Tulin tässä pohtineeksi pienen wc:mme remontointia. Ongelmana on oikeastaan vain lattialaatat, jotka edellinen asukas on laatoittanut päin hel*ttiä ja ovat ruman näköiset. Seinien laatat ovat siistit, joskin jo päiviä nähneet.
Naapurimme uusi kesällä oman vastaavan pikkuveskin ja joutui laattojen irroituksen jälkeen uusimaan levyseinät laattojen alta - laatat olivat niin tiukassa.
Pikkuvessassa ei ole lattiakaivoa, eikä siis vesieristeitä.
Tarviiko tämmöiseen nykypäivänä laittaa vesieristeet?
Voinko laatoittaa vanhojen laattojen päälle? Laatat eivät ole lähteneet irti mistään ja ovat lujasti kiinni alustassaan..
Naapurimme uusi kesällä oman vastaavan pikkuveskin ja joutui laattojen irroituksen jälkeen uusimaan levyseinät laattojen alta - laatat olivat niin tiukassa.
Pikkuvessassa ei ole lattiakaivoa, eikä siis vesieristeitä.
Tarviiko tämmöiseen nykypäivänä laittaa vesieristeet?
Voinko laatoittaa vanhojen laattojen päälle? Laatat eivät ole lähteneet irti mistään ja ovat lujasti kiinni alustassaan..
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ei tarvi eristää.
Voi laatoittaa päälle.
Miten laatoitetaan päin helve....? Maan alle?
Vesieristys pitää laittaa lattiaan ja nostaa seinille n.10cm. Ei vaikuta vaikka ei ole lattiakaivoa.
Ammatilainen
laitatko linkin missä lukee niin ?
"ammattilainen" ei laita linkkiä, koska hän haluaisi olla jotakin ja sen vuoksi sekoaa aikuisten asioihin.
Kysy keneltä tahansa tekniseltä isännöitsiältä joka hallitsee vesieristys määräykset niin saat oikeaa tietoa koska tälläkin palstalla on kirjoittajia joilla ei ole mitään tietoa ko. asioista.
Ammatilainen
pitääkö keittiön lattiakin eristää jos sinne laittaa laatat ?
Onhan sielläkin vesi piste.
Ei kai se niistä laatoista kiinni ole, mutta keittiössäkin tarvitsee putket, laitteet yms eristää niin, ettei niistä mahdollisesti vuotava vesi pääse rakenteisiin, vaan tulee heti esiin. Turhaan viisastelet.
Märkätila pitää vesieristää. Käyttötarkoitus määrää, onko tila märkätila, ei se, onko siellä laatat tai lattiakaivo.
MÄRKÄTILA TARKOITTAA HUONETILAA, JONKA LATTIAPINTA JOUTUU TILAN KÄYTTÖTARKOITUKSEN VUOKSI VEDELLE ALTTIIKSI JA JONKA SEINÄPINNOILLE VOI ROISKUA TAI TIIVISTYÄ VETTÄ.
Voidan kuitenkin kysyä, mitä järkeä on laittaa lattiakaivoa, jos tilaa käytetään kuten kuivaa tilaa.
Jos esim WC:ssä on lattiakaivo, niin silloin lattiaa voidaan pestä bide-suihkulla ja vesieristys tarvitaan käytöstä johtuen.
Käsittääkseni määräykset tulevat muuttumaan siten, että lattiakaivolla varustettu tila täytyy vesieristää riippumatta sen käyttötarkoituksesta.
PS Minusta edellä olevassa märkätilan määrittelyssä on virhe. JA sanan tilalla pitäisi olla TAI. Jos määrittelyssä on JA-sana, niin silloin tila, jonka lattialla vesi tulvii ei ole märkätila, jos seinät pysyvät kuivina. (koska vain toinen määritteyn ehdoista toteutuu, ei molemmat, mitä JA-sana edellyttää)
Näitä hölmöjä määritelmiä, vessa määritellään kuivaksi tilaksi, jos siellä ei ole lattiakaivoa. Bidee nyt on suihku, mutta sille se ja sama. Keittiö ihan vastaava tapaus, kuivatilahan se, vaikka on tiskikoneet ja pesualtaat, nykyään usein samanlaiset suihkuhanat kuin tavallisissakin suihkuissa. Mutta jos ei kaivoa, kuivatilahan se. Eikä kuivatiloihin "tarvitse" laittaa vesieristettä.
Takana ilmeisimmin remonttifirmojen mafia, haluavat varmistaa, että vesivahinkoja ja kosteusvaurioita piisaa jatkossakin.
Mutta noin sun tapauksessa, laatoita päälle vaan. Ja nyt paha nakki, pitääpi ilmoittaa taloyhtiölle, lupa pitää saada. Se nyt riippuu isännöitsijän intresseistä, antaako laatoittaa päälle, vaiko mitä vaatii. Jos sen serkkupojalla kaakelivirma, takuulla pitää purkaa koko vessa, jollain varjolla, lähettää vaikka kosteusmittaajan tai jotain. Elikkäs vähän se ja sama järjelle, pääasia, että tarpeeksi moni pääsee vetämään välistä.
On päälle kaakeloinnissa oma nysväämisensä, pytty tuskin lähtee ehenä irti, sen voi kyllä kiertää ja laittaa silikonilla reunat, sama putkien läpivientien kanssa, niittenkin kanssa joutuu nyhräämään. Mutta tila pieni, se ja sama meneekö hommaan puoli tuntia vaiko puoli päivää.
Tuosta aiheesta riittää erilaisia mielipiteitä, johtuen ainakin osittain siitä, että määräysten lisäksi on useita erilaisia ohjeita, jotka ovat keskenään ristiriitaisia.
Määräyksissä (C2) sanotaan ainoastaan, että märkätilat (pesuhuone ja sauna) vedeneristetään. Kaikenlaisten wc-tilojen, kodinhoitohuoneiden ja teknisen tilan, yms. vedeneristämisen tarve harkitaan tapauskohtaisesti.
D1:ssä sensijaan mainitaan vedeneristyksestä, mikäli tilassa on lattiakaivo. D1 ei kuitenkaan ole veden- ja kosteudeneristysmääräys. Maininnalla vedeneristyksestä tässä yhteydessä onkin tarkoitus ohjata valitsemaan lattiakaivo siten, että siihen voidaan vedeneristys liittää.
Uudessa RIL 107-2012 ohjeessa on kuitenkin esitetty taulukko, jonka mukaan wc-tiloissa ja kodinhoitohuoneesa tarvitaan vedeneristys riippumatta siitä, onko lattiakaivoa vai ei. RIL 107-2012 on ohje, ei määräys, mutta kuitenkin melko vahva asiakirja, mikäli asioita joudutaan esim. käräjäsalissa puimaan. Se kun on alalla yleisesti käytössä oleva suunnitteluohje. Kyseiseen ohjeeseen viitataan nykyään myös työselityksissä, jolloin se on sitova asiakirja. Yksittäisitä wc-rempoista ei työselityksiä yleensä tehdä, mutta ohje on kuitenkin hyvä, eikä ole mitään järkevää syytä olla sitä noudattamatta.