Viikko sitten haimme sekarotuisen tyttökoiran (ikä 1v3kk) allergiaperheestä.Tällä koiralla olemme saaneet huomata muutamia mukavia ominaisuuksia kuten; ihmisille haukkuminen/muriseminen, sama toisille koirille.Meidän lapsia tuppaa joskus näykkimään vaikka he vain silittäisivät.Ja sitten puolustaa "omia" lelujansa ja ruokaansa meidän seropi-urokselta.Tämä hakemamme tyttökoira on lapsiperheestä missä oli myös toinen koira.Rodultaan se on bokserisekoitus.Onko niin että sitä ei ole pienenä sosiaalistettu tarpeeksi vai mikä ihme sitä vaivaa? Mikä avuksi? Olisiko tämä namipala-koulutus hyvä kokeilla? Sosiaalistaminen on vaikeaa koska ihmiset tuntuvat pelkäävän jo valmiiksi koiran ulkonäköä (joka on kuin tiikeriraidallinen amerikanstaffi).
mikä avuksi
miksu
6587
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tapa se. Se on helpoin ja kaikille inhimmillisin tapa. Tai sitten voit jatkaa sen koiran ja perheesi kiduttamista.
hei jopo!olitpa avulias...katsoitko koiran iän?
Kyllä luulisin sen kuitenkin olevan koulutuskelpoinen.Kiitos vaan!!
lopettaa koiraa!!!se on vielä nuori, ja luulenpa, että aluksi voi olla hankalaa sen kouluttaminen, mutta yritä makupaloilla!!eikä koira varmastikaan vielä ole kunnolla sopeutunut, jos on vasta viikon teillä ollut.anna koiran ensin rauhassa tutustua uusiin ihmisiin ja sano koiralle aina kun se yrittää näykkästä lapsia, tiukasti "ei"! vähitellen oppi menee perille, ja paras olisi, että voisit käyttää sitä tokossa(tottelevaisuuskoulutuksessa), tai muussa semmoisessa.ja sosiaalistamisesta, yritä viedä se vähitellen sellaiseen paikkaan, jossa on yhä enemmän ihmisiä ja koiria, sekä ääniä.toivottavasti musta oli apua!!onnea yritykselle!!
No ainakin narttu on automaattisesti pomo urokseenne nähden, joten lelujen omiminen ym. on luonnollista ja ihan tavallista. Ne haukkumiset ja murinat, lue alempana oleva viesti räyhäämisestä. Ja menkää koulutukentälle, siellä näkee sekä muita koiria että ihmisiä. Jos vaikeaksi menee, koiraterapeutille.
Näiltä eri internetsivuilta voi saada apua ongelmiin, mutta todennäköisimmin ei.
Yksikään vastuunsatunteva koiraongelmakouluttaja ei ala sinua neuvomaan näkemättä sinua ja koiraa, joten näillä palstoilla vastaavat eivät asiantuntijoihin kuulu ja tästä syystä suurin osa vastauksista on parempi jättää omaan arvoonsa.
Puremista ja murisemista ei ikinä saa katsoa sormien läpi ja ajatella että josko se siitä tokenisi, vaan ongelman syyt on selvitettävä ja sen pohjalta alettava korjaamaan tilannetta. Se mikä jollekin on joskus auttanut, ei välttämättä auta teitä.
Suosittelen ottamaan pikaisesti yhteyttä johonkin koiranomiin tai koiraterapeuttiin, koska mitä nopeammin ja asiantuntevampaa apua saatte, sitä helpommin (ja halvemmalla) ongelmaanne apua löytyy.
Onnea yhteiselle tulevaisuudelle.
Hei!
En ole asiantuntija.
Kuitenkaan näkemättä koiraa tai tietämättä/tuntematta sen mahdollista historiaa: pelkoja tai agressioita on vaikeaa ehkäpä saada apua tilanteeseesi pelkästään kirjallisia "neuvoja" antamalla.
Koira on laumaeläin ja sen viestimiskeinot(kehonkieli) on moninainen.
Stressaantunut koira ei opi mitään tai luota uuteenkaan "perheeseensä" ellei selvitetä hänen mahdollista taustaansa ja ymmärretä hänen SYYTÄ epävarmaan tai epämiellyttävään käyttäytymiseen.
Väärinkäsitykset ja ihmisten oletukset vain lisäävät koiranne huonoa käytöstä.
Jotta mielenrauhasi säilyisi perheessänne ja varsinkin koiranne hyvinvointia ajatellen otapa yhteyttä asiantuntevaan koiraterapeuttiin, kuten sinulle joku viisas jo edottikin;)