Normaalia?

Luulen että kyseinen käytös johtuu juuri viivästyneestä puheen kehityksestä. Tilanne helpottuu, kun lapsi oppii puhumaan lauseita.

Lukekaa lapselle paljon ja puhukaa normaalisti. Älkää leperrelkö ja puhuko vauvakieltä tai mikä kaikkein pahinta ns. "me-kieltä" silloin kun lapsi tekee jotain.

Esimerkki: Lapsi laittaa kaukosäätimestä tv:n päälle ja äiti sanoo: "mitäs me nyt tehtiin, laitettiinko me teevee auki".

Tällä puhetyylillä lapsen puheen kehitys mitä todennäköisemmin viivästyy. Käyttäkää normaaleja persoonapronomineja: minä sinä hän jne. oikeissa paikoissa. :)

Mikään "me-kielen" puhuminen ei kyllä yksinään viivästytä lapsen puheenkehitystä. Kamalaa pelottelua täällä. Toki lapsi, jolla puheenkehitys on viivästynyt tai jolla on alttiutta kielen kehityksen vaikeuksille, hyötyy oikeasta ja monipuolisesta puhemallista (mitä edellinen kirjoittaja varmaan tarkoittikin), mutta ei vauvakieli/lepertely ole syy kielellisille vaikeuksille.

Jotkut lapset tosiaan reagoivat esim. lyömisellä siihen, että turhautuvat kun eivät ymmärrä mitä heiltä odotetaan tai pysty ilmaisemaan itseään ymmärrettävästi muille. Taustalla voi tosin olla muitakin asioita. Voi olla ohimenevä vaihe lapsen kehityksessä, esim reaktio elämänmuutokseen (päivähoidon aloitus)? Ehkä kannattaisi kuitenkin hakea neuvoja jostain siihen, miten toimia tässä tilanteessa. Neuvoisin kääntymään neuvolan puoleen, he osaavat ohjata teidät oikeaan paikkaan, on se sitten puheterapeutti tai vaikka perheneuvola.