Sosiaalinen pelkoko?

Luovuttaako?

Pienenä olin todella ujo ja ykkösluokalla jouduinkin sitten koulukiusatuksi, itseäni vanhempien taholta. Kiusaaminen loppui ja tuntui että kaikki oli ok. Nyt vähitellen viime vuosina on ujous alkanut oikeasti mennä jo yli. Itse turhauttaa tajuttomasti kun vieraan puhuessa mulle kädet alkaa vapista, en saa juuri puhuttua, vastaan lyhyesti ja haluan vaan pois. Mitä pidempään tilanteessa olen, sen sijaan että rentoutuisin alan vaan tuntea enemmän ja enemmän tarvetta päästä pois tilanteesta.

Mulla on kyllä kavereita, joiden kanssa olen puhelias, samoin kuin harrastuksieni parissa en jännitä. Sanoisin että tilanteissa joissa "hallitsen" homman tai mulla on joku "dominoiva" ystävä lähellä, en ahdistu niin pahasti, mutta usein kuulen kavereiltani olleeni jossain kummallisen sulkeutunut; yleensä silloin paikalla on ollut joku vieras, mutta kuitenkin kaverin kanssa pärjään.

Yksin kävellessäni kadulla tai käydessäni kaupassa tuijotan vain lattiaa. Vauhti yltyy kävellessä lähes juoksuksi ja toivon vaan ettei kukaan nää.

Ja samaan aikaan HALUAN uusia ystäviä, HALUAN tutustua uusiin ihmisiin, mutta jos joudun kahdestaan johonkin ihmisen kanssa, jota pidän mukavana ja hauskana, en saa suutani auki. Toinen saattaa yrittää jutella pitkäänkin, mutta vähä vähältä vastaan yhä lyhyemmin ja "pakotetusti". Tilanteessa en voi ajatella että "oletpas tyhmä, rentoudu nyt", vaan päässä jyllää vaan ajatus siitä että "kiltti ole hiljaa ja mene pois" ja pian ihmiset lähteekin ja täysin ymmärrettävästä syystä. En minäkään viihtyisi ihmisen kanssa joka selkeästi antaa ymmärtää ettei seura kiinnosta. Yleensä pari tuntia tilanteen jälkeen tekee mieli itkeä ja inhoan itseäni kun taas mokasin.

Tuntuu ettei kaverit ymmärrä, toteavat vaan että sun pitää vaan rohkaistua ja kyllähän minäkin pääsin ujoudestani eroon jne. mutta kun tuntuu että siinä missä heillä ujous hälvennyt, mulla se vain kasvaa. Kuraattorille haluaisin mennnä puhumaan, haluan eroon tästä, mutta en vaan uskalla. Kavereille en uskalla kertoa siitä että olen kuraattorille menossa koska pelkään vastaanottoa, vaikka näin fiksusti ajateltuna luultavasti he vain tukisivat minua valinnoissani. Jotenkin tuntuu että pala palalta pilaan omaa elämääni, enkä saa mitään aikaiseksi tehtyä sille, kunhan itken yksin kotona. Ja sitten huomaan lopulta, että se yksi ja ainut nuoruus joka mulla oli, meni siinä.

9

184

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Juha260

      Paljos on ikää?

      Ujous voi nimittäin kadota iän myötä

    • Luovuttaako?

      Ikää on 18 vuotta ja kyllä olen kuullut aika usein että ujous katoaa ja näin, mutta tottapuhuen jotenkin alkaa loppua toivo senkin suhteen.

    • 2+11

      Meinasin ensin itsekkin kysyä että minkä ikäinen olet. Itse olen sentään kohta jo 24-vuotias ja tuntuu siltä että mulla ainakin on jo nuoruus mennyt hukkaan. En ole vielä koskaan seurustellutkaan enkä usko että niin tulee koskaan omalla kohdallani tapahtumaankaan. En myöskään pysty tekemään töitä tai opiskelemaan itselleni ammattia. Todella vakavasta ongelmasta on kysymys. Ei varmaan kuitenkaan kannata luovuttaa vielä 18-vuotiaana. Sitten voi katsoa tilannetta uudelleen kun alkaa olla mun iässä. Itselläni on jo aikalailla sellainen olo että mitään toivoa ei ole minkään suhteen.

    • Luovuttaako?

      Niih, sitä vaan toivos että tälle vois tehdä jotain vielä kun on sitä nuoruutta hetken verran edessä, varsinkin kun nyt opiskelen pienessä paikassa jossa kaikki opiskelijatoverit tuttuja jo vuosien takaa, mutta entäs kun pitäis korkeakouluun hakea? Syrjäytyminen sen takia ettei uskalla pääsykokeisiin ei houkuta..

    • Mielestäni

      ongelma on se että uskotte mokailevanne sosiaalissa tilanteissa, ja luulette sen vielä johtuvan siitä että jännitätte.
      Mutta monastikko olette sitten oikeasti mokannut sillä tavalla kuin pelkäsitte, enemmän kuin muut? Enpä usko että montaakaan kertaa, yhdesti? kahdesti?
      Eikä tuo jännitys oikeasti lisää mokaamisen todennäköisyyttä. Sen ainoa haitta on että kun luulee pieleenmeno tunteen johtuvan siitä niin ei huomaa todellisia syitä.
      Ja tietysti se että se tuntuu ikävältä.

      Yllä viimeisin teoria jonka olen kehittänyt 33 vuoden jännittäjän "urallani" jos sitä jännitystä nyt enää onkaan.
      Mutta jännittäkää niin paljon kuin haluatte vaikka se turhaa onkin, eipä se minua haittaa.

    • Juha260

      Mokailu on ihan inhimillistä eikä siitä kannata nolostua jos tekee jotain väärää tai esim kompastuu julkisella paikalla kaikille käy niin joskus

      Omalla kohdalla olen aina pelännyt sitä mitä muut ihmiset on ajatellut minusta se`´pilasi´´ nuoruuteni mutta nyt 22v iässä olen vihdoinkin päässyt siitä ujoudesta eroon.

      Nyt alkaa puheenaiheiden kerääminen joten voin sanoa että pitää vaan lyötää semmoinen asia mikä antaa voimaa muuttaa itseään itselläni se oli ihastuminen

    • luovuttaako?

      Kyllä sen itsekkin älyää tässä kotona koneella istuessani, että typeräähän tämä on, mutta tilanteessa joutuu vaan niin lukkoon.

    • Kannattaa aloittaa pienistä asioista esimerkiksi nostaa päätää kun kävelee kadulla ja katsella muita ihmisiä sivusilmällä ja unohtaa se mitä ne sinusta ajattelevat ja kun on kavereiden kanssa niin kannattaa ´´imeä´´ heiltä puheenaiheita tai jotain lyhyitä fraaseja niin siitä se oma mielikuvituskin lähtee jossain vaiheessa käyntiin eikä kannata miettiä liikaa mitä sanoo vann antaa sanojen tulla jos joku pahastuu niin sen voi korjata sanomalla että se oli vitsi.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Marin sitä, Marin tätä, yhyy yhyy, persut jaksaa vollottaa

      On nuo persut kyllä surkeaa porukkaa. Edelleen itkevät jonkun Marinin perään, vaikka itse ovat tuhonneet Suomen kansan t
      Maailman menoa
      114
      3655
    2. Ikävä sinua..

      Kauan on aikaa kulunut ja asioita tapahtunut. Mutta sinä M-ies olet edelleen vain mielessäni. En tiedä loinko sinusta va
      Ikävä
      14
      1610
    3. Riikka Purra: "Kokoomus haluaa leikata pienituloisten etuuksista - Se ei meille käy"

      Näin vakuutti persujen Purra edellisten eduskunta vaalien alla,. https://www.ku.fi/artikkeli/4910942-kun-uudessa-videos
      Maailman menoa
      14
      1498
    4. Muistattekos kuinka persujen Salainen Akentti kävi Putinin leirillä

      Hakemassa jamesbondimaista vakoiluoppia paikan päällä Venäjällä? Siitä ei edes Suomea suojeleva viranomainen saanut puhu
      Maailman menoa
      18
      1376
    5. Riikka Purra sanoo, että sietokykyni vittumaisiin ihmisiin alkaa olla lopussa.

      https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/be8f784d-fa24-44d6-b59a-b9b83b629b28 Riikka Purra sanoo medialle suorat sanat vitt
      Maailman menoa
      289
      1342
    6. Lindtmanin pääministeriys lähenee päivä päivältä

      Suomen kansan kissanpäivät alkavat siitä hetkestä, kun presidentti Stubb on tehnyt nimityksen. Ainoastaan ylin tulodesi
      Maailman menoa
      20
      1211
    7. Kapiainen siviiliesimies, Herra suuri Herra

      Sotilaana kyvytön, johtajana munaton ja kotona tossun alla. Se on upseerin uran tuen pää, seinään ajo. Mutta aina löytyy
      Sodankylä
      72
      900
    8. Tuntuuko sinusta mies

      että olet jossain, mutta sydämessäsi haluat olla muualla. Suunnittelet kaikkea kivaa ja olet innolla mukana, mutta silti
      Ikävä
      11
      847
    9. Väärä pää tutustumiseen

      Mikä ihme on, että miehet haluavat ensimmäisenä sänkyyn? Onko nykyään niin helppo saada nainen peittojensa alle.. tai pä
      Ikävä
      113
      832
    10. Mitä tapahtuisi....

      Meidän välillä jos törmäisimme yöelämässä ilman häiriötekijöitä ja olisimme hieman huppelissa? Päättyisikö ilta kenties
      Ikävä
      60
      789
    Aihe