Täällä törmää välillä keskusteluihin lasten vaatettamisesta ja tavoista eri kodeissa. Omat lapseni (14, 12, 10, 9) ovat ex:llä joka toinen viikonloppu ja kesäisin 2 viikkoa. Ex:n uudella 2 lasta (12 ja 10). Kaikki mennyt hienosti muutamaa hienosäätöä lukuunottamatta tai pikemminkin eri tapoja.
Sanomista minulle?? tuli siitä kun lapset menivät aamuisin yövaatteissa aamupalalle, kun tyttö ei harjaa aamuisin hiuksiaan ja yksi viikonloppu ei 10 vuotias suostunut vaihtamaan paitaansa. No, en tiedä pitäiskö itkeä vai nauraa - kerroinkin että heidän pitää vain selvittää lapsille heidän kodin säännöt, tyttö peilin eteen ja harja käteen johan hiukset siistiytyy, ja jos ei 2 aikuista saa poikaa vaihtamaan paitaa on jo kyse aikuisen auktoriteetistä!
Kotona näitä ongelmia ei ole, tapanamme on että aamupalalle voi tulla yöpaidoissa, tyttö harjaa hiukset joka aamu - tosin tiukoin huomautuksin ja poika vaihtaa paidan kun otan pidetyn paidan pesuun. Lapsille sanoin jo alussa että isän uudessa kodissa on omat säännöt kyselkää ne ja toimikaa niiden mukaan.
Samoin toimimme kun menen lasteni kanssa oman miesystäväni luo; siellä hänellä on lapsineet omat talon säännöt - ei ongelmia.
Lasten vaatteista tuli alussa sanomista ex:n uudelta mutta kun vain sanoin että meillä ei merkkivaatteissa ole tähänkään asti kuljettu. Vaatteet ovat puhtaita, siistejä ja lapsille mieluisia. Eipä varavaatteet isän luo kelvanneet, onneksi kaikki puhtaana menevät tulevat myös puhtaana takaisin. Asioista voimme muutoin aina keskustella ja sopia puolin sun toisin.
Sanomista minulle?? tuli siitä kun lapset menivät aamuisin yövaatteissa aamupalalle, kun tyttö ei harjaa aamuisin hiuksiaan ja yksi viikonloppu ei 10 vuotias suostunut vaihtamaan paitaansa. No, en tiedä pitäiskö itkeä vai nauraa - kerroinkin että heidän pitää vain selvittää lapsille heidän kodin säännöt, tyttö peilin eteen ja harja käteen johan hiukset siistiytyy, ja jos ei 2 aikuista saa poikaa vaihtamaan paitaa on jo kyse aikuisen auktoriteetistä!
Kotona näitä ongelmia ei ole, tapanamme on että aamupalalle voi tulla yöpaidoissa, tyttö harjaa hiukset joka aamu - tosin tiukoin huomautuksin ja poika vaihtaa paidan kun otan pidetyn paidan pesuun. Lapsille sanoin jo alussa että isän uudessa kodissa on omat säännöt kyselkää ne ja toimikaa niiden mukaan.
Samoin toimimme kun menen lasteni kanssa oman miesystäväni luo; siellä hänellä on lapsineet omat talon säännöt - ei ongelmia.
Lasten vaatteista tuli alussa sanomista ex:n uudelta mutta kun vain sanoin että meillä ei merkkivaatteissa ole tähänkään asti kuljettu. Vaatteet ovat puhtaita, siistejä ja lapsille mieluisia. Eipä varavaatteet isän luo kelvanneet, onneksi kaikki puhtaana menevät tulevat myös puhtaana takaisin. Asioista voimme muutoin aina keskustella ja sopia puolin sun toisin.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Sulla on ihan oikeat puhevälit paitsi exääsi myös tämän uuteen kumppaniin - se on kuule älyttömän paljon se!
Lisäksi olet sitä mieltä, että "maassa maan tavalla", eli isän luona noudatetaan isän sääntöjä ja teillä on omat tapanne. Ja olet tämän lapsille sanonut.
Silloin etäkodin ongelmat ja konfliktit eivät ole enää sinun murhe eivätkä johdu sinusta tai sinun antamasta mallista, uhmasta yms. vastaavasta.
Oletan, ettet ole myöksään alentunut mollaamaan lapsillesi exääsi ja tämän kumppania.Etkä vähättelemään.
ONgelmat ovat toista luokkaa silloin, kun lähiäiti ei arvosta etää eikä tämän perhettä ja tapoja - kun lähi haukkuu lapsilleen ja tällä tavalla saa heidät uhmaamaan etää ja tämän uutta puolisoa. Ja lapset tulevat tapaamiselle ajatuksella, että kaikki mitä täällä tehdään on väärin, mutta kaikki miten äidin kotona toimitaan on ainoaa oikeaa toimintatapaa.. silloin on umpikuja valmis. Eikä puhevälejä ole.
Joo, onneksi puhevälit on ja toimii. Manailen mielessäni tai luotto ystävilleni vain niitä tapoja (= aikuisen auktoriteetin puutetta siellä) - en koskaan lapsille tai lasten kuullen. Heitä kannustan sopeutumaan talojen tavoille, onhan yhteiskunnassa paljon eri tapoja ja sääntöjä mihin ihmisten täytyy elämän varrella sopeutua.
Vaikka ärsyttää kun ne asiat kerrotaan minulle tyyliin "voisitko kertoa lapsille että meillä ei saa tehdä sitä tai tätä" - sanoikin jo aluksi että se kertominen on teidän asia, ei minun. Annetaan siis tuntea että siellä tapahtuvat ristiriidat ovat minun aiheuttamiani, koska en ole opettanut (?) lapsilleni määrättyjä tapoja... no sanoinkin ex:lle että eiköhän tässä nyt mennä nämä vuodet sovussa kunnes joka muksu vuorollaan täytää sen 18 ja päättää itse käymisistään.
Elin kaksi vuotta etäisän kanssa. Tältä puuttui auktoriteetti. Ehkä etävanhempi haluaa olla salliva, kun tapaa lasta harvemmin, mutta sekin on aika ikävä asia. Minä sain uo:na haukut, jos komensin lasta (tosin komensin silti ja kestyin ne haukut). Yritin pitää kiinni niistä meidän tavoistamme, mutta isä oli vähän lepsu.
Olen tuolla tainnut jo aiemminkin samaa sanoa (toisessa viestiketjussa tai tässä samassa?), että on jo hyvä asia, että sulla ja exälläsi on puhevälit. Olette tosi pitkällä ja pääsette pitkälle, ehkä joskus vielä aisiat sujuvat ongelmitta, ilman nipottamisia puolin tai toisinkaan. Koska pystytte puhumaan lapsiin liittyvistä asioista.
Se on paljon se.
On paljon eroperheitä, joissa exät eivät keskenään kommunikoi eikä puhu yhtään mitään ! asialliset asiat hoidetaan tekstiviestein, jos niihin nyt vastataan. Ei muuta.