Kysyisin tällaista ajatellen suojelu- ja palvelukoirien toimintaa.
Onko teillä kokemusta koiran kouluttamista metsälle niin, että koira ymmärtää milloin on työtehtävissä ja milloin vapaalla? Esimerkiksi niin, että metsälle mentäessä laitetaan joku tietty panta kaulaan joka koiralle kertoo, että nyt on metsästystilanne. Ilman tätä ko. pantaa kotona koira ottaa rennosti, rauhoittuu ja on vapaalla kotikoirana. Toki esimerkiksi suomen pystykorvassa on omat rotupiirteet niin kotona kuin metsällä mutta metsästyksen ulkopuolella olisi mukavaa saada kotiin hyvä koti koira.
Minusta, on koiran tehtävä pelastaa, metsästää, opastaa tai kiertää näyttelykehiä, niin kaiken a ja o on perus hallittavuus, laumajohtajuus ja yleisten pelisääntöjen selväksi tekeminen.
Ajatuksia näistä asioista?
Onko teillä kokemusta koiran kouluttamista metsälle niin, että koira ymmärtää milloin on työtehtävissä ja milloin vapaalla? Esimerkiksi niin, että metsälle mentäessä laitetaan joku tietty panta kaulaan joka koiralle kertoo, että nyt on metsästystilanne. Ilman tätä ko. pantaa kotona koira ottaa rennosti, rauhoittuu ja on vapaalla kotikoirana. Toki esimerkiksi suomen pystykorvassa on omat rotupiirteet niin kotona kuin metsällä mutta metsästyksen ulkopuolella olisi mukavaa saada kotiin hyvä koti koira.
Minusta, on koiran tehtävä pelastaa, metsästää, opastaa tai kiertää näyttelykehiä, niin kaiken a ja o on perus hallittavuus, laumajohtajuus ja yleisten pelisääntöjen selväksi tekeminen.
Ajatuksia näistä asioista?
Vastaukset 5
Vanhimmat
hmm.. Kysymys on aika hankala ja vastaus vielä hankalampi!
Itselläni on ollut vain "täysiverisiä" metsästys koiria, ja niiden kanssa on kyllä aina mennyt niin että metsään kun mennään niin riistavietti nousee kyllä pintaan.
Mutta oli meillä kerran s-ajokoira joka oli kotosalla irti ja pysyi pihassa mutta kun pistettiiin tutkapanta kaulaan niin oli unelma metsällä.. En usko että se siis on mahdottomuus..? Mutta tsemppiä!
Itelläni suomenajokoira, metsään mentäessä koiraa ei kiinnosta muu kuin jänikset, ei tarvi pantoja, vaikka kotona lähdettäessä tosin tutkapannan laitto kaulaan kyllä kertoo koiralle, minne ollaan menossa.
Tosin olen kouluttanu koirani niin, että keskustassa lenkillä ollessamme se ei reagoi jäniksiin milläänlailla.
Olen kyllä kouluttanut koirani, joten lenkillä se ei vedä ja kotona on rauhallinen. Mutta kyllä se olisi onnetyon ilman metsästystä. :) onneksi alkaakin joululoma ja metsästämään mahdollisimman paljon.
Hei ajokki... millä menetelmillä olet saanut koirasi kaupunki oloissa olemaan noteeraamatta jäniksiin?
Mutta kuulostaa siltä, että tietystä asiasta, kuten tutkapanta, on hyötyä opastamaan koiraa sen suhteen mitä tehdään ja mikä on homman nimi.
Kyse ei ole siis siitä, etteikö koira pääsisi metsälle vaan siitä miten kotielämä sujuu metsästyskoiran kanssa. Kuitenkin vuodessa on enemmän niitä normaaleja arkipäiviä kuin metsästysretkiä ja tahdon koiran olevan sosiaalinen, yhteiskuntakelpoinen ja mukava lenkki ja telkun katselu kaveri.
Minulla on kokemusta seisojista eli lintukoirista jotka ovat kyllä kiinnostuneita muustakin riistasta. Ei näille tarvitse erikseen sanoa että nyt ollaan vapaalla ja nyt "töissä" metsällä. Kotona seisoja ottaa rennosti, röhnöttää jaloissani tv:n edessä ja pieree. Muuttuu kuin sormia napsauttamalla kun haen haulikon asekaapista ja vedän metsäkampetta niskaan. Sama varmasti koskee suurinta osaa metsästyskoirista.
Kylä se koira oppii olla piittaamatta kaupungissa jäniksistä, aina kun jänis juoksee koiran näköetäisyydellä niin kieltää, jos se rupeaa kiskomaan ja vinkumaan, pitkän harjoittelun tuloksena koirani oppi. Kyllä se saattaa vilkaista jänistä, mutta tietää, että kylällä ei ajeta, ainoastaan metässä, mainittakoon, että kyseinen koira on vahva viettinen ja metässä itsenäinen, koiralle on kuitenkin tullut ikää jo 7v ja ensinmäinen kausi kun koiran on saanut huudettua pois metältä, olisi pitänyt opettaa jo pennusta tulemaan pillillä... :)