Olinpa iloisesti yllättynyt kun löysin uusia leikkauskuvia. Tässä yksi esimerkki:
http://www.lakkakivitalot.fi/binary/file/-/id/345/fid/1951/
Näyttää ainakin suunnitteluohjeet olevan ihan uusia, joten saattavat nämä leikkauskuvatkin olla uusia.
Tiedän että muutamaa muutakin täällä kiinnostaa tällaiset kuvat - ihan siitä riippumatta, onko itse kiinnostunut ko. harkkotyypistä vai ei.
Kommentteja, onko leikkauskuvat ok, vai löytyykö heti jotain virheitä?
Omasta mielestäni näytti kohtuu ok, mutta ei ihan. Esim. tuosta esimerkkikuvasta aluskate on lopetettu raakaponttilaudoituksen päälle. Mielestäni joko räystäskouruun asti tai sitten aluskattelta valuvalle vedelle pitäisi olla rako.
http://www.lakkakivitalot.fi/binary/file/-/id/345/fid/1951/
Näyttää ainakin suunnitteluohjeet olevan ihan uusia, joten saattavat nämä leikkauskuvatkin olla uusia.
Tiedän että muutamaa muutakin täällä kiinnostaa tällaiset kuvat - ihan siitä riippumatta, onko itse kiinnostunut ko. harkkotyypistä vai ei.
Kommentteja, onko leikkauskuvat ok, vai löytyykö heti jotain virheitä?
Omasta mielestäni näytti kohtuu ok, mutta ei ihan. Esim. tuosta esimerkkikuvasta aluskate on lopetettu raakaponttilaudoituksen päälle. Mielestäni joko räystäskouruun asti tai sitten aluskattelta valuvalle vedelle pitäisi olla rako.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Todella voisi olla tuo aluskate pidemmälle, vaikkapa >200mm, ettei tule epäselvyyttä mikä on seinälinjan yli.
Ja höyrynsulun limitys voisi olla reilusti harkon eristeeltä - yläpohjaeristeen päälle, jotta tulee kunnon limitys(muovillakin 200mm)
käsittämätöntä kakkaskeidaa noi kuvat :D...
RIL määräykset ja muutenkin hyvä rakennustapa "hieman" hukassa... Siitä vaan rakennesuunnittelijan nimeä hakemaan noihin alle.
Kerro nyt edes yksi yksityiskohta, niin keskustelu etenee.
1) aluskatteen ja alapuolisen laudan välissä korokerima
2) alapuolisen laudan ja otsalaudan välissä rako n. 20 mm. aluskate viedään rakoon saakka, jotta vesipoistuu laudoituksen päältä sitä lahottamatta
Ja voit jatkaa lisää (siis jos osaat)... =D
Voi voi, suosittelen kivirakenteista yläpohjaa ja umpiräystäitä.
sama! Kun yläpohjakin tehdään kivestä, tulee varmasti tiivis. Ilmavuotoluvun voi tuplata kun tekee kivitalon yläpohjan puusta. Tää on sit fakta joten turha pyristellä.
Siporex on hiekkaa..
- Suunnittelija sotkenut umpi ja avoräystään skemat. Avoräystäässä tulee raakapontin jaotsalaudan väliin rako jotta mahdollinen kondenssi / vuotovesi pääsee pois( nythän tuossa piirretty umpiperä)
- Aluskate tulee kauimmaiseen raakaponttiin asti. Umpi räystäillä riittää kun tulee seinälinja yli (mahd. vesi tippuu sitte räystäslautojen välistä..)
- Spu:n ja harkkoseinän väli ei ehkä oo pysyvä ratkaisu saumavaahdolla.. Voisko tuon nauhan liimata tuohon spu:n alapintaan. ? Perslankun ja harkon väliin kangas jossa liima toisella laidalla ja liimataan ? Siihen vielä sitten painetta koolauksella...
Itse aikoinaan mietin että laitaisin umpiräystään.
Mutta nyt en enää muista syytä, miksi siihen päädyin.
Mitä hyötyä siitä käytännössä on?
Saattoi olla, että kattotuolien jaot eivät mene aina ihan symmetrisesti ja umpiräystäs piilottaisi sen.
Umpiräystäs on mielestäni rauhallisemman näköinen. Avoräystäs on vähän sen näköinen että ois rahat loppunu. Ja halvempihan se onkin tehdä, siksi sitä lienee suositaan nykyisin.
Mutta tosiaan, jos on samalla lappeella lippoja sivuun ym. niin avoräystäästä tulee höhlän näköinen kun talon päältä joudutaan viemää sivusuuntaisia koolauksia ja tuentoja jolloin koolauksesta tulee ruudukko.
Onko käytännössä avo/umpiräystäässä kaksi eri asiaa:
Kattotuoli on avoräystäsmallia, jos vain yläpaarre jatkuu, ja umpiräystäsmallia jos myös alapaarre jatkuu.
Joten kattotuolien toimittajalle pitää puhua tuota kieltä.
Varsinainen räystäs on sitten umpiräystäs, jos on räystään alapuolikin laudoitettu, muuten avoräystäs.
Kattotuoli mieluummin avoräystäsmallisena, niin (usein) tulee lämmöneristys paremmaksi, kun alapaarre ei tuo kylmää ilmaa seinän läpi suoraan talon sisäkaton lähelle.
Varsinainen räystäs sitten maun mukaan.