Paikalta on löydetty kappale avaruusaluksen ohjauspaneelia, josta
voitiin päätellä, että gravitaatiogeneraattoreiden teho oli säädetty
"full"-asentoon, siis tilaan, jossa alusta ohjataan hitaissa nopeuksissa
umpinaisten planeettojen pinnan läheisyydessä.
Maan onttouden johdosta alus yliohjautui, mikä sitten johti alassyöksyyn.
Lisäksi Jupiter ja Nibiru olivat tuolloin konjunktiossa , jolloin niiden painovoimakenttien yhdensuuntaisuus vielä pahensi tilannetta.
voitiin päätellä, että gravitaatiogeneraattoreiden teho oli säädetty
"full"-asentoon, siis tilaan, jossa alusta ohjataan hitaissa nopeuksissa
umpinaisten planeettojen pinnan läheisyydessä.
Maan onttouden johdosta alus yliohjautui, mikä sitten johti alassyöksyyn.
Lisäksi Jupiter ja Nibiru olivat tuolloin konjunktiossa , jolloin niiden painovoimakenttien yhdensuuntaisuus vielä pahensi tilannetta.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Tämä on totuus eikä mitään muuta kuin totuus sanokoot pitsinnyplääjähörhöt ja kanavoijat ihan mitä muuta tahansa!!!!
Totuus on tämä!
Paikalta on löydetty kappale avaruusanuksen ohjauspaneelia, josta
voitiin päätellä, että gravitaatiogeneraattoreiden teho oli säädetty
"full"-asentoon, siis tilaan, jossa anusta ohjataan hitaissa nopeuksissa
umpinaisten pillujen pinnan läheisyydessä.
Pillujen onttouden johdosta anus yliohjautui, mikä sitten johti siemenyöksyyn.
Lisäksi Anukset ja Nakit olivat tuolloin konjunktiossa , jolloin niiden painovoimakenttien yhdensuuntaisuus vielä pahensi tilannetta.
"Pillujen onttouden johdosta anus yliohjautui..."
Hetkinen. Hörhöthän ovat homoja, joten pillu ei kuulu kuvaan. Ei ole uskottavaa.
Aavikolta tajuttomana aluksen läheisyydestä löydetty humanoidi oli viimeisenä tekonaan ennen hylystä ulos ryömimistä urheasti sammuttanut sytytysvirran ja kääntänyt polttoainesäiliöiden hanat kiinni ja painanut grafiittisauvat reaktoriin ketjureaktion sammuttamiseksi....ilmeisesti hän halusi humaanina olentona estää lisäonnettomuuksien synnyn.
Varoituskolmiota ei hän ollut enää jaksanut vallitsevassa aavikon kuumuudessa viedä suositellun 150 metrin päähän, vaan oli tuupertunut jonkin matkan päähän aluksesta.
Tästä asemasta US-armeija sitten sen pitkäsormen poimi leikeltäväksi area 51:sen salaisiin kammioihin.
Tämä on totta, unohdin mainita sen aloituksessa.
Kiitos, että toit asian esiin !
...ja vielä detalji ; tuon urhean humanoidin nimi oli Gaudeamus Igitur, ja
hän oli kotoisin Plejadien tähdistön Iuvenes- planeetalta.
Rauha hänen sielulleen seuraavaan inkarnaatioon asti !
..vielä pieni tarkennus: varoituskolmio löytyi 132 m:n päästä
aluksen hylystä. Kolmioon oli liitetty viesti, että tapahtumaa on lupa käyttää alueen turismin elvyttämiseksi.
Juuri saamani tiedon mukaan nyt on vihdoin saatu tulkittua
Roswell- aluksen pahoin vaurioituneen mustan laatikon kaksi viimeistä nauhoitetta.
Ne oli osoitettu Andromedan tukikohtaan.
Toinen koski korkeus- ja sivuvakaimien lisäämistä avaruusaluksiin, minkä
idean miehistö oli saanut Maan ilma-aliksia tarkkailtuaan.
Toinen liittyi kirjalliseen viestintään. Miehistö totesi sen onnistuvan helpommin painomustetta ja paperia käyttämällä kuin perinteisellä
viljapeltojen tallaamisella. Viestin liitteenä olivat paperin ja painomusteen valmistusohjeet.
löysin roswellista pellolle pudonneen avaruusanuksen. Koeajoin sitä viikon ja dumppasin roskiin. Huomioitavaa että avaruusanus ja humanoidi olivat yhtä.
vieläköhän noita avaruusanuksia löytyisi roswellista, ajattelin jos vaikka kokeilisi välillä jotain exoottistakin
Varsin todennäköistä on , että millään keinoilla ei enää löydy, alue on jo niin tarkkaan tutkittu.
Vastaavankaltaisten maahansyöksyjenkin todennäköisyys on hyvin pieni , kun alieenit Roswell- turman jälkeen oppivat varustamaan avaruusalukset sivu- ja korkeusvakaimilla.
Näin ilmakehässä hitaissa nopeuksissa navigointi on saatu turvalliseksi.
On niitä pari roikaletta tippunut Roswellin jälkeenkin. Yksi tunnettu tapaus on Venäjällä, Siperiassa, jossa lautasen tippumisen aiheutti päivityksiltään puutteellinen viruksentorjunta-ohjelmisto lautasen avioniikka-tietokoneessa.
Viestit kun tahtovat kulkea hitaasti galaksista toiseen jopa valonnopeudella kulkevilla radioaalloilla, tulee updeittaukset auttamatta vuosia myöhässä ja hallintalaitteet ovat alttiita madoille ja pöpöille. Lautasen pudottanut virus, pyyhki koordinaatitiedostot muistista ja humanoidien piti lentää näköhavainto-säännöillä. Ja senhän tietää miten käy, kun napsauttaa pilotin manuaalille Uralin vuoristossa, lumimyrskyssä. Ei siinä auta edes jokasuuntaan näkevät mantelisilmät.
Tunguskankin posaus oli kuulemma vuoreen törmäys halvaantuneella laitteistolla. Sittemmin avaruusveljet ovat ruvenneet käyttämään laitteistoissaan maan matosten pankkien tapaan rautapalomuureja vähemmän herkän haavoittuvuuden takia. Lisäksi ohjauspaneeleihin on lisätty resetti-nappi, jolloin ajopöydän nollaus tapahtuu helpommin, jos gravitaatioajot alkavat sekoilemaan. Systeemin ylösajo tosin kestää total-resetissä sen verran kauan, että lautasessa on syytä olla mittarikorkeutta riittävästi, ennenkuin nappia pitkäsormeilee.
Taas uutta tietoa Roswellista:
Toistaiseksi vahvistamattomien tietojen mukaan yksi turma-aluksen humanoideista oli jäänyt vaikeasti loukkaantuneena henkiin.
Hänet on pidetty koomassa, mutta viime kesäkuussa onnistuttu marevan lääkityksellä hoitamaan miltei täysin terveeksi.
Hän johtaa nyt projektia, jossa kehitetään Roswell 2B- alusversiota,
missä hidaslento-ominaisuuksien puutteet tulee korjatuksi.
Projektia rahoitta USA:n ilmavoimat ja Roswellin matkailijayhdistys.
Ketjun kirjoittajan tai kirjoittajien keski-iäksi on täten vahvistunut varhaispuberteetti elikä 13-15 vuotta.
Ei mitään kiirettä pojat aikuistua mutta hyvästä kielenkäytöstä ja käytöstavoista olisi apua myöhemmin työelämässä, opinnoissa ja sosiaalisessa kanssakäymisessä.
Täten ilmoitan suuresti närkästyneenä, että tulen ehdottamaan viestinne poistamista, koska katson sen rikkovan kahta, jäljempänä tarkemmin määriteltyä, hyvän keskusteluetiikan vastaista ominaispiirrettä:
1) Viestinne ei riittävällä intensiteetillä suoranaisesti liity palstan pääasialliseen aiheeseen. (ks. "ufot")
2) Laajasti tulkittuna viestinne voidaan katsoa sisältävän ikärasismiin
rinnastettavia, tahi ainakin siitä muistuttavia piirteitä.
Suuresti närkästyneenä:
Bertel Bartholomeus
Erikoisapulaisvarapalstanvalvoja
Sinä taidat olla omaan pönötykseesi pakahtuva keski-ikää lähestyvä juntti.
Minulla on ikää jo sen verran, että uskallan olla lapsellinenkin.
Jospa se "vanhakin nyt nuortuu" johtuukin siitä, että itsetunto kestää tehdä muutakin kuin pönöttää mukamastärkeänä?.
Nyt on unohtunut ,että myös Suomeen laskeutui joskus 60-luvulla joku muukalainen lentäväällä lautasellaan,YLE:llä on siitä filmikin.Mihin lie joutunut koko olio,liekö maalaiset ottaneet orjakseen.
Jos lie Roswelin peruja sekin.
Sen ajan kokeneet voi muistaakin.
Saattaa hyvinkin liittyä Roswell- turmaan.
Turma- aluksen kotiplaneetalta tiedetään lähetetyn useampikin pelastusretkikunta Tellukselle.
Tuon aikaisella tekniikalla matkaan kului rusaat 15 vuotta, joten
ajankohta sopii hyvin siihen, että retkikunnan emoalukselta lähetetty
tiedustelualus olisi harhautunut Suomeen.
Onkohan nyt kyseessä se härveli joka kuulemma molskahti Kallaveteen joskus 1960-luvun puolenvälin paikkeilla?
Onhan siiitä kuulemma joku pieni palanen löydetty mutta itse se ilmeisesti padan muotoinen alus taitaa edelleenkin köllötellä siellä Kallaveden pohjamudissa.
Lauantaina elokuun 29. päivänä vuonna 1964 kuopiolainen Raimo Blomqvist matkasi vanhempiensa mukana viettämään viikonloppua perheen kesämökille, pieneen Kallaveden saareen 13 kilometrin päässä Kuopiosta. Sää oli tyyni ja vuodenaikaan nähden suhteellisen lämmin, mutta tunnelmaa häiritsi hieman taivaalla roikkuva yhtenäinen pilviverho ja ilmassa leijuva sateen uhka.
Kun tavanomaiset tuloaskareet oli hoidettu, Raimo Blomqvist päätti poiketa pienelle kävelyretkelle ja suuntasi askeleensa saaren toisella puolla kohoavalle rantakalliolle. Aikansa kalliolla istuskeltuaan hän havaitsi - joskus kello 19 paikkeilla - koillisen suunnalla suuren tähden kaltaisen valon, jonka kirkkaus kasvoi nopeasti. Ensimmäiseksi hänen mieleensä juolahti meteoriitti ja hän ryhtyi uteliaana seuraamaan kohdetta.
Pian Blomqvist totesi valon olevan liikkeessä suoraan kohti saarta. Valo liikkui hyvin matalalla ja tuntui olevan loivassa laskussa. Alussa hän arvioi etäisyyden viideksi kilometriksi, mutta jo muutaman sekunnin kuluessa valo oli ehtinyt aivan saaren tuntumaan. Sitten sen vauhti hidastui, se liukui äänettömästi suunnilleen kymmenen metrin päähän rannasta ja pysähtyi muutaman metrin korkeuteen vesirajasta.
Jostakin syystä Blomqvist suhtautui edessään leijuvaan kapistukseen hyvin rauhallisesti: hän ei ollut lainkaan pelästynyt, ehkä jotenkin varautunut ja hieman jännittynyt. Hänestä tuntui kuin hän olisi jonkinlaisessa voimakentässä ja katsoi sen tähden viisaimmaksi olla liikkumatta mihinkään. Valo sai nyt uusia yksityiskohtia, se väreili monivärisenä ja harsomaisen valokehän sisältä piirtyi himmeästi esiin soikea lautasmainen esine, "kuin pullea kalakukko".
Esine oli halkaisijaltaan vain ehkä neljä metriä ja korkeudeltaan pari metriä. Sen toinen reuna vaikutti kummallisesti ylöspäin vääntyneeltä, aivan kuin se olisi törmännyt johonkin. Vaikka esineestä säteilevä valo olikin suhteellisen kirkas, se ei heijastunut mainittavasti veden pinnasta. Sen sijaan vedessä lautasen alla näkyi väreilyä, aivan kuin siihen olisi käynyt heikko tuulenvire. Esineen hahmo oli niin sumea, ettei mitään ikkunoita tai muita yksityiskohtia erottunut.
Noin kahdenkymmenen sekunnin havainnoinnin jälkeen lautasen alta tipahti jotakin ja putosi sihahtaen veteen aivan rannan tuntumaan. Irtautuva möhkäle näytti tulikuumalta ja hehkui kirkkaana, jokseenkin sinertävän hitsausliekin värisenä. Blomqvistista tuntui kuin oito "muniminen" olisikin ollut esineen vierailun varsinaisena tarkoituksena, sillä heti sen jälkeen lautasen toiminnassa ilmeni poislähtöön viittaavia merkkejä. Esineen kyljessä erottuivat keltaiset, vihreät ja oranssiset raidat alkoivat hehkua voimakkaasti, valo tiheni ja väreili - ja sitten lautanen ponnahti taivalle niin nopeasti, ettei Blomqvist ehtinyt oikein kunnolla sitä tajuta. Tuskin sekuntiakaan oli kulunut, kun esine oli jo ampaissut 300 metrin korkeudella olevan pilvikerroksen lävitse.
Hetken ällisteltyään Blomqvist kapusi vedenrajaan etsimään pudonnutta kappaletta. Se löytyi helposti vaaleasta hiekkapohjasta ja osoittautui levymäiseksi, tummahkoksi, epäsäännöllisen muotoiseksi ja hieman rosoreunaiseksi möhkäleeksi, jolla oli pituutta noin neljä senttiä. Hän sujautti kappaleen taskuunsa ja palasi mökille, mutta päätti olla mainitsematta tapauksestaan vanhemmilleen epäillen ettei hänen kertomaansa kuitenkaan uskottaisi. Yli kymmenen vuoden ajan kappale lojui pöytälaatikossa, kunnes se vuonna 1975 saatiin tutkittavaksi Blomqvistin kerrottua siitä ufotutkijoille.
Tässä tapauksessa tutkijoita kiinnosti erityisesti juuri ufosta pudonnut möhkäle, olihan se ensimmäinen laatuaan suomalaisen ufotutkimuksen historiassa. Sitä tutkittiin ainakin kahdessa yliopistossa ja neljässä metallurgian laboratoriossa Pohjanlahden molemmin puolin. Kappaleesta löytyi kaikkiaan 25 alkuainetta, suuremmassa määrin kahtatoista. Se ei ollut epätavallisen radioaktiivinen, sen sähkönjohtavuus oli yhtä huono kuin eristeillä, mutta se oli selvästä magneettinen.
Ensimmäiseksi oletettiin, että kyseessä olisi "luonnollinen" geologinen tuote. Tämän olettamuksen kumosi professori Edelman Åbo Akademin geologiselta laitokselta kuultuaan, mistä kappale oli löydetty. Mutta olisiko kysymyksessä meteoriitti? Tämän mahdollisuuden puolestaan torjui esitetyn alkuaineanalyysin perusteella Turun yliopiston meteoriittiasiantuntija professori Papunen. Nyt voitiin olla täysin varmoja siitä, että kysymyksessä oli ns. tekninen kappale eli teollisen valmisteen osa. Jatkotutkimukset paljastivat, ettei se voinut olla avaruusromua eikä normaalia käyttömetallia. Loppujen lopuksi tutkimuksissa ei ilmennyt mitään, mikä olisi ollut ristiriidassa havainnontekijän esittämien tietojen kanssa. Kappaleen alkuperällle ei siten löydetty mitään tavanomaista selitystä.
Myöhemmin selvisi että kyse on järvimalmista polton yhteydessä jäänyttä kuonaa.
Tämän kappaleen pituus oli 36 mm,leveys 21 mm,paksuus 6 mm ja paino 15 grammaa.Tiheys oli 4 kertaa veden tiheys.Kappale ei ollut radioaktiivinen,mutta oli jonkin verran magneettinen.Sähkönkohtokyky oli samaa luokkaa kuin eristeellä.
Kappale on tutkittu alustavasti ÅBO Akademin geologian laitoksella ja sen on todettu olevan vahvasti hapettunutta rautaa,jonka seassa on epäpuhtauksina muita alkuaineita.Aivan keskellä oleva 2,5 millimetrin paksuinen osa oli osittain pelkistynyttä rautaa.
Pelkistynyttä rautaa ei esiinny luonnossa,ja siten kimpale ei ole rautamalmia.
Kappaleen nikkelipitoisuus oli rautameteoriittien vastaavaa pienempi.Myöskään avaruusromu ei ole hyvä seltys kappaleelle.
Myöhemmin asiaa tutkittaessa todettiin,että järkevin selitys kappaleelle oli siinä,että Suomessa ja muuallakin Skandinaviassa on löydetty vanhoja rautasulattoja,joiden jäänteitä on vieläkin runsaasti jäljellä.Järvi-ja suomalmista
on tehty huomattava määrä rautaesineitä,joita on kerätty museoihin eri puolilla Suomea.
Tampereen teknillisen korkeakoulun materiaaliopin laitoksella tehdyssä tutkimuksessa todettiin,että Kallaveden tapaukseen liittyvän kappaleen kemiallinen koostumus vastaa vanhojen kuoppauunien tuotteiden koostumusta.
Epäpuhtauksista mm.piin,fosforin,kloorin ja mangaanin pitoisuudet olivat lähellä
toisiaan.Valmistusmenetelmästä johtuen myös rautakappaleen keskiosaan jää enemmän pelkistettyä rautaa.Siten on ilmeistä,että kappale on rautaa vanhasta sulatoista.
Kimpale on mielenkiintoinen ja jo sinällään harvinainen,koska vanhojen kuoppauunien jäänteet ovat harvinaisia Suomessa.Opetuksena Kallaveden tapauksesta on se,että löytyipä luonnosta minkälainen tavallisuudesta poikkeava
kappale tahansa,niin se on parasta heti tuoreeltaan lähettää tai viedä tutkittavaksi
tutkimuslaitoksiin ja korkeakouluihin.Outo kappale voi joskus paljastua hyvinkin merkittäväksi jäänteeksi.
Ai niin,kenenkä,tai keiden,hallussa kyseinen kappale nykyisin mahtaa olla vai onko se luovutettu jollekin museolle?
http://www.youtube.com/watch?v=WpMk7c7wZKs
Videossa kohdasta 29:50 alkaa osuus jossa kerrotaan Bob Whiten löydöstä jota on tutkittu runsaasti. Katso juttu loppuun asti koska siellä tulee analyysit.