Heinolassa maanalaisen toriparkin rakentaminen sidotaan kaupungin kehittämiseen. Kaupunkisydän ry on noin 70 jäsenen yhdistys, jonka toivomuksia epäpätevät virkamiehet ammatitaidottomasti tukevat.
Ei kaupungin kehittämistä ja infran suunnittelua saa sitoa vain pikkukauppiaan bisnekseen.
Sinikka Malin, vs. kaupunginjohtaja, ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus suhtautuu myönteisesti Heinolan Kaupunkisydän ry:n esittämään selvityshankkeeseen (hyvä veli).
Malinin mukaan Heinolan Kaupunkisydän ry:n kanssa pitää neuvotella maanalaisen Toriparkki-yhtiön perustamisesta.
Malin haluaa, että kaupungin edustajat ovat mukana neuvotteluissa.
Kaupunkisydän ry:n tarkitukena on, että yhtiö sunnittelee maanalaisen pysäköinnin ja selvittää suunnitteluun ja toteutukseen sitoutuvat tahot ja RAHOITUSOSUUDET kokonaiskustannuksista.
Jos yksi parkkipaikka maksaa 40.000 euroa (minimi), 200 parkkipaikkaa maksaa 8 miljoonaa jne. Todennäköisesti parkkitalo tulee maksamaan vähintään 10 miljoonaa.
Tästä toriparkkihankkeesta riippuu koko Heinolan tulevaisuus. Näin on virkamiesmafia päättänyt:
Va. kaupunginarkkitehti Ritva-Maija Kuuskoski esittää:
- kadunvarsipaikoituksen maksullisuus (kaikki pysäköintipaikat tulevat maksulliseksi, kun maanalainen pysäköinti maksaa, muuten maan alle ei pysäköidä)
- kaupungin kiinteistöjen uudisrakentaminen (uudisrakentaminen suunnitellaan toriparkkihallin ja pikkukauppiaiden tarpeen mukaan)
- kunnallistekniset ratkaisut ja niiden toteuttaminen riippuu myös toriparkin rakentamisesta Heinolassa.
Lisäksi va. kaupunginarkkitehti esittää, että keskitetyn pysäköinnin kustannukset maksavat ne tahot, jotka pysäköintiä tarvitsevat, kuten esimerkiksi mahdolliset kaupan laajennukset ja uusien asuntojen vaatimat velvoiteautopaikat.
Siis pysäköinnin kustannukset maksaisivat:
- kaupan laajennukset
- velvoiteautopaikat
Ketä ne ovat ja onko kaupan laajennuksilla ja velvoiteautopaikoilla omia pääomia vai pitääkö ottaa vierasta pääomaa, kun tonttia ostetaan ja traktorit tulevat maata poistamaan parkkihallia rakennettaessa?
Va. kaupunginarkkitehdille tiedoksi, että miljoonahankkeen rahoittamiseen eivät keskustan pikkukauppiaat pysty. K-marketin katolla on iso parkkitila ja S-marketilla on oma tilava parkkihalli enimmäkseen tyhjillään. Toisen S-marketin pihalla on runsaasti pysäköintitilaa. City-marketilla on runsaasti ja riittävästi pysäköintitilaa - ilmaista.
Heinolan keskustaa ei voi eikä saa suunnitella maanalaisen toriparkin lähtökohdista. Veronmaksajien rahoja, miljoonia euroja, ei saa tuhlata maanalaiseen parkkihalliin, jota ei tarvita.
Nyt on pantava stoppi vs. kaupunginjohtajalle S Malinille, joka ei tiedä missä mennään Heinolassa. Malinin pitää pyytää va. kaupunginarkkitehtia suunnitelemaan kunnallisteknisiä ratkaisuja ja Heinolan infraa huomioiden väestörakenne, siinä tapahtuvat muutokset, autokanta, tulevaisuuden haasteet ja valtuutettujen hyväksytyt aloitteet.
Heinolassa on suurtyöttömyys, työttömyysprosentti on noin 14.
Heinola on kriiskunta, teollisuustyöpaikat ovat hävinneet eikä uusia ole saatu tilalle surkean elinkeinopolitiikan vuoksi, jota ei parkkihallin rakentaminen auta. Päinvastoin, jos pysäköinti tulee maksulliseksi, asiakkaat vähenevät keskustan liikkeistä. Tyhjillään olevia liikehuoneistoja on lähes joka korttelissa, vaikka parkkipaikkoja löytyy.
Heinolan väestö eläköityy kun työpaikkoja ei ole ja autojen sijaan käytetään enemmän julkista liikennettä ja rollaattoreita.
Työttömät eivät aja autojaan maanalaiseen parkkiin. Pienituloiset eivät maksa pysäköintimaksuja. Heinolan infra pitää suunnitella väestörakennetta ja kuntalaisten tarvitsemia palveluita sekä kaupungin tulevaisuutta silmälläpitäen.
Heinolan valtuutetut ovat esittäneet kulttuuripuiston rakentamista ja kylätaloa.
Mikäli junarata Lahteen saadaan, niin asunto- ja työpaikkarakentamista pitää suunnitella radan varteen. Valtuutettujen tekemiä hyviä aloitteita pitää tukea - ei ainoastaan Kaupunkisydän ry:n esittämää miljoonia maksavaa täysin turhaa toriparkkia. Hölmöläisten hommaa on tehdä kunnallistekniset päätökset ja huolehtia kaupungin uudisrakentamisesta maanalaisen parkkihallin lähtökohdista.
Ei kaupungin kehittämistä ja infran suunnittelua saa sitoa vain pikkukauppiaan bisnekseen.
Sinikka Malin, vs. kaupunginjohtaja, ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus suhtautuu myönteisesti Heinolan Kaupunkisydän ry:n esittämään selvityshankkeeseen (hyvä veli).
Malinin mukaan Heinolan Kaupunkisydän ry:n kanssa pitää neuvotella maanalaisen Toriparkki-yhtiön perustamisesta.
Malin haluaa, että kaupungin edustajat ovat mukana neuvotteluissa.
Kaupunkisydän ry:n tarkitukena on, että yhtiö sunnittelee maanalaisen pysäköinnin ja selvittää suunnitteluun ja toteutukseen sitoutuvat tahot ja RAHOITUSOSUUDET kokonaiskustannuksista.
Jos yksi parkkipaikka maksaa 40.000 euroa (minimi), 200 parkkipaikkaa maksaa 8 miljoonaa jne. Todennäköisesti parkkitalo tulee maksamaan vähintään 10 miljoonaa.
Tästä toriparkkihankkeesta riippuu koko Heinolan tulevaisuus. Näin on virkamiesmafia päättänyt:
Va. kaupunginarkkitehti Ritva-Maija Kuuskoski esittää:
- kadunvarsipaikoituksen maksullisuus (kaikki pysäköintipaikat tulevat maksulliseksi, kun maanalainen pysäköinti maksaa, muuten maan alle ei pysäköidä)
- kaupungin kiinteistöjen uudisrakentaminen (uudisrakentaminen suunnitellaan toriparkkihallin ja pikkukauppiaiden tarpeen mukaan)
- kunnallistekniset ratkaisut ja niiden toteuttaminen riippuu myös toriparkin rakentamisesta Heinolassa.
Lisäksi va. kaupunginarkkitehti esittää, että keskitetyn pysäköinnin kustannukset maksavat ne tahot, jotka pysäköintiä tarvitsevat, kuten esimerkiksi mahdolliset kaupan laajennukset ja uusien asuntojen vaatimat velvoiteautopaikat.
Siis pysäköinnin kustannukset maksaisivat:
- kaupan laajennukset
- velvoiteautopaikat
Ketä ne ovat ja onko kaupan laajennuksilla ja velvoiteautopaikoilla omia pääomia vai pitääkö ottaa vierasta pääomaa, kun tonttia ostetaan ja traktorit tulevat maata poistamaan parkkihallia rakennettaessa?
Va. kaupunginarkkitehdille tiedoksi, että miljoonahankkeen rahoittamiseen eivät keskustan pikkukauppiaat pysty. K-marketin katolla on iso parkkitila ja S-marketilla on oma tilava parkkihalli enimmäkseen tyhjillään. Toisen S-marketin pihalla on runsaasti pysäköintitilaa. City-marketilla on runsaasti ja riittävästi pysäköintitilaa - ilmaista.
Heinolan keskustaa ei voi eikä saa suunnitella maanalaisen toriparkin lähtökohdista. Veronmaksajien rahoja, miljoonia euroja, ei saa tuhlata maanalaiseen parkkihalliin, jota ei tarvita.
Nyt on pantava stoppi vs. kaupunginjohtajalle S Malinille, joka ei tiedä missä mennään Heinolassa. Malinin pitää pyytää va. kaupunginarkkitehtia suunnitelemaan kunnallisteknisiä ratkaisuja ja Heinolan infraa huomioiden väestörakenne, siinä tapahtuvat muutokset, autokanta, tulevaisuuden haasteet ja valtuutettujen hyväksytyt aloitteet.
Heinolassa on suurtyöttömyys, työttömyysprosentti on noin 14.
Heinola on kriiskunta, teollisuustyöpaikat ovat hävinneet eikä uusia ole saatu tilalle surkean elinkeinopolitiikan vuoksi, jota ei parkkihallin rakentaminen auta. Päinvastoin, jos pysäköinti tulee maksulliseksi, asiakkaat vähenevät keskustan liikkeistä. Tyhjillään olevia liikehuoneistoja on lähes joka korttelissa, vaikka parkkipaikkoja löytyy.
Heinolan väestö eläköityy kun työpaikkoja ei ole ja autojen sijaan käytetään enemmän julkista liikennettä ja rollaattoreita.
Työttömät eivät aja autojaan maanalaiseen parkkiin. Pienituloiset eivät maksa pysäköintimaksuja. Heinolan infra pitää suunnitella väestörakennetta ja kuntalaisten tarvitsemia palveluita sekä kaupungin tulevaisuutta silmälläpitäen.
Heinolan valtuutetut ovat esittäneet kulttuuripuiston rakentamista ja kylätaloa.
Mikäli junarata Lahteen saadaan, niin asunto- ja työpaikkarakentamista pitää suunnitella radan varteen. Valtuutettujen tekemiä hyviä aloitteita pitää tukea - ei ainoastaan Kaupunkisydän ry:n esittämää miljoonia maksavaa täysin turhaa toriparkkia. Hölmöläisten hommaa on tehdä kunnallistekniset päätökset ja huolehtia kaupungin uudisrakentamisesta maanalaisen parkkihallin lähtökohdista.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Onko maanalaista toriparkkia suunniteltu Heinolaan kaupunginvaltuuston tai kaupunginhallituksen päätöksellä? Kenen toimesta vs. kaupunginjohtaja S. Malin valmistelee maanalaista Toriparkki Oy:tä.
Onko Heinolan Kaupunkisydän ry kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen ohella valmisteleva ja päätävä elin Heinolassa?
Kaupunkisydän esittää kirjeessään 23.11.2012 (joka kirje on S. Malinin perusteluina ja päätösesityksenä kaupunginhallitukselle) kaupungin rahoitusta hankkeelle
"Lähtökohtana pidämme sitä, että kaupungin (veronmaksajien osuus) on kokonaiskustannuksista 15-20 %. Osakepääomaksi on arvioitu 3.000 € ja osakkeen nimellisarvo 150 €/kpl.
Kuka siis maksaa 80 % miljoonahankkeesta? Kolmen tuhannen osakepääoma vaaditaan jokaiselta osakeyhtiömuotoiselta yritykseltä vähintään. Kuka sijoittaa maanalaiseen toriparkkiin maan alle, jonne kukaan ei pysäköi autoaan, koska pysäköintimaksut tulevat olemaan erittäin korkeat.
Velkaa Toriparkki joutuisi ottamaan useita miljoonia kaupungin pääomituksen lisäksi? Kuka takaa velat? Kaupunkisydän ry:n jäsenetko?
Toivottavasti Kaupunkisydän ry on tehnyt kyselyn jäseniltään osallistua Toriparkki Oy:n rahoitukseen.
Mikkelissä on perustettu Toriparkki Oy maan alle kahteen kerrokseen, joten yhden auton pysäköintipaikka on Mikkelissä puolta halvempi kuin mitä Heinolassa tuisi olemaan. Toriparkki on todettu Mikkelissä Kaupunkisydän ry:n mukaan hyväksi, joten Kaupunkisydän ry vaatii vastaavaa Heinolaan.
Mikä on erona Mikkelin ja Heinolan tarpeelle parkkihallista?
Mikkelin perustietoja:
- pinta-ala 2 124,60 km², josta vettä 424,92 km² (20 %)
- väkiluku 49 032, josta naisia 51,5 % (31.10.2012)
- yli 65-vuotiaita 20,3 % (31.12.2011)
- väestöntiheys 28,6 as/maa-km²
- taajama-aste 82,8 % (2011)
- työpaikkaomavaraisuus 104,5 % (2012)
- väh. keskiasteen tutkinnon suorittaneita 69,9 % (31.12.2011)
- työttömyysaste 11,2 % (31.12. 2010)
- veroprosentti 19,75 %
Mikkelin veroprosentti on paljon pienempi kuin Heinolassa (Heinolassa 21 %)
Miekkelin taajama-aste on 82,8 % - mikä on Heinolan?
Mikkelin asukasluku on noin 50.000. Mikkelin työttömyysaste on 11,2 %, Heinolassa vastaavasti noin 14 %.
Mikkelin keskustassa ei ollut riittävästi pysäköintipaikkoja kuten Heinolassa on.
Onko vs. kaupunginjohtaja S. Malin ryhtynyt valmistelemaan valtuuston tekemien aloitteiden mukaisesti kulttuuripuistoa tai kylätaloa?
Onko edistetty ja jos niin miten junayhteyttä Heinolasta Lahteen, josta on tehty valtuustoaloite. Onko vs kaupunginjohtajalla syy, miksi valtuustoaloitteet ohitetaan ja kaikki kunnallinen kehitys: kunnallistekniset ratkaisut tehdään Kaupunkisydän ry:n mukaisesti?
Voiko olla, että ne yrittävät tuhlata Energiarahaston ennen liittymistä Lahdeen.
Energiarahastossa on 66 miljoonaa tällä hetkellä, luin. Sekö on tarkoitus "sijoittaa" turhaan projektiin, josta hyötyvät vain rakentajat?
Mihin muuten energiarahaston tuottoa on käytetty ja mihin se oli tarkoitettu alunperin?
Pieni selvennys aloittajan kommenttiin; Heinolan Kaupunkisydän ry;n 70 jäsenestä
osa on EHDOTTOMAN KIELTEISELLÄ kannalla koko hanketta vastaan....
Itse olen aikonut erota jäsenyydestä asian ÄLYTTÖMYYDEN takia,missä
saman kokoisessa kaupungissa edes harkitaan samanlaista HÖLMÖYTTÄ !!!
Voin vakuuttaa, etten koskaan käyttäisi tuota parkkipaikkaa, ja jos en enää saisi pysäköidä kadun varteen, menisin ostoksille Lahteen.
Mitä voimme tehdä?
Emme saa antaa kaupunkiamme raiskata näin älyttömästi. Listoja kiertämään? Valituksia Malinista?
Olisiko paikalla valitus hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkuselle?
Mietin, että listojen kiertäminen vaatii valtavasti työtä ja aikaa, MUTTA JOKAISELLA KUNTALAISELLA ON OIKEUS OSALLISTUS HENKILÖKOHTAISESTI PÄÄTÖKSEN TEKÖÖN.
Mietin, että tästä sivusta voi kopioida mikä tahansa pätkä ja lähettää tutkintopyyntö esimerkiksi ministeri Virkkuselle
Huomio, meillä on Matti Seppä, joka on sadan Malinin arvoinen.
Hänen sähköpostiosoite on julkinen. Häneltä voi kysyä neuvoa, miten ja mihin yksityinen kuntalainen voi tehdä valitus tai tutkintapyyntö.
Kokeilin googlata, ja esimerkiksi Sepän kotisuvulla http://mattiseppa.fi/ on joko email [email protected]
tai palaute-lomake.
Jos valitustaholle tulee vaikka kymmenen tutkintapyyntöä, uskon, että se voi viedä tutkintaan.