Minun on pakko päästellä suurempia ahdistuksia ja höyryjä itsestäni...muuten kiehahdan yli. Meillä siis uusperhe johon kuuluvat kolme minun ala- kouluikäsitä lastani, mieheni 18v poika ja 15-v poika ja 11-v tyttö sekä meidän yhteinen reilun vuoden ikäinen lapsi. Muutoin perhe elämä sujuisi melko normaalisti mutta mieheni pojat ärsyttvät minua aivan suunnattomasti. Ollaan asuttu yhdessä reilun vuoden ajan ja elämä jatkuvaa riitelyä ja kaikki riidat koskevat vain ja ainoastaan lapsia.
Mieheni pojat varastavat minulta ja lapsiltani mm. lasteni kaikki karkit, tyhjentävät kaikki ruuat hetkessä jääkaapista jotka olen ostanut lapsilleni(ostamme erikseen omille lapsillemme ruuat), pakastin tyhjenee hetkessä, minulta häviää tavaroita, lasteni säästöpossut tyhjentävät, varastavat lasteni lompakoista rahat, ottavat tavaroita mm. latureita, tv johtoja, puhelimia ym ilman lupaa ja hävittävät. Vievät astiat huoneisiin ja hajottavat ne mm. lusikat vääntävät muodottomiksi, lautaset rikkovat, mukeista rikkovat kahvat jne.
Lisäksi metelöivät läpi yön arkipäivinäkin...paiskovat ovia, soittavat musiikkia ja tv täysillä. Valvovat yöt ja eivät jaksa herätä kouluun
.Jatkuvaa lintsaamista, valehtelua, tupakan polttoa, sisällä leikkivät tulitikuilla jne. Yöt valvovat ja päivät nukkuvat ja kun yritän aamulla ajaa kouluun saan kuulla vittuilua ym. Jopa tuo 18-v aukoo päätä, ei käy koulua vaan makaa päivät pitkät sängyllä tai on koneella jne. Mitä heidän isä tekee..pitää ehkä pienen puhuttelun mutta siihen kaikki jää ei rangaistuksia ei mitään kun eivät kuulema tehoa...isä vain odottelee että pojat kasvavat ja järkeä tulisi enemmän. Minä en saa puuttua mihinkään, tai sitten olen liian ankara kun en ole heidän äitinsä eikä minulla ole tunteita heitä kohtaan jne. näin saan aina kuulla. Viimeksi tänään kun sanoin että 18-v poika ei enää makaile kotona vaan saa lähteä ovesta ulos joka aamu menee koulun tai ei niin minä olen ihan kauhea enkä ymmärrä mitään ja en saa puuttua mihinkään enää mieheni mielestä.
Pojilla ei ole mitään kunnioitusta aikuisia kohtaan kaikki on vain hälläväliä. Huoneestaankiin ovat vuoden aikana rikkoneet laittian ja seinät ja oveen potkasseet reiän.
Asuvat siis meillä ja käyvät äidillään ehkä yhden yön viikossa. Lisäksi koulupäivinä eivät tule aina yöksi edes kotiin vaan ovat jollain kaverilla eivätkä ilmoita mitään vaikka toinen alaikäinen. Minusta tuntuu että en enää jaksa...en jaksa että kodissani kaksi poikaa määrää monista asioista. En jaksa piilotella tavaroitani ja lasteni rahoja, makeisia ym. jotta mieheni pojat eivät varastaisi niitä. Lisäksi olen töissä ja monesti kun olen iltavuorossa ostan lapsilleni helposti lämmitettävää ruokaa jotta saavat syötyä kun olen töissä...niin aina saan pelätä että pojat syövät kaiken ja lapseni ovat nälissään.
Olen miettinyt erikseen muuttamista mutta sekin tuntuu epätoivoiselta..onhan meillä mieheni kanssa yhteinen pieni lapsi ja haluan antaa lapselle perheen, mutta on se niin vaikeaa. Mieheni mielestä kaikki murrosikäiset ovat samanlaisia ja minä vain olen tiukka ja ankara....hän ei ota huomioon että olen minäkin kasvattanut kaksi murrosikäistä lasta jotka nyt opiskelevat toisaalla ja he eivät todellakaan olleet tuollaisia..päinvastoin. He opiskelevat, tekevät töitä, harrastavat jne. Onko muilla vastaavia kokemuksia? Miten selvisitte? Mitä neuvoja antaisitte? Kiitos jo etukäteen. Olen niin yksin asian kanssa.
Mieheni pojat varastavat minulta ja lapsiltani mm. lasteni kaikki karkit, tyhjentävät kaikki ruuat hetkessä jääkaapista jotka olen ostanut lapsilleni(ostamme erikseen omille lapsillemme ruuat), pakastin tyhjenee hetkessä, minulta häviää tavaroita, lasteni säästöpossut tyhjentävät, varastavat lasteni lompakoista rahat, ottavat tavaroita mm. latureita, tv johtoja, puhelimia ym ilman lupaa ja hävittävät. Vievät astiat huoneisiin ja hajottavat ne mm. lusikat vääntävät muodottomiksi, lautaset rikkovat, mukeista rikkovat kahvat jne.
Lisäksi metelöivät läpi yön arkipäivinäkin...paiskovat ovia, soittavat musiikkia ja tv täysillä. Valvovat yöt ja eivät jaksa herätä kouluun
.Jatkuvaa lintsaamista, valehtelua, tupakan polttoa, sisällä leikkivät tulitikuilla jne. Yöt valvovat ja päivät nukkuvat ja kun yritän aamulla ajaa kouluun saan kuulla vittuilua ym. Jopa tuo 18-v aukoo päätä, ei käy koulua vaan makaa päivät pitkät sängyllä tai on koneella jne. Mitä heidän isä tekee..pitää ehkä pienen puhuttelun mutta siihen kaikki jää ei rangaistuksia ei mitään kun eivät kuulema tehoa...isä vain odottelee että pojat kasvavat ja järkeä tulisi enemmän. Minä en saa puuttua mihinkään, tai sitten olen liian ankara kun en ole heidän äitinsä eikä minulla ole tunteita heitä kohtaan jne. näin saan aina kuulla. Viimeksi tänään kun sanoin että 18-v poika ei enää makaile kotona vaan saa lähteä ovesta ulos joka aamu menee koulun tai ei niin minä olen ihan kauhea enkä ymmärrä mitään ja en saa puuttua mihinkään enää mieheni mielestä.
Pojilla ei ole mitään kunnioitusta aikuisia kohtaan kaikki on vain hälläväliä. Huoneestaankiin ovat vuoden aikana rikkoneet laittian ja seinät ja oveen potkasseet reiän.
Asuvat siis meillä ja käyvät äidillään ehkä yhden yön viikossa. Lisäksi koulupäivinä eivät tule aina yöksi edes kotiin vaan ovat jollain kaverilla eivätkä ilmoita mitään vaikka toinen alaikäinen. Minusta tuntuu että en enää jaksa...en jaksa että kodissani kaksi poikaa määrää monista asioista. En jaksa piilotella tavaroitani ja lasteni rahoja, makeisia ym. jotta mieheni pojat eivät varastaisi niitä. Lisäksi olen töissä ja monesti kun olen iltavuorossa ostan lapsilleni helposti lämmitettävää ruokaa jotta saavat syötyä kun olen töissä...niin aina saan pelätä että pojat syövät kaiken ja lapseni ovat nälissään.
Olen miettinyt erikseen muuttamista mutta sekin tuntuu epätoivoiselta..onhan meillä mieheni kanssa yhteinen pieni lapsi ja haluan antaa lapselle perheen, mutta on se niin vaikeaa. Mieheni mielestä kaikki murrosikäiset ovat samanlaisia ja minä vain olen tiukka ja ankara....hän ei ota huomioon että olen minäkin kasvattanut kaksi murrosikäistä lasta jotka nyt opiskelevat toisaalla ja he eivät todellakaan olleet tuollaisia..päinvastoin. He opiskelevat, tekevät töitä, harrastavat jne. Onko muilla vastaavia kokemuksia? Miten selvisitte? Mitä neuvoja antaisitte? Kiitos jo etukäteen. Olen niin yksin asian kanssa.
Vastaukset 41
Vanhimmat
Oho onko teillä 9 lasta yhtees???????
Miten niin 9 lasta? Eikö 3 3 1 ole 7 lasta yhteensä?
7 asuu uusperheessä ja lisäksi aloittajan kaksi opiskelevaa mallikansalaista toisaalla. Eli feikkimami on pyöräyttänyt 6 tenavaa = 2 opiskelijaa 3 alakoululaista 1 yhteisen. Lisäksi miehellä on tyttö ja kaksi hirviöpoikaa.
En minäkään oikein jaksa uskoa tuohon aloitukseen. Lapsia muka noin kamalasti ja nuorimmat vasta alakoulussa ja vanhimmat opiskelee/töissä.
Olen up-äiti itsekkin, mutta olen väsynyt ja kyllästynyt tähän provoiluun, jossa haukutaan aina miehen lapsia.
En tiedä kuka saa näistä jutuista kiksejä, mutta oma elämä on varmasti aivan solmussa, kun suoltaa tänne jatkuvasti tätä sontaa.
Meil on 20 lasta miehen entisistä liitoista... mullaitellä on vaan 1 joka on kauheen kiltti. Noi miehen lapset on ihan kauheita, en kestä heitä. Talo on joka toinen kuukaisi remontin tarpeessa, tapetit tulee alas, protaat poikki, llattiat puhki, ovet sarannoiltaan, ikkunar säpäleinä, savupiippu poikki, rhaa ei oo kun lapsilisät menee niiden ädeille.
Meidän autokin on ojassa joka päivä ja koulussa ei olla oltu vuoteen.
voi kuinka katkeraa lissu.hahahaaa...meille ei tulla, me emme hyväksy, meillä on ,meitä katsotaan.....
mullaitellä
kuukaisi
protaat
llattiat
sarannoiltaan
ikkunar
rhaa
Kyllä me Lissu tunnistamme sinut.
Muuta omillesi, ette muuten lastesi kanssa saa tilaa ja rauhaa ja normaalia elämää. Saa mies hoitaa taistelun omien lastensa kanssa ja nähdä mitä se arjessa on, nyt sinä siivoat ja pyykkäät ja tasoittelet jälkiä, eikä sinua edes kotonasi kuunnella.
Olosi paranee, lapsesi saavat rentoutuneemman äidin, sen omansa takaisin ja poikiensa toilailuita murehtii ja hoitaa vain mies itse, niinkuin kuuluukin. Älä tee sitä virhettä, että alat säälimään miestä kun jää yksin omiensa kanssa ja naisten tapaan yrität hoitaa maailman ongelmat kuntoon, et pysty etkä jaksa, mutta sinun kuuluu keskittyä omien lastesi hyvinvointiin, onko heillä hyvä olla nyt?
Vastuu ja velvollisuudet pojista kuuluu ja on vain isällään, kuten sinulle on jo päin näköä huomautettukin
Kiitos! Ainoa järkevä vastaus kirjoitukseeni. En ymmärrä miten ihmiset viitsivät piruilla ja laskea vitsiä toiselle tärkeästä ja akuutista asiasta. Naurettavaa...älkää vastatko jos haluatte vain haukkua tai ilkeillä. Kirjoitus piti täysin paikkansa ja tuo kaikki on vain pieni osa kaikesta. Halusin neuvoja ja kohtalotovereiden kertomuksia...en muuta!
Hei
Muuta pois, tuo helvetti jatkuu,,nm. kokemusta on. Jos isä on lepsu ja kasvatus ja kuri ja rajat on jo kadotettu, luuletko että näistä mallikansalaisia vielä tulee??
No ei tod. tule!!!!tulevia nuorisorikollisia kamapäissään!!!! sellaisiako haluat omien lapsiesi esimerkiksi?
Pelasta edes omat lapsesi vielä kun voit! Miksi luulet ettei heidän oma äitinsä halua heitä tavata? Jep! hyvää joulua ja asunnon hakuun.
No onhan se kun itse vastaa ja semmosella vastauksella jonka haluukin nähdä.. heheee... voi että.
Kyllä olet ittes liemeen laittanut jo keski-ikäinen nainen, mä en asuis päivääkään tuolaisessa hullunmylyssä paikka kuin nuorisokoti 7 tenavaa ja niistäkin jo yksi aikuinen luuseri ja sitte sulla jo kaksi aikuistakin lasta omillaan ja kolme alakoululaista ja kaiken huippu tuo illtatähti tuon velton miehen kanssa. Olet siis kuuden lapsen äiti, olet kyl hyvin lisääntynyt.
Lähde pois ennenkö tuut hulluksi.Ei tuosta tuu lasta eikä paskaa tai lapsia ehkä lisää;) ;)
Ihan normaaleilta murrosikäsiltä kuulostavat. Uusioperheessä käy usein niin että vanhemmat lapset kapinoivat isää vastaan käyttäytymällä kuin mitkäkin riiviöt ja heillä menee hyvä tovi ennenkuin alkavat kunnioittaa uutta äitiä joka tuli ja rikkoi perheen.
Mielestäni paras mitä voit tehdä on koettaa yhdistää teitä perheenä esimerkiksi yhteiset ruuat ostat sitten vaikka läjän jotain hampurilaisia ylimääräisenä niin pysyvät oikeista ruuista irti. Niin ikävältä kun se kuulostaakin niin sinun tulisi tutustua poikiin vaikka yksitellen ja keskustelet heidän kanssaan jolloin he hyväksyvät että sinäkin olet ihminen ja sinulla on tunteet joita tulee kunnioittaa.
Kaikki tuo varastelu ja muu pahanteko osoittaa vaan sen että he voivat pahoin eivätkä ole hyväksyneet yhdistynyttä perhettä. Tälläiset teinit ovat ne joista tulee koulukiusaajia ja pahassa tapauksessa pikkurikollisiakin, mutta ei sen takia että ne olisivat yhtään huonompia ihmisiä vaan sen takia koska he eivät osaa käsitellä tunteitansa.
Mieti asiaa poikien kannalta he ovat kasvaneet ensin normaalissa perheessä äidin ja isän kanssa, sitten on suhde alkanut rakoilla riitoja ja sen sellaista on varmasti ollut lapset ottavat vanhempien riitaiset välit todella huonosti. Riitelyn jälkeen on seurannut ero ja äiti joka on usein lapsille se rakkaampi vanhempi on lähtenyt talosta. Sen jälkeen pojat ovat olleet hyvin hukassa tunteittensa kanssa ja juuri kun ovat alkaneet tottua uuteen tilanteeseen, liittyy perheeseen toinen perhe. Pojat näkevät sinut ja lapsesi uhkana eivätkä osaa kunnioittaa sinua ja varmaan vielä mielessään kuvittelevat että vanhaan tilanteeseen voidaan palata jos vaan te lähdette.
Poikien on nähtävä että tulitte jäädäksenne ja että olette yksi perhe. On siis aika tehdä perheaktiviteettejä se tulee olemaan tuskallista mutta se on tärkeää yhdistymisen kannalta. Ja kun pojat kapinoivat he tekevät sen nimen omaan ärsyttääkseen sinua niin koita olla välittämättä, mutta perseile takas poika ottaa rahat lompakostasi ota sinä rahat hänen lompakostaan aina ei ole paras vaihtoehto vastata apinointiin aikuismaisesti. Ja mitä rankaisuun tulee niin tuon ikäisiä on parempi palkita hyvästä käytöksestä kuin rangaista huonosta.
Jaksamista ja joulun iloa.
Väkisin vaan lasten kotiin, eihän lasten mielipiteistä tarvi välittää! Sinne vaan romppeet että tulinjäädäkseni ja mua ei ulos savusteta. Näin se menee.. Lapset ovat aina se osa, joita ei tarvi kuunnella. Aikuiset jyrää.
Ennemmin savustetaan lapset pois kun se aikuinen joka on tullut lasten kotiin... hu huh..
Oletko selvännäkijä, että uusi äp rikkoi perheen ? Jos se olikin rikki ennestään ? Molemmin puolisista erimielisyyksistä tai vaikka pettävä ex-vaimo jäi rysän päältä kiinni...
Muuta muualle
Heitä se poika pihalle asunnosta ja homaatkoon oman asunnon jos ei teidän sääntljen mukaan elä niin rupeaa tottelemaan että silleen. Onneksi itse olen yhden tytön isä ja asun hänen äitinsä kanssa ja onneksi ei ole mitään muuta kuvioita mutta lepsu isä pojilla kun e ilaita polia opiskelemaan ja tulevaisuutta ajtellen on heitteillä' mutta jos se 18v poika ei opiskele tai ole töissä niin hänen kannattaisi emnnä armeijaan aikuitumaan jos kantti kestää.
Juu nyksän toimesta miehen lapset pihalle vaan... se on hyvä homma!!! Mitä niitä miehen lapsia kattelemaan, pysykööt poissa, miehen mielestä ja silmistä. Se on pääasia, että nyksä saa elää siinä siivellä omien lasten kanssa...kyllä!!! Näin ptiää toimia kyllä!
On se vaan kumma kun lasten omat vanhmmeat vaan rakastaa lapsiaan kaikesta huoimatta, eikä tajuu heittää lapsiaan pihalle kun uusikkko saapuu, mutta hyvä asiahan on että nyksä heittää kyllä miehen lapset pellolle, kun omat vanhemmat sitä ei tee!! Näin pitää toimia, toisten lapset pihalle vaan, niin nyksä mahtuu lastensa kanssa asettumaan taloksi. Hyvä hyvä,.
Olet siis sitä mieltä,että ihan okhan se on,että miehen lapset rikkoo tavaroita ,varastelee,lintsaa koulusta jne,mutta eihän isän pikku mussukoille saa mitään sanoa,eihän???Kun se äitihän siinä se pahis on,kun haluaisi jotkut säännötkin perheeseen,kun se isukki vaan odottaa että niistä kasvaisi kilttejä.
Kun omat teinit joskus lorvituulellaan maleksi niin ettei ehtineet kouluun,niin rahtasin ne sinne ja laskutin matkasta (kuukausirahan vähennys,ilman kyytiä ei olisi ehtineet koko päivänä kouluun).Muutama kerta meni ja sitten alkoi jo aikataulut sujua.
Oliko pakko rikkoa hyvä pehre.
Yleensä en tällaiseen kannustaisi, mutta perheenne tilanne vaikuttaa jotenkin epätoivoiselta...
Eli ehdotukseni on: tee perheestäsi (tai noista lapsista, heidän olemisestaan teidän luona) nimetön lastensuojeluimoitus.
Joudutte selvittelemään asioita sitten sosiaalityöntekijän tykö ja isänkin on silloin viimeistään paneuduttava asiaan vakavasti. Ja pojatkin pääsevät puhutteluun, ottavat ehkä opikseen.
No te otatte ulkopuolista apua koko perhe, niin aikuiset kuin lapsetkin yhdessä. Seuraava näpistys tai paikkojen rikkominen sitten ilmoitetaan poliisille.
Vaikuttaa että olet enemmänkin käärmeissäsi miehellesi kuin hänen lapsilleen.
Onko teillä alunperinkään ollut minkäänlaisia sääntöjä mistään käyttäytymiseen liittyvästä uusperheessänne.?
15 vuotias on jo rikosoikeudellisesti vastuussa teoistaan ja isompi täysikäinen on vastuussa kaikesta mitä tekee ja ap ei voi sille mitään, jos aikuinen ihminen ei ymmärrä käydä koulua tai hakea työtä.
Eikä ne sua! Siis tasan menee.. heheee... mut et tajuu lähtä, vaikkei sua sinne haluta? Kurjaa kun ei ymmärrä olla tunkematta toisten elämään ja sitten alkaa syytteleen miehen lheisiä omista ongelmista. Tyypillistä toimintaa. ja jotenkin niin säälittävää.
Mitä ovat
-lähtä?
-iheisiä?
Mitäs läksit !
Muuta erilleen. Ehdottomasti. Mies seuraa perässä, kun on näköjään noin lapatossu, ettei saa jälkikasvuaan kuriin. Tosiasia on myös se, että murrosikäiset käyttäytyvät ärsyttävästi, vaikka kuinka kasvattaisit. Mutta älä silti jää tuohon tilanteeseen, koska jatkuva negatiivisuus ei tee hyvää kenellekään.
Ihan vain muillekin neuvoksi - miettikää ennen kuin menette alatte uusperheilemään. Kaksi aikuista voi tavata muutenkin kuin, että hynttyyt lyödään heti yhteen. Onhan se romanttista hankkia se yhteinen lapsi, mutta paljonko esim. ap kirjoittaja on saanut nauttia äitiydestään noin kaaoottisessa tilanteessa?
Taisi aloitus olla taas trulli co lissu???
Et ole yhtään liian ankara ja murrosikäisille ei missään tapauksessa saa antaa tuollaisia vapauksia.
Omat lapset jo aikuisia ja yksinhuoltajana heitä kasvatin eteenpäin monia vuosia.Avomiehen lapset myös aikuisia ,paitsi yksi vielä murrosiässä.Huomaan,että itsellä ollut joissain asioissa paljon tiukempi kuri ja joskus tämä teini yrittää passauttaa minua kuten vanhempiaan täällä ollessaan.Sanon,että nyt et ole kotonasi ja täällä ei täysi palvelu pelaa,itse pitää vaivautua ja omat sotkunsa siivota.
Ja teini on oppinut tämän,turha yrittää pompotella.
Yritä nyt saada miehesi ymmärtämään,että tuollainen peli ei vetele.On hyvää vauhtia kasvattamassa kahta syrjäytynyttä poikaa,jos ei meininki muutu.Ja siis ehdottomasti on isän otettava kasvatusvastuuta eikä odoteltava,että itsekseen oppisivat kunnollista käytöstä.
Nuorille tuossa iässä,ennen aikuisuutta pitää opettaa vastuuta omista teoistaan ja asioilla on myös seuraukset.
Ja se kannattaa.Omista lapsista huomaan,että jokainen huolehtii itsestään nyt aikuisena,en koskaan joudu antamaan esim.rahaa.Mikään tyranni en mielestäni kuitenkaan ole,jos tulee jotain yllättävää,niin lapseni voivat lainata minulta rahaa,koska kaikkea odottamatonta voi tietenkin sattua.Avoni lapset eivät osaa hoitaa talouttaan ja tarvitsevat vähän väliä lisää ja vanhemmat antavat sitä,eivät lainaa,joka mielestäni on kummallista aikuisten ihmisten kyseessä ollessa.
Yhdessä luonto-ohjelmassa oli hyvä kommentti:"parasta mitä hyvä äiti voi lapselleen antaa,on se,että opettaa tämän pärjäämään itse."Vaikka tämä oli tietenkin eläimistä,niin sopii hyvin myös ihmislapsiin mielestäni.Opettakaa sitä jälkeläistä,niin saatte itse paljon huolettomamman loppuelämän.
Tunnusta ensin itsellesi että mettään meni. JA hae sitä omaa asuntoa ja anna rauha lapsillesi. JOS MIES EI LAITA RAJOJA LAPSILLEEN NYT EI SE TEE SITÄ JATKOSSAKAAN. Kun sinä neuvot tulee vaan teidän välille turhaa riitaa. Usko mua, olen kokenut saman ja suomalsiet miehet ovat tyhmiä kasvattajia ja selkärangattomia, jos se mies välittäisi ja kunnioittaisi sua niin se haluaisi etsiä yhdessä ratkaisuja kasvatusongelmiin koska se haluais että sä olisit onnellinen. Itku tulee tätä omaa muistellessa koska rakastin miestäni kovasti ja jouduin tekemään ikävän ratkaisun kun mies ei tukenut yhtään ja sen lapset tekivät samaa mitä sä kirjotit. Nyt elän vaan lapsilleni ja yritän raahautua joka päivä töihin. Tsemppiä sulle.
Lopeta ruikutus ja lähe lätkimään.
Heippa. Tiedän tunteen tosi hyvin. Meillä asuu myös mieheni murkkuikäinen poika joka pompottaa tätä taloa miten haluaa. Monesti olen itkenyt kun kotini ei tunnu enää kodilta ja lapseni elävät jatkuvien riitojen ja huutamisien keskellä. Itselläni on ollut ihana lapsuus huolimatta siitä että vanhempani olivat eronneet.
Meillä poika ei käy edes äidillään. Poika muutti pari vuotta sitten meille kun äidillä loppui hermot poikaan eikä ole hakenut poikaansa kertaakaan luoksensa sen jälkeen. Tämä ei tehnyt kovin hyvää pojan itsetunnolle ja sen kyllä näkee nykyään. Mitään ei kunnioiteta, mistään ei välitetä. Mieheni kyllä yrittää pojan suhteen, hän on kaiken saanut mitä tarvitsee, ollaan kannustettu koulun suhteen (rahapalkinnot hyvistä numeroista), annettu tilaa mutta kuitenkin pidetty säännöt. Silti... Silti hän käyttäytyy kuin täys kusipää eikä osaa arvostaa mitään. Tuntuu että hänen elämäntehtävä on tehdä muisten elämästä helvettiä. Minulla surettaa pienet lapseni jotka saavat ihan väärän käsityksen elämästä.
Välitän mieheni pojasta, muuten olisin jo häipynyt ajat sitten. Olen tuntenut hänet 8 vuotiaasta lähtien ja on minulle tärkeä, vaikka onkin tosi ärsyttävä. Sekin on outoa että vaikka tappelemme keskenämme tosi paljon säännöistä ym niin silti hän uskoo minua paremmin kuin isäänsä.
(tähän väliin sanon lissulle etten ole rikkonut perhettä vaan pojan vanhemmat on eronnut jo kun poika on ollut 4 vuotias, joten säästän sinulta vaivan että ei tarvi kirjoittaa niitä kuuluisia lauseita tänne). 3 vuotta ollaan kohta väännetty kättä kaikesta ja toivon tosissaan että tämä murkkuikä menee ohi.
Kerro tuo tunteesi miehelle ja hänen exälleen ja lapselleen myös, täällä sinä et voi asialle mitään, vaikka kuinka valitat..
Kerro miehelle ja lapselle miten sua inhottaa tämän lapsen läsnäolo, ehkä mies voisi tehdä jotain ja lapsen äiti...kannattaa kertoa heille joita asia koskee, eikä valittaa täällä pimennossa.... heh...
Katsos voi hyvin nopeesti päästä lapsesta ja miehestä eroon..!
Saatte homman haltuun, kun puhallatte miehesi kanssa yhteen hiileen! Nyt teidän toimintanne on sitä, että vedätte kumpikin eri suuntaan.Teidän pitää laatia perheelle säännöt ja pitää niistä kiinni.
Biologinen vanhempi on se ensisijainen auktoriteetti lapsille, joten miehesi tehtävä on ottaa ohjakset käsiin poikiensa suhteen. Miehesi tulee tehdä pojille selväksi, että myös sinua tulee kunnioittaa ja totella. Jos miehesi ei tätä tee, niin sinulla ei ole mitään mahdollisuuksia pitää saada otetta poikiin.
Te luotte yhdessä perheelle säännöt ja teette ne pojille selväksi. Voitte vaikka kirjoittaa säännöt seinälle nähtäväksi. sääntöjen rikkomisesta seuraa varoitus ja sitten rangaistus. Rangaistukset, jotka toimii teineillä ovat seuraavia..
Kännykkäkieltö, jos puhelimeen ei vastata.
Viikkoraha pois, jos annettuja kotitöitä ja velvollisuuksia ei hoideta.
Huonosta käytöksestä, televisio ja tietokonekielto.
Luvattomat poissaolot koulusta, ilmoitus kouluun ja jälki istunto.
Korvaavat työt ja tehtävät hajotetuista tavaroista.
Te siis teette teineille selväksi, että teillä ei varasteta, valehdella, huudeta, ei rikota tavaroita, ei syödä toisten ruokia ja jne.
Teillä puhutaan kauniisti. Kunnioitetaan aikuisten pyyntöja ja neuvoja. Tehdään sovitut asiat. Osallistutaan kotitöihin. Hoidetaan koulu. Ollaan rehellisiä ja jne.
Teidän aikuisen täytyy olla jämäkkia, asiallisia ja esimerkillisiä. Sinulta ja sinun mieheltäsi vaaditaan nyt kunnon ryhtiliikettä. Raivoaminen ja huutaminen ei auta mitään, vaan se kertoo nuorille, että he ovat vallan kahvassa.
Jos asiat eivät mene jakeluun tälle 18 vuotiaalle, niin tehkää selväksi, että ovi on auki ja antaa lähteä. Täysi ikäisen ihmisen täytyy alkaa käyttäytymään ja ottamaan vastuuta elämästään.
Puhalla nyt lissu sinäkin yhteen hiileen.... heh... tulee kunnon roihut.
Jos haluat kirjoitella sähköpostin kautta, niin laitappa maili osoite tänne, niin otan yhteyttä! Uskon, että voin auttaa ja tukea sinua tuossa tilanteessasi. MInulla itselläni ei ole uusio perhe ystäviä, joten senkin puoleen olisi kiva vaihtaa ajatuksia.
Äitipuoli36 kirjoitti hyvin.
Lisäisin vielä äitipuolen listaan, että tekisin selväksi, että on etuoikeus, että voi yleensäkään asua kotona. Vaihtoehtoja on, jos ei säännöt ja velli kotona maita. Nuorisokodissa kun on hetken aikaa, niin eiköhän jo ala löytyä tavat. Ja se 18-vuotias voi jo muutenkin lähteä kälppimään sieltä. Opiskeli tai ei. Jos opiskelee, niin opintolaina niskaan, ja asuntolana tms. Jos on töissä, niin vielä suuremmalla syyllä omiin nurkkiin vaan.
Mutta mutta, jos aloittajan mies, eli noiden isojen lasten isä on tossukka, niin ei sitä yksin vain jaksa pakertaa ja yrittää. Siinä on kova lössi perässä vedettäväksi. Jos mikään ei muutu, lyö hanskat tiskiin ja lähde ominesi siitä.
Voimia!
Kun itselleen vastaa niin tottakai kaiki on hyviä juttuja.
Itsepähän olet valinnut ja tiennyt ,että lapsia on ,älä kehtaa nyt täällä itkeä ja myötätuntoa hakea .Sitä saa mitä tilaa.Olisko tarvinnut enemmän harkita ,eikä syöksyä noin tietämätönnä uuteen suhteeseen. Eipä näytä naisetkaan viisastuvan.
Jos rikkkoo toiten perhee, on turha itkeä ettei kukaan välitä. No kuka katselee ihmistä joka rikkoo onnelliset perheet ja leikkii niin fiksua... huh huh...
Katos vaan lissun pas-kakin taas täällä kommentoimassa.
Lähde menee sua ei täällä kaivata.