Sano kuka mitä tahansa, et koskaan tunne minua. On vain illkuvia tolppia mitä toiset palvoo jos sitä ruokitaan.
Ehei! Hyi... Et tunne minua, enkä minä sinua.
Harmi vaan, jos kumpikin olisi pystynyt näyttämään ne parhaat puolensa ajallaan,
Ehei! Hyi... Et tunne minua, enkä minä sinua.
Harmi vaan, jos kumpikin olisi pystynyt näyttämään ne parhaat puolensa ajallaan,
Vastaukset 13
Vanhimmat
Miksi noin katkera viesti?
Hänelle: Minä tiedän mikä hän on. Minä tiedän, että hän epätoivoisesti haluaa sanoa "niitä kauniita" sanoja.
Minä rakastan hänen huonoja puoliaan niin että sydämeni pakahtuu, En vain ole kyllin älykäs käsittelemään hänen inhimillisyyttään, Minä rakastan häntä. Hän ei ole vielä oivaltanut sitä, eikä hänen tarvitsekaan.
Mulle saisi vittuilla, päivästä toiseen, Koska hänellä olisi huono olo.
Voiko tälläinen olla rakkautta vai onko se jotakin omaa tiedostamatonta heikkoutta`??
Minä uskon häneen silloin kun hän on ilkeä, jakaikki kaunis hänen suustaan on kuin sanoja, jotka eivät tule sieltä luonnostaan...Tekopyhää----Hänen on vaikea olla ns. hyvä ihminen. Se ei istu häneen.
Millainen minä olen, jos ajattelen hänestä noin ja silti haluaisin vain hyväillä häntä?
Erillään ei ole hyvä olla.
Et ole kyllin älykäs käsittelemään hänen inhimillisyyttään? Eli et ilmeisesti tunne häntä kuin sieltä täältä, vaikka itsellesi mielelläsi muuta selitteletkin. Inhimillisyys on ihmisen hyvyyden ydintä - eli se, minkä sinä hänen tapauksessaan kieltäydyt näkemästä. Miksi? Puristat silmäsi kiinni, valitset pahat puolet, jotka haluatkin nähdä. Ja alistua marttyyrin rooliin, haluatko ihmisten sääliä.
Minusta sinä olet mustavalkoisuudessasi paha, itsekäs ja sokea.
hyvin sanottu ja allekirjoitan tuon.
Tiedän, en vain ole kovasti saanut häneltä kokemusta muusta, kuin mistä kirjoitin. Kyllä minä tiedän että hänellä on hyvä sydän, mutta minua kohtaan se oli kovin julma.
Järkyttävää tekstiä, kielletään kategorisesti jonkun ihmisen hyvyys (hei, ihmisen kaikki puolet ovat oleellisia) ja janotaan paskaa, ei koe muuten kelpaavansa kuin nyrkkeilysäkiksi? Inhottavinta tuossa, että Oikein Halutaan, Että Toinen Kärsii ja vittuilee päivästä toiseen. Hyi mitä elämää.
Puolitunsin kerran erään, joka lähestyi aina vastakkaista sukupuolta osoittelemalla ja hakuampumalla heistä kaikenlaisia vikoja. Omasta mielestään suuri ihmistuntija, kukaan muu ei tuota todistusta heistä antanutkaan kuin he itse. Oikein halusi ja janosi, että toisella sukupuolella menisi mahdollisimman huonosti ja mässäili sillä. Omia varsin suuria henkisiä ja sosiaalisiaan vikojaan he eivät halunneetkaan mukaan näihin muidenalentamiskeskusteluihin... todellisia ihmisiä ei-minun-makuuni... kiva siinä sitten alkoholisoitua yhdessä, osoitella ja alleviivata toisen surkeutta... ?
Minä jäin miettimään miksi sinä rakastat häntä? Miten tuollaiseen ihmiseen voi rakastua? Miten ilkeyttä ja pahuutta voi sietää jatkuvasti ja uskoa valhesanoja, joilla ei ole merkitystä. Ajattelisin, että kyse on manipuloinnista, narsismista, jolla tämä ihminen pitää tiukassa otteessa. Sinun täytyy olla tosiaan heikko ja sinuun uppoaa kaikki vilpillinen kuin veitsi voihin. Sinä uskot valheita, elät niiden kauniiden valhesanojen vallassa kuin hypnotisoituna. Ehkä sinulta puuttuu oma tahto ja itsetuntosi on kovin heikko, ehkä et ole saanut tuntea oikeanlaista hyväksyntää ja rakkautta siksi siedät kaltoinkohtelua.
Juurihan hän kirjoitti, että kaikki kaunis on valhetta, eli niihin EI uskota eikä eletä niiden vallassa. Pikemminkin päinvastoin, halutaan vain se paha ja mässäillään sillä.
Ihmettelenkin, miten se toinen kestää olla sellaisen ihmisen kanssa, jolla on itsestä noin kielteinen ja kenties valheellinen kuva. Itse en ainakaan olisi sellaisen kanssa, joka manipuloisi minun olevan sitä ja tätä, mitä hän tarvitsee, mutta ei oma itseni.
Sehän on kammottavaa jonkun alaspainamista, että "sinä olet paha ja kaikki hyvä sinussa on esitystä, ei istu sinulle". Itse en olisi tuollaisen manipuloivan ihmishirviön kanssa.
Ehkä viestistä tulee tuollainen mielikuva. Mutta se ei ole tarkoitettu sellaiseksi. Ehkä se on omaa pelkoa... Minähän sanoin, että minua kohtaan se oli kovin julma.
Jos minussa oli jokin tekijä, jota hän inhosi.?? Ei kestänyt katsella...
On hyvin surullista, että asiat menivät niin kuin ne menivät.
jos oli sinua kohtaan paha ja julma, niin ei sitten rakastanut ja halunnut olla kanssasi, se ei sen ihmeellisempi juttu ihmiskuvioissa ole. Joskus vaan jokainen alkaa ärsyttämään ja joskus se ärsytys muuttuu jopa vihaksi ja sen jälkeen se on ohi..förbi..tajuatko?
turha haikailla sellaisen perään, jolle et vaan riittänyt. Meet eteenpäin ja jätät kaikki turhat jahkailut ja jossittelut, niillä et saa muuta kuin pukamia persiiseesi.
Sä olet niin oikeassa. En mä varsinaisesti haikaile hänen perään ja eteenpäin olen mennytkin hyvää vauhtia. Saa kai sitä ihmetellä omia fiiliksiään.