Suunnittelen testamenttia jossa jätän kaiken omisuuteni pojalleni ja hänen kahdelle pienelle lapselleen. Nyt mietityttää että millaisia ehtoja tuohon testamenttiin voisi laittaa noiden lasten kohdalla? Tahtoisin että noiden lasten perintöä hoitaa oma poikani, ei siis mikään julkinen edunvalvoja, eikä missään nimessä poikani vaimolla saa olla mitään sanomista lasten perintöön vaikka huóltaja hänkin on. Lisäksi pohdin että onko sellallainen pykälä mahdollinen että lapset saavat perintönsä haltuunsa vasta esim. 26 vuotiaana? Ehkä olisivat silloin hiukan kypsempiä käsittelemään kohtuullisen suurta omaisuutta.
Ehtoja alaikäisen perintöön?
Vaari miettii
143197
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
N IINKKÖ
Olen 8 vuotta hoitanut lapseni taloutta ja vakuutan että maistraatti kyllä valvoo ettei varoja/omaisuutta käytetä mihinkään muualle kuin alaikäisen edun mukaisesti.
Tuohon ehtoon että poikasi yksin olisi edunvalvoja varmaankin onnistuisi mutta varmuuden saat kun soitat maistraattiin ja kysyt.
Tuo ikäraja voi olla vähän ongelma, 18 täytettyään ei kukaan valvo varojen käyttöä, tai jos määrittelet kuka hoitaa varoja siihen asti on väärinkäytös mahdollista kun valvonta puuttuu, joten ongelmaa luvassa.
Kyllä 18 vuotiaskin osaa käsitellä isoakin omaisuutta jos hänet opetetaan siihen hyvissä ajoin.
Jos on tarpeeksi rahaa niin monenlainen järjestely on mahdollista ja sitä, miten perintöä käytetään, valvotaan tarkasti.
Esimerkkinä Jussi Salonoja. joka oli isosetänsä kuollessa vasta 11-vuotias Isosetä oli testamentissan määrännyt koko omaisuutensa Jussille (200 miljoonaa markkaa ja 350 miljoonan markan kiinteistöt). Salonoja sai omaisuuden hallintaansa kuitenkin vasta täytettyään 25 vuotta.
Sitä en tiedä miten omaisuutta tuona aikana, eli Jussin ollessa 18-24 vuotias, hoidettiin. Todennäköisesti useampi lakimies toinen toistaan valvomassa.
Lhtitietojen mukaan sitä perintöä hallitsi salanojan oma isä ja hyvin hoitikin hommaan kun muutaman vuosi sitten Jussi Salanoja myi erja kiinteitöt niin rahaa tuli kai 100-300 miljoonaa egee että silleen. Se joka määrätään edenvalvojaksi valvoo siihen ikään omaisuutta milloin perillinen saa sen haltuun. Testamenttiiin voit laittaa pykälän ettei puolisolla ole avio-oikeutta perintöön.
Määrää pojallesi hallintaoikeus tuohon hänen lastensa perintöosuuteen, näin on hänen käsissään milloin lapset saavat perintönsä, niin tai sitten luojan käsissä jos isä kupsahtaa ennenkuin rahat luovuttaa lapsille.
Miksei lasten äiti saa osallistua omaisuuden hoitoon? Ei kai hän voi kovin huono ihminen olla, jos poikasi on hänen kanssaan naimisissa ja pojallasi on mielestäsi kylliksi järkeä osatakseen hoitaa raha-asioita?
Äitiä on tosiaan aika vaikea syrjäyttää alaikäisen lapsen omaisuuden hoidosta. Alaikäisen edunvalvojia ovat suoraan lain nojalla hänen huoltajansa (yleensä äiti ja isä). Muunlainen ratkaisu vaatii tuomioistuimen päätöksen, ja sellaista on aika vaikea saada, jos äiti vastustaa vapauttamista edunvalvojan tehtävästä, eikä ole näyttöä siitä, että hän olisi tehtävään sopimaton.
Testamentteihin otetaan usein määräyksiä/toivomuksia testamentinsaajalle tulevan omaisuuden hoitajasta. Ne eivät läheskään aina menesty. Täysin mahdotonta on saada edunvalvojaa terveelle, täysi-ikäiselle henkilölle, joka vastustaa edunvalvojan määräämistä.
Oikeastaan ainoa keino jolla voidaan varmistaa, että omaisuutta hoitaa testamentintekijän haluama henkilö, on määrätä tämä henkilö testamentin toimeenpanijaksi. Sitten vielä määräys siitä, että toimeenpanijan tulee pitää omaisuutta hallussaan siihen asti kun testamentinsaajat ovat 26-vuotiaita.
>>Äitiä on tosiaan aika vaikea syrjäyttää alaikäisen lapsen omaisuuden hoidosta. // Testamentteihin otetaan usein määräyksiä/toivomuksia testamentinsaajalle tulevan omaisuuden hoitajasta. Ne eivät läheskään aina menesty.>Muunlainen ratkaisu vaatii tuomioistuimen päätöksen, ja sellaista on aika vaikea saada, jos äiti vastustaa vapauttamista edunvalvojan tehtävästä, eikä ole näyttöä siitä, että hän olisi tehtävään sopimaton.>Täysin mahdotonta on saada edunvalvojaa terveelle, täysi-ikäiselle henkilölle, joka vastustaa edunvalvojan määräämistä.
Minusta tuntuu että tuo liitto päättyy vielä eroon, tässä tilanteessa hankalaa jos omaisuuden hallinta olisi molemmilla, varsinkin jos erosta tulee riitaisa. Paras kun omaisuuden hoito yksin pojallani.
Eiköhän yksi omaisuuden hoitaja ole aina selvempi kuin kaksi, jotka joutuvat sopimaan, jos sopimaan pystyvät.
Pitää laittaa pykäkä testamenttiin ettei poikasi puolisolla ole asio-oikeutta oerinttöön ja se on sillä selvä.
Alaikäisen omaisuutta hoitavat hänen huoltajansa. Avio-oikeuden poistaminen lahjakirjalla kohdistuu lapsen puolisoon, ei hänen äitiinsä. Jos äiti halutaan sulkea pois omaisuuden hoidosta, se täytyy tehdä jollain muulla tavalla.
Ei se ole "sillä selvä" pojan lapsille tulevan perinnön osalta!
Kuten jo ylempänä kerroin, edunvalvojan määrääminen hoitamaan testamentilla tulevaa omaisuutta ei ole välttämättä paras vaihtoehto eikä aina edes toteudu testaattorin toivomalla tavalla. Siitä voi lisäksi olla ikäviä seurauksia omaisuuden saajalle itselleen.
Ylempänä on viitattu holhoustoimilain 41 §:ään. Tuossa pykälässä säädetään omaisuuden hoitamisesta, eikä edunvalvojan määräämisestä. Pykäläviittaus on siis väärä, eikä liity tähän keskusteluun.
Edunvalvojan määräämistä koskeva pykälä taas on HolhTL 10 §. Pykälän 4)-kohdan mukaan tuomioistuin voi määrätä edunvalvojan, jos lahjakirjassa tai testamentissa on määrätty, että saajalle tuleva omaisuus on uskottava muun henkilön kuin saajan edunvalvojan hoidettavaksi, ja edunvalvojan määrääminen hoitamaan saatua omaisuutta on saajan edun mukaista.
Jos siis testamentissa on edunvalvojaa koskeva määräys, asia käsitellään aina käräjäoikeudessa. Käräjäoikeus harkitsee, onko edunvalvojan määrääminen saajan edun mukaista. Jos on, tulee huoltaja/huoltajat vapauttaa edunvalvojan tehtävästä tuolta osin.
Yllä oleva väite siitä, että äitiä EI vapautettaisi edunvalvojan tehtävästä on siis sekin väärä. Jos äiti on huoltaja, hän on suoraan lain nojalla myös edunvalvoja ja hänellä on kelpoisuus hoitaa KAIKKEA lapsensa omaisuutta yhdessä toisen huoltajan (isän) kanssa. Jos isän halutaan hoitavan omaisuutta vain yksin, tulee äiti vapauttaa edunvalvojan tehtävästä tältä osin. Muuten heillä olisi päällekkäinen toimivalta, eikä isä pystyisi käytännössä omaisuutta yksin hoitamaan.
Jos asia on riitainen eli äiti vastustaa vapauttamista edunvalvojan tehtävästä, tuomioistuin järjestää istunnon. Tuolloin on tuomioistuimelle esitettävä näyttöä siitä, miksi on lapsen edun vastaista, että äiti hoitaisi myös perintöomaisuutta yhdessä isän kanssa. Jos lapsi esim. avioeron jälkeen asuu yhdessä äidin kanssa, sillä on aikamoinen painoarvo eli usein parhaaksi henkilöksi hoitamaan lapsen raha-asioita katsotaan se, jonka luona lapsi asuu, koska hän parhaiten tietää ja tuntee lapsen tarpeet. Näytön esittäminen siitä, että äiti on huono hoitamaan raha-asioita voi tulehduttaa vanhempien välejä entisestään.
Jos taas edunvalvoja halutaan määrätä täysi-ikäiselle, on se käytännössä mahdotonta, mikäli henkilö on terve ja vastustaa edunvalvojan määräämistä. Jos taas täysi-ikäinen henkilö suostuu edunvalvojan määräämiseen, voi siitä tulla hänelle haittaa monissa käytännön tilanteissa. Merkintä edunvalvojasta tulee nimittäin väestötietojärjestelmään ja sitä kautta esille monissa tilanteissa. Silloin tämä täysi-ikäinen voi joutua selittelemään, miksi hän ei saakaan hoitaa itse omaisuuttaan vaan se on jonkun toisen hoidossa. Yksi tällainen tilanne on niinkin arkipäiväinen asia kuin puhelinliittymän avaaminen. Operaattori saattaa tällöin vaatia luvan liittymän avaamiseen edunvalvojalta.
Yksinkertaisin keino perintöomaisuuden hoidon järjestämiseen on siis testamentin toimeenpanijan määrääminen. Kun testamenttiin ottaa ehdon siitä, että omaisuuden tulee olla toimeenpanijan hallinnassa siihen asti kun testamentinsaajat ovat 26-vuotiaita, saadaan asiat hoidettua ilman käräjäoikeutta, ilman merkintöjä väestötietojärjestelmässä ja ilman sitä, että joku täytyisi osoittaa kykenemättömäksi hoitamaan omaisuutta. On ehkä kuitenkin järkevää, että testamentinsaajat saavat omaisuuden haltuunsa samalla hetkellä. Jos he ovat eri ikäisiä, voi toinen olla tuolloin 26 ja toinen testaattorin tahdon mukaisesti tätä nuorempi tai vanhempi.