...tästä palstasta, kun tätä väkisinkin lukee niin, että ikään kuin "tunnistaa" joitakin juttuja tai huomaa, että sua ehkä ikävöi täällä jo muutama muukin nainen. Ehkä se on joku niistä sun uusista...ehkä mä en tosiaan ollu sulle koskaan mikään ja mun varmaan täytyy väistyä parempien tieltä.
Luultavasti olisin viimeinen, jos saisit valita kaikista sua ikävöivistä. Niinku aina ennen kun koulussa valittiin joukkueita liikuntatunnilla. Olin aina se joka vaan laitettiin johonkin kun ei kukaan muuten huolinut. Parempi varmaan kävellä pelikentältä pois ennenkuin valinnat alkaa...musta ei ole kilpailijaksi, olen se heikoin lenkki...hyvästi. :( Tosi p'ska olo taas vaihteeksi.
Luultavasti olisin viimeinen, jos saisit valita kaikista sua ikävöivistä. Niinku aina ennen kun koulussa valittiin joukkueita liikuntatunnilla. Olin aina se joka vaan laitettiin johonkin kun ei kukaan muuten huolinut. Parempi varmaan kävellä pelikentältä pois ennenkuin valinnat alkaa...musta ei ole kilpailijaksi, olen se heikoin lenkki...hyvästi. :( Tosi p'ska olo taas vaihteeksi.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Hei herätys nyt nainen! Tällä palstalla ei ikävöi kuin yksinäiset ihmiset yksipuolisesti jotakuta, jota eivät saa, tai ovat joskus tunteneet, ja jääneet kaipaamaan.
Ei kukaan voi oikeasti uskoa, että täällä olisi joku tietty, jota moni olisi kerääntynyt yhtäaikaa kaipailemaan. Kohtalot ovat vaan niin samanlaisia...
sama tunnelma täällä. Ja olen melko varma että en ole hän kenellä hän täällä kirjoittaa. Olen voinut joskus olla, mutta aika on tehnyt tehtävänsä ja koit syöneet tämän romanssin ennenkuin se edes alkoi. Mutta elämä on ja pääasia että ihmiset ovat onnellisia ehkä minäkin taas joku kaunis päivä.
Ja todennäköisimmin juuri teidänkaltaiset sekopäät, sinä ja ap. luette täällä toistenne kirjoituksia ristiin ja rastiin ja "hän" ei kirjoita kummallekkaan. Eikä myöskään kellekkään kolmannelle.
Ei älä!
Koit syöneet romanssin ennen kun se alkoi
ei saa noin pahasti sanoa:(
Mikä saisi sydämesi sulamaan????
yhteydenotto ihan sama miten toteutettu. Varmuus siitä että olen hänen ajatustensa kohde. Jotain mihin tarttua. Vähemmän häneen liittyviä viestejä joissa hän keskustelee ihan muulle ihmiselle.
taistelijan luonnetta löytynyt nyt ollenkaan tästä viestistä... enkä tarkoita sitä että täällä olisi joku kilpailu käynnissä vaan sitä tuollalailla ei ikinä kannattaisi omaa kuoppaa kaivaa. allekirjoittaneella on yksi ja sama ollut kyseessä siitä lähtien kun hänet näin ja täällä tietysti samaten joten en kyllä enää edes halua ajatella että tämä voisi olla häneltä...
En tiedä ketä juuri sinä kaipaat täällä, mutta ei tosiaan ole enää voimia taistella. Olen niin kyllästyny ja väsyny tähän yksipuoliseen ikävään. Siinä kuopassa olen maannut lamaantuneena jo kauan ja pikkuhiljaa se täyttyy...tuntuu että tukehdun tähän ikävöintiini.
Ottakaa hyvät ihmiset yhteyttä niihin kaipailemiinne, kun ei koskaan tiedä jos vaikka ovat yhtä epätoivoisia kuin minä nyt. Minä kyllä yritin lähestyä häntä, mutta ei hän huolinut, en ollut ilmeisesti tarpeeksi nätti tai rempseä tai tai tai... en vaan ollut tarpeeksi mitään.
Kyllä aika tavaran kaupitsee.
Suhdemarkkinoilla on kysyntää kaikenlaisille naisille. Meille miehille kun riittää, että on NAINEN kun oikein hyvin sattuu ja hieman vielä itse auttaa kohtaloa!
En ikävöi täällä ketään , lähinnä trollailen.
Mutta haluan kuitenkin muistuttaa etten ole käynyt yli kymmeneen kuukauteen suihkussa enkä pessyt hampaitani taloudellisista syistä johtuen.
Tärkein unohtui; ja olet työtön?
Olen työtön.
jouluna kaikilla on työtä, olet luuseri, jos ei kätesi ole taikinassa ja esiliinalle hikivesi valu. senkin mokoma.
Voi voi. Näinkö ovat sun asiat päässeet rempalleen? Oletko edes yrittänyt häntä tavoittaa? Eihän se ota, jos ei se annakkaan. Pitää vain uskaltaa kairata reikä tietämättä, osuuko se kiveen vaiko suoraan kala-apajalle. Siinä saattaa korkeintaan mennä terä uusiksi tai jos on hyvä tuuri, saa sen komeimman kalan ihan ikiomaksi. Tämä siitä kalastuksesta. Ikävä on ikävää. Minä, jos kuka sen tiedän. Tuli mieleen, että onko se sinun hän ollut jo kauankin kateissa? Kannattaisko hänestä jo tehdä jonkin sortin katoamisilmoitus. Semmosiahan ruukataan tehdä, kun ihminen tuppaa yks kaks karkailemaan toisen elämästä. No ehkä siihen ei tarvi vielä mennä. Puhelin on hyvä väline. Tekstiviestin laittelet vaikka näin joulun alla. Eiköhän hän nyt jotain vastaile. Kiinnostus saattaa yllättäen herätä.
Onhan hän ollut kauan ikään kuin kateissa. Kokeiltu kyllä on tuo viestittäminen...ei tuloksia, joten luovuin siitä kokonaan. Ei tähän ole enää muuta ratkaisua kuin unohtaminen ja sehän ei ole helppoa. Häntä ei vaan yksinkertaisesti meikäläinen kiinnosta. Kiitos kuitenkin asiallisesta vastauksesta.
Äläpä ole vielä niin varma, äläkä lannistu. Kun hän kuitenkin vaivaa sinun mieltäsi noinkin paljon, tulisi asia yrittää selvittää. Olet sen mielestäni itsellesi velkaa. Ihan vaan juttelulinjalla ensin. Yksi neuvo, jos sallit. Älä valehtele hänelle. Kiitos sinulle ap. Kirjoittelit tässä joskus aiemmin hyvin kauniin värssyn. Se pelasti minun päiväni. Usko itseesi!
Mistä sä päättelet että hänellä olisi uusia? Ja vielä ihan monikossa?
itselläni ainakin on ollut sama rakkauden ja ikävän kohde jo pitkään, reilusti yli vuoden.
Tapaa niin paljon ihmisiä työnsä kautta... siitä päättelen.
No mutta eihän se mitään tarkoita. Sillon jos joku yksi ihminen on ajatuksissa niinkuin itselläni, ei niitä muita edes huomaa tai ainakaan ajattele missään romanttisessa mielessä. Monet tapaa monia ihmisiä töidensä ym kautta, se on ihan luonnollista ja elämäänkuuluvaa, muttei siitä mitään tuollaista voi päätellä.
Sepä se, kun en tiedä uhraako hän mulle ajatustakaan, uskon ettei. Olis muuten jo ollut yhteyksissä. Ja sama kohde taas mulla ollut jo monta vuotta. Välillä paremmat fiilikset ja sitten tulee taas näitä "ranteet auki" -hetkiä.
Itselläni ei sentään useampaa vuotta vielä. Yli vuoden, mutta vähemmän kuin kaksi. Voishan se olla lohdullisempaa ajatella noin kuin sinä, että tällä mun kohteella olis muita uusia, siis monikossa, jollon ne hänen muut tuntus vähemmän vakavalta, mutta harmi vaan että tiedän hänellä olevan vain yksi ja ollutkin jo jonkin aikaa. Ei yhtään hyvältä tunnu tietää sitä, mutta parempi kuitenkin niin kuin olla sen suhteen epätietoisuudessa. Kaipa tämä aikaa myöten ohi menee kun tilanne tuntuu vaan pysyvän samana, vaikka yrittänyt välillä yhteyksissäkin häneen olla. Pelkkään kaveruuteen en ehkä kuitenkaan pystyisi, ainakaan vielä.