin ilman kavereita oleva tyyppi olisi mielestäni ainakin alkuun hieman epäilyttävä: onko se sarjamurhaaja? onko sillä jotain todella pahoja mielenterveysongelmia? onko vaarana se, että suhteen mahdollisesti edetessä tyyppi eristää minut omista läheisistäni? onko kyseessä vankilakundi tai muu rikollinen?
      Nykymaailmassa on oikeasti pakko olla vähän varuillaan. Valitettavasti.

      Jos tyyppi on sitten ihan OK, eli oma hyvinvointini, terveyteni tai omaisuuteni ei ole vaarassa, alkaisin melko ripeästi tutustuttaa häntä omaan (varsin laajaan) kaveri-, tuttava- ja ystäväpiiriini. Introvertimmallekin löytyy sieltä "kohtalotovereita", joiden kanssa voi olla hiljaa meidän muiden möykätessä. :)

    • Jouluhuumakuuma

      Ei häiritse. Etkä ehtisi edes kaveria tapaamaan saati ikävöimään, kun tehtäis sitä 3-4 kertaa päivässä. ;)) Olisit kokonaan mun. Mut jos sulla olis kavereita, ei sekään haittais. Saisit päättää riisutko mun seksikkäät asuni vai menetkö kavereittes luokse. ;))
      Ja minähän sun paras kaverisi olisin.

    Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kalajoen hukkuneet pojat olivat tummaihoisia

      Jälleen kerran, hukkuneet tai heikon uimataidon vuoksi vaaraan joutuneet olivat muita kuin suomalaisia. Turha viisastell
      Maailman menoa
      207
      4506
    2. Sinä eräs, pyydän......

      AUTA mua ole kiltti. Ei mun takia vaan.... Miten saan sut kiinni?
      Ikävä
      186
      2531
    3. Nimikirjaimet

      Kuka kaipaa ketä 🥰
      Ikävä
      67
      1492
    4. Minkä asian haluaisit muuttaa kaivatussasi?

      Mikä kaivattusi luonteessa tai ulkonäössä ärsyttää sua?
      Ikävä
      96
      1200
    5. VOI TÄTÄ ILON

      JA ONNEN PÄIVÄÄ 😂
      Tuusniemi
      125
      1099
    6. Jos kaivattusi on perääntynyt lähestyessäsi

      jossain tilanteessa, ymmärrätkö miksi hän saattoi tehdä sen?
      Ikävä
      103
      1066
    7. Mies, ajattelemmekohan toisiamme juuri nyt?

      Olet mielessäni, vanhempi mies
      Ikävä
      71
      1051
    8. Ahneus iski Fazeriin, suklaalevy kutistuu 180 grammaan

      Kun mikään ei riitä. Shrinkflaatio. Mitä isot (Marabou) edellä, sitä pienet (Fazer) perässä. Pienikin voi siis olla a
      Maailman menoa
      131
      977
    9. Bim bom ovikello soi!!

      Mitä tekisit jos kaivattusi ilmestyisi ovesi taakse?
      Ikävä
      107
      967
    10. Kohta katson sun kuvaasi

      ja päästän ajatukseni liitämään. Jo kuvasi näkeminen rauhoittaa, ja pistää hyrräämään vähän muutakin. Ihanan kaunista sa
      Ikävä
      9
      912
    Aihe