Eli rakastan kulkea ihmisten ympäröimänä. Jotenkin kohdallani stressi laukeaa, kun näen ympärilläni paljon ihmisiä, ja muistan että jokaisella heistä on omat ongelmansa. Suurempia ja pienempiä kuin omani, mutta se tunne etten ole ongelmineni yksin, on tällöin läsnä. En stressaa myöskään sellaisia tuntemattomia henkilöitä, jotka ovat statukseltaan samanarvoisia kuin itse olen. En pelkää syödä ihmisten ympäröimänä, ja jos koen jonkun tuntemattoman ihmisen tuijottavan, hymyilen tai saatan jopa mennä juttelemaan. Erityisesti vanhempia miehiä en ole koskaan osannut ujostella.
MUTTA kun olen tilanteessa, jossa joudun tuntemattoman henkilön kanssa tapaamiseen joka on etukäteen sovittu, ja joka on nainen (olen siis nainen itsekkin), tai samaa ikäluokkaa kanssani, saan aivan järkyttäviä paniikkikohtauksia! Mitä korkeampi toinen statukseltaan on, sitä pahempi on kohtaukseni. Sydämeni hakkaa aivan täysillä, päätä särkee, huimaa, menetän todellisuudentajun, saatan jopa oksentaa tai poistua tilanteesta täysin.
Näitä ovat esim. virastoissa asioinnit, kuten kelassa tai pankissa. Sama lääkärissä tai työkkärissä tai missä vain tilanne on ed. mainittu. Kohtauksia saattaa ilmetä myös satunnaisesti öisin, jos jotain stressaavaa on tulossa, mutta muutoin niitä ei yksin ollessa ilmene.
Mistä on kyse? Onko ihan normaalia? Olen alkanut viimeiseen asti vältellä näitä tilanteita, ja alkanut pelätä näiden aiheuttavan oikeasti jonkin asteisen sydänkohtauksen.
MUTTA kun olen tilanteessa, jossa joudun tuntemattoman henkilön kanssa tapaamiseen joka on etukäteen sovittu, ja joka on nainen (olen siis nainen itsekkin), tai samaa ikäluokkaa kanssani, saan aivan järkyttäviä paniikkikohtauksia! Mitä korkeampi toinen statukseltaan on, sitä pahempi on kohtaukseni. Sydämeni hakkaa aivan täysillä, päätä särkee, huimaa, menetän todellisuudentajun, saatan jopa oksentaa tai poistua tilanteesta täysin.
Näitä ovat esim. virastoissa asioinnit, kuten kelassa tai pankissa. Sama lääkärissä tai työkkärissä tai missä vain tilanne on ed. mainittu. Kohtauksia saattaa ilmetä myös satunnaisesti öisin, jos jotain stressaavaa on tulossa, mutta muutoin niitä ei yksin ollessa ilmene.
Mistä on kyse? Onko ihan normaalia? Olen alkanut viimeiseen asti vältellä näitä tilanteita, ja alkanut pelätä näiden aiheuttavan oikeasti jonkin asteisen sydänkohtauksen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.