Mikähän olisi kierovesipumpun optimaalisin nopeus, kun lämmitän puukattilalla varaajan vettä. Kiertovesipumpussa on kolme nopeutta. Kannattaako vedenkierto mahdollisimman nopeana vai hitaana?
Pumpun nopeus
Parasta haetaan
394189
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 39
Vanhimmat
Riippuu hieman kattilasta ja pumpusta.
Niin ja pumpun tulisi käynnistyä vain kun on kuumaa vettä pumpattavaksi. Kuuma vesi pumpataan varaajan yläosaan. Ei tuossa tapauksessa ole väliksi sen pumpun tehon kunhan jotain siirtää. Kymmenien kilowattien teho vedellä siirrettynä on mitätön virtaus. Esimerkiksi 330 kW dT80'C on vain yksi litra sekunnissa. Puukattilateholla ilmeisesti sopiva virtaus olisi keskimäärin 0,1...0,2 l/s.
Ilmeisesti varaajakierrot ovat kuitenkin päällä koko ajan ja varaaja vatkataan tasalämpöiseksi?
Taajuusmuuttajapumppu on paras.
Kun sytytän tulen puukattilaan, niin silloin laitan myös kiertovesipumpun päälle. Se on nyt siis keskiasennossa. Mitään automatiikkaa ei siinä ole. Ja kierto talon pattereihin hoituu omalla pumpulla.
Lähinnä kysyin, että onko keskimäärin veden lämpiämisen kannalta parempaa nopeampi kierto vai hitaampi kierto?
Jos kattila on teholtaan 30-40 kW:a, niin parasta käyttää III-nopeutta. Ehkä noilla 20 kW:n kaksoiskattilloilla riittää II-nopeuskin.
Kiertovesipumpussa riittää hyvin I-nopeus.
Mielestäni kattilakierrossa tulee käyttää hitainta nopeutta, koska silloin puukattilassa kiertävä vesi lämpenee eniten. Nopealla kierrrolla ei saa kaikkia tehoja irti lämmitykseen!
luonnollisesti kattilan/varaajan välissä pitää olla myös lataustermostaatti, joka ei päästä alle 70 ast vettä kattilaan.
Näin kattila käy kuumana, jolloin hyötysuhde paras.
Omassa latauspiirin Grunfossi pyörii 2 asennossa.
Entäs jos varaajan lämpötila on laskenut 30 asteeseen. Mitenkäs sitten lämmität?
Mikäs kysymys tämä nyt sitten oli? Kattilalla varmaankin..?
Se pitää lämmittää sähköllä 70 asteeseen ennen kattilaan laskemista. Kaikenlaisia pösilöitä näköjään liikkeellä.
"Nopealla kierrrolla ei saa kaikkia tehoja irti lämmitykseen!"
Veden kiertonopeudella ei ole käytännössä tasan mitään vaikutusta lämmitystehoon. Pienempi määrä vettä vain lämpenee suurempaa lämpötilaan pienemmällä kierrolla, teho on kuitenkin sama.
Vaarana on tietysti että liian hitaalla kierrolla vesi alkaa kiehua kattilassa.
Jos vesi ei kuumene liikaa pienellä kierolla, niin suuremmasta kierrosta ei ole mtiään hyötyä.
Minulla ainakin on tällaisilla pakkasilla laskenut yösähköllä varaavan varaajan lämpötila n. 40 asteeseen päivällä ja laitan sitten puukattilaan tulen iltapäivällä, kun tulen töistä. Siinä se sitten lämpiää ja illalla on n. 70-80 astetta.
Tosin tuo varaaja on mitoitettu liian pieneksi eli ei riitä kovilla pakkasilla koko päivään.
"Se pitää lämmittää sähköllä 70 asteeseen ennen kattilaan laskemista. Kaikenlaisia pösilöitä näköjään liikkeellä. "
Yritätkö olla nokkela vai oletko vaan tyhmä?
Yritä sinä käsittää vaan tosiasiat!!
Tällaisilla pakkasilla yli 15 astetta ei varaaja minulla lämpene 70 asteeseen sähköllä.
Minulla on siis tällaisilla pakkasilla laskenut yösähköllä varaavan varaajan lämpötila n. 40 asteeseen päivällä ja laitan sitten puukattilaan tulen iltapäivällä, kun tulen töistä. Siinä se sitten lämpiää ja illalla on n. 70-80 astetta. Edelleen tämä tieto sinulle.
Puita kuluu mutta sähköä säästyy!!
Mitä helvettiä sönkötät? Miksi pitäisi lämmittää sähköllä? Lataustermostaatti pitää kattilan lämmön 70 asteessa ja päästää sitten vasta vettä varaajaan. Ei siinä sähköä tarvita...?!
Minulla ei ole järjestelmässä tuota lataustermostaattia!
Ite lämmitän stokerilla käyttämättä ollenkaan miedolla pakkasella kattilan ja varaajan välistä kierovesipumppua. Lämpötermostaatti -70 astetta- on poistettu.
Patteriverkostokieropumppu on kakkosella tai kolmosella.
Näin säästyy eniten polttoainetta. Menovesi on n. 40 asteista.
Kovimmalla pakkasella pitää laittaa molemmat kierovesipumput päälle. Menovesi on n. 60 astetta.
"te lämmitän stokerilla käyttämättä ollenkaan miedolla pakkasella kattilan ja varaajan välistä kierovesipumppua"
Moni vesipumppu toimii tulppana, jos se ei pyöri, joten tuo on huono idea, jos veden kiehumista halutaan välttää ja siirtää varaajaan kattilasta lämpöä.
kun pumppu on täysillä (olettaen että kattilan ja varaajan välissä on termostaatti) saa suurimman hyödyn kattilasta. Mitä enemmän vettä kiertää konvektoreissa sen paremmin ne jäähtyvät ja savukaasut on viileämmät.
Kyllä latauspumpulla pitää olla termostaatti joka käynnistää sen vaikkapa +70 asteessa. Tähän käy vaikka vanha öljypoltintermostaatti ( kytkentämuutos ). "Kylmä" kattila nokeutuu ja pikeytyy nopeasti sekä palaminen epäpuhdasta, jolloin teho laskee jopa 50 % ja savukaasujen mukana lämpöä menee "harakoille"..
Kuka siihen kattilaan sitten laittaa tule silloin,kun se lämpötila laskee alle 70 asteen, höh
höhhöh-älyhoi....
Kysehän on varaajan ja kattilan välisestä ns. latauspumpusta. Kattilassa on tuli niin kauan että varaaja on halutussa lämpötilassa. Mitähän moisella tulen laitolla tarkoittanet. Varaaja on se jolla lämmitetään kiinteistöä ja käyttövettä kunnes sen lämpö on laskenut niin paljon että kattilaan on laitettava tuli ja ladattava varaaja uudelleen.
Et taida ymmärtää asiaa!! Tai et halua!! Niinhän sinä itsekin myös tuossa sanot, että kattilaan on laitettava tuli!!
Entä siis, jos en ole kotona, kun se lämpötila laskee ja pitäisi laittaa tuli jo 70 asteen kohdalla!
Et tainnut ymmärtää.
Lämpötila saa laskea varaajassa vaikka läpeensä 40 asteeseen. Jos järjestelmässä on lataustermostaatti niin kuin pumpun lisäksi pitäisi olla, ei vesi kierrä kattilan ja varaajan välillä ja kattilan lämpö laskee nopeasti vaikkapa 30 asteeseen. Tuli kattilaan laitetaan vasta kun varaajan lämpö on käytetty eikä esim. kuumaa vettä tule. Varaaja on kuten "akku" joka ladataan tarpeen vaatiessa. Mistähän moisen 70 asteen sytytyslämmön keksit? Tuossa lämmössä latauspumppu käynnistyy ja ainoa syy kattilan tuohon lämpöön on täydellisen palamisen ja kattilan puhtauden saavuttaminen. Jos latauspumppu pyörii koko ajan, kattila palaa "kylmänä" alkulämmitysjaksolla epäpuhtaasti ja pikeytyy hyötysuhteen huonotuessa.
Hei enhän minä tuota 70 astetta keksinyt vaan joko sinä tai joku tuolla aikasemmin!
Eikä minulla vesi kiettä koko aikaa varaajan ja kattilan välillä, vaan kierto laitetaan poikki, kun ei lämmitetä ja avataan sitte, kun kattilaan laitetaan tuli.
Esim tänään oli varaajan lämpötila juuri noin 35 astetta ja laitoin siis tulen puukatilaan, avasin venttiilin ja laitoin kiertovesipumpun päälle. Nyt sitten tulee koko ajan lisää lämmitän vettä varaajaan. Yksinkertaista. Minulla ei siis ole mitään hienoja termostaatteja tuolla välillä.
No tässä se pointti onkin. Kierrätät kattilassa kylmää vettä eli sitä 35 asteista jonka lämpö nousee hitaasti. Tuo latauspumpun ohjaustermostaatti huolehtii siitä että kattla toimii tehokkaasti "kuumana" kun kierrätys tehdään kun lämpö on 70 astetta. Pysäyttää pumpun kun lämpö laskee alle tuon ja edelleen käynnistää kun tuo lämpö on saavutettu jne...
Esin tänään kun laitoin tulen kattilaan, niin siis se veden lämpötila varaajassa oli se noin 40 astetta. Vasta kolmen tunnin päästä kattilata tulevan veden lämpötila oli yli 70 astetta. Miten ihmeessä tuo sinun lataustermostaatti toimisi tässä. En mitenkään voi ymmärtää asiaa!!!
huhhuh...
Sovitaan jotta lämmitä kuten ennenekin joten se siitä vaan....
Se lataustermostaatti on siis mekaaninen 3-tie termostaatti.
Lähdöt:
paluu kattilaan- ,
lähtö kattilasta (T-haaran takana, toinen haara jatkaa varaajaan)
varaajan pohjalta-
Eli termari sekoittaa kuumaa vettä varaajasta tulevaan kylmään veteen, jolloin kattilaan palaava vesi on aina väh 70 asteista.
Latauspumppu myös yleensä termostaattiohjattu. Eli herää itelleen kun ruvetaan lämmittämään ja sammuu kun valkia sammuu.
Tässä taasen oli oikeaa tietoa.
kai sinulla on tälläinen siinä tai vastaava?
http://www.laddomat.se/media/upload/LM21-60_Manual_Fi.pdf
luonnollisesti kattilan/varaajan välissä pitää olla myös lataustermostaatti,
Tuo on ihan ehdoton vaatimus, ei sillä pumpun nopueudella ole siihen asiaan mitään vaikutusta. Jos kolmekympistä vettä ajetaan kuumaan kattilaan, niin se syöpyy. Itsellni on Laddomaatin latauspaketti 35 kW:n kattilan varusteena ja ohjekirjassa nimenomaan sanotaan, että on käytettävä III-nopeutta, tuolla latauspaketissa on termostaatti, joka aloittaa kierron kattilan varaajan välillä vasta, kun kattilavesi on noussut 78 asteeseen. Se myös säätää niin, että palaava vesi kattilaan on aina päälle 70 asyeista.
No minulla on tuolla pannuhuoneessa högforsin puukattila vuodelta 1974. Toimii täysin, eikä ole ainakaan vielä syöpynyt mihinkään.
Taitaa nuo uudet kattilat olla aikamoisia peltiseiniä!
Vanhemmissa järjestelmissä on siis vain varaaja josta lähtee alhaalta putki puukattilaan. Tässä putkessa tavallinen kiertovesipumppu, joka laitetaan päälle,kun uuniin on laitettu tuli. Puukattilasta on sitten putki varaajan yläosaan. .
Tämä on hyvä muistutus vanhempien laitteiden kestävyydestä!
Paras kommenttii tässä vietikeskustelussa on ollut tuo Högforsin omistajan kommentti. Vanhassa vara parempi, niinhän se sanonta on!
Riippuu aivan pumpun kieroudesta.
Tuollainen vanh Högforsin kattila ei kyllä lämmitä ollenkaan sellaisella tavalla kuin uudemmat ns. modernimmat kattilat. Hyötysuhde on heikko ja tosiaan veden lämpötilan nousu kattilakierron aikana on pieni!
Mitä vielä...
Minulla on ainakin käytössä 30 vuotta vanha Högfors ja se toimii kylölä ainakin putkimiehen kommenttien mukaan aivan kuten uudetkin kattilat!