Joo, nyt jo siis neljä ja puoli vuotta kestänyt tämä mahaan ja suolistoon liittyvä ongelma, joka alkoi joskus silloin kun aloitin lukion. Sitä ennen olin ollut ihan normaali nuori, vaikkakin ehkä hieman ujompi ja silleen, mutta elämässä ei kuitenkaan mitään vikaa ollut. Tämän vaivan seirauksena minusta on kuitenkin tullut syrjäytynyt ja masentunut.
Silloin aika pian sen lukion alettua aloin kärsiä ilmavaivoista. Se oli ihan surkeeta. Koulussa oli hankala olla ja lopulta sitten lääkäriin otin yhteyttä ja selvisi verikokeiden kautta, että minulla on laktoosi-intoleranssi. Mutta vaikka jätin laktoosin pois ruokavaliosta melko lailla kokonaan, vaiva ei tuntunut loppuvan. Sitten sairastuin syöpään, mutta se nyt ei liity tähän mahavaivaan, joten se siitä.
Syöpä vei vuoden, ja sitten tulikin muutto ja jatkoin lukiota toisella paikkakunnalla. Jo siinä uuden koulun alussa minulla oli pelko siitä, että ne mahavaivat alkaisi vaivata. Ja kyllähän ne alkoivatkin. Tuntui siltä, että kun meni luokkaan, jonkun ajan kuluttua minusta alkoi tulla jotankin hajua. Se siis oli jokapäiväistä ja suunnilleen jokatuntista, aina kun meni luokkaan niin kohta oli ihan hirveä olo. Sitten kun luokassa huomasi, että siellä alkoi jokin haista, siinä vaiheessa sitten aloin aina jännittää vatsaa tai siis sulkijalihasta, ettei persauksesta pääsisi mitään pihalle, mutta ei se tuntunut auttavan. Ja oppitunneilla asiaan keskittyminen oli aivan mahdotonta tuossa olotilassa, ja ahdistus oli valtava.
Sitä minä silloin mietin, että mistä helkutista se haiseminen johtui, tuntui että haisin melkein kokoajan. Silloinkin, kun tuntui ettei olisi ilmavaivoja, ja varsinkin silloin kun niitä oli. Ja se miltä haisin, haisi paskalta. Ja tämän ongelman takia jättäydyin erilleen muusta luokasta, melko totaalisesti.
Lukio lopulta loppui ja siihen mennessä oli alkanut unettomuus ja pää oli mennyt ihan jumiin joka jatkuu edelleen, ja mahavaivat jatkuu edelleen. Tosin nykyään ei tunnu siltä että haisisin kokoajan, vaan siihen liittyy se, että silloin kun tuntuu että sitä ilmaa on peräsuolessa niin alkaa pelottaa että haisenko (minullakun nykyään melko huono hajuaisti, niin en sitä itse edes tiedä). Mutta tuntuu kuitenkin, etten saa niitä ilmoja pidäteltyä, ne ikäänkuin sulaa tai liukuu läpi, vaikka yrittää pidättää.
Vuosien mittaan olen jotenkin yrittänyt päästä eroon tästä haisemisesta, joskus yritin jotain 200e lääkettä joka tappoi suolen bakteerit (huonot pois) ja päälle maitohappoja, mutta ei tulosta. Sitten nyt vasta kävin kolonos ja gastro skopioissa, ei mitään löydöksiä, diagnoosi oli ärtyneen suolen oireyhtymä.
Että mitä teen, en pysty olemaan normaalisti ihmisten seurassa, kun jotenkin pelkään että haisen, ja varsinkin jos alkaa tuntua että pierettää, tekis mieli vaan häipyä, kun ilmat vaan tuntuu menevän läpi vaikka pidättäis. Apua!
Silloin aika pian sen lukion alettua aloin kärsiä ilmavaivoista. Se oli ihan surkeeta. Koulussa oli hankala olla ja lopulta sitten lääkäriin otin yhteyttä ja selvisi verikokeiden kautta, että minulla on laktoosi-intoleranssi. Mutta vaikka jätin laktoosin pois ruokavaliosta melko lailla kokonaan, vaiva ei tuntunut loppuvan. Sitten sairastuin syöpään, mutta se nyt ei liity tähän mahavaivaan, joten se siitä.
Syöpä vei vuoden, ja sitten tulikin muutto ja jatkoin lukiota toisella paikkakunnalla. Jo siinä uuden koulun alussa minulla oli pelko siitä, että ne mahavaivat alkaisi vaivata. Ja kyllähän ne alkoivatkin. Tuntui siltä, että kun meni luokkaan, jonkun ajan kuluttua minusta alkoi tulla jotankin hajua. Se siis oli jokapäiväistä ja suunnilleen jokatuntista, aina kun meni luokkaan niin kohta oli ihan hirveä olo. Sitten kun luokassa huomasi, että siellä alkoi jokin haista, siinä vaiheessa sitten aloin aina jännittää vatsaa tai siis sulkijalihasta, ettei persauksesta pääsisi mitään pihalle, mutta ei se tuntunut auttavan. Ja oppitunneilla asiaan keskittyminen oli aivan mahdotonta tuossa olotilassa, ja ahdistus oli valtava.
Sitä minä silloin mietin, että mistä helkutista se haiseminen johtui, tuntui että haisin melkein kokoajan. Silloinkin, kun tuntui ettei olisi ilmavaivoja, ja varsinkin silloin kun niitä oli. Ja se miltä haisin, haisi paskalta. Ja tämän ongelman takia jättäydyin erilleen muusta luokasta, melko totaalisesti.
Lukio lopulta loppui ja siihen mennessä oli alkanut unettomuus ja pää oli mennyt ihan jumiin joka jatkuu edelleen, ja mahavaivat jatkuu edelleen. Tosin nykyään ei tunnu siltä että haisisin kokoajan, vaan siihen liittyy se, että silloin kun tuntuu että sitä ilmaa on peräsuolessa niin alkaa pelottaa että haisenko (minullakun nykyään melko huono hajuaisti, niin en sitä itse edes tiedä). Mutta tuntuu kuitenkin, etten saa niitä ilmoja pidäteltyä, ne ikäänkuin sulaa tai liukuu läpi, vaikka yrittää pidättää.
Vuosien mittaan olen jotenkin yrittänyt päästä eroon tästä haisemisesta, joskus yritin jotain 200e lääkettä joka tappoi suolen bakteerit (huonot pois) ja päälle maitohappoja, mutta ei tulosta. Sitten nyt vasta kävin kolonos ja gastro skopioissa, ei mitään löydöksiä, diagnoosi oli ärtyneen suolen oireyhtymä.
Että mitä teen, en pysty olemaan normaalisti ihmisten seurassa, kun jotenkin pelkään että haisen, ja varsinkin jos alkaa tuntua että pierettää, tekis mieli vaan häipyä, kun ilmat vaan tuntuu menevän läpi vaikka pidättäis. Apua!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Joo lisään vielä sen, että uloste on vuosia ollut ripulia eikä tunnu tulevan kerralla, aamuisin kun käyn tarpeilla, niin monesti koulussa alkaa tuntua että pitäs käydä kakkosella, kyllä se olo siitä tosin tasaantuu, mutta pelkään että on mahdollista että tuolloin sitä hajua pääsee myös tulemaan. Ja koulussahan en voi käydä isommalla hädällä, kun millä minä sen perseen sillä pesen, ja jos en pese niin varmasti haisen.
Aikalailla samanlainen tarina täälläkin. Tosin en jostain syystä ymmärrä tuota "haisemista" jos et ole ilmoja päästellyt et kä housuusi päästänyt?
Itselläkin elämä mennyt aika vaikeaksi näiden vatsavaivojen takia. Olen ollut vuosia myös syrjäytynyt ja joskus vähän masentunutkin tämän takia. Töissä silti olen vielä pystynyt käymään ja elämään suhtkoht tasapainoista elämää, mutta matkustelu ja kaikki ulkona käyminen on kyllä poistunut jo vuosia sitten elämästäni. Kavereita minulla ei myöskään ole, koska en ole vuosiin pystynyt lähtemään mihinkään heidän kanssaan. Mieluummin miltein nykyään olen yksin kotosalla, kuin että kaiken vapaa-ajan juoksisin kylillä. Tällaisen vatsan kanssa pitää vaan tyytyä yksinkertaisempaan elämään, että pärjää.
Itsellä on auttanut ruokvaliomuutokset tähän olotilaan. Kannattaa tosissaan kokeilla FODMAP-ruokavaliota ja maitohappobakteereita. Kannattaa jättää viljat, maitotuotteet ja naudanliha pois ja suosia keitettyjä vihanneksia raakojen sijaan. Myös pavut, kaalit ja siemenlliset hedelmät kannattaa jättää pois. Sokeri, kahvi ja kaakao myös saattavat ärsyttää. Oikealla ruokavaliolla sain itse ilmavaivat kuriin ja ripuli loppui. Perinteinen terveellinen ruoka ei ole ärtyneelle suolelle yhtään hyväksi, se vaatii omanlaisensa ruokavalion toipuakseen pahimmasta. Tsemppiä!