Lumen lapiointi sokkeliin, pitääkö paikkansa.

Halpa ja hyvä eriste , nyt satanut "höttö lumi" parasta eristettä ,seinänviereen lapiolla tai kolalla ,ei saa tampata , kokeilkaa viikon verran ,jos ei auta niin kolatkaa pois , No tosiasia on se ainahan ennen lumet kolattiin seinustalle eristeeksi kun pirtttien lattioilla soi huuliharppu itekseen , niin lumi auttoi tähän ,nykyään on noi routaeristeet tulleet tähänkin avuksi ,jos ei niitä ole tää varmasti kannattaa :No kohta taas joku valopää vesittää tämänkin

Höttölumi kirjoitti:

Halpa ja hyvä eriste , nyt satanut "höttö lumi" parasta eristettä ,seinänviereen lapiolla tai kolalla ,ei saa tampata , kokeilkaa viikon verran ,jos ei auta niin kolatkaa pois , No tosiasia on se ainahan ennen lumet kolattiin seinustalle eristeeksi kun pirtttien lattioilla soi huuliharppu itekseen , niin lumi auttoi tähän ,nykyään on noi routaeristeet tulleet tähänkin avuksi ,jos ei niitä ole tää varmasti kannattaa :No kohta taas joku valopää vesittää tämänkin

Lue lisää

Ihan sama miten sen lumen siihen seinustalle laittaa, voihan sitä kuskata vaikka ruokalusikalla, mutta luulen, että lumikola on parempi.

Itellä on talossa ns. valesokkeli, joten kyllä se lumi on hyvä eriste ainakin tämmösessä talossa.

Silläkin on puolensa.
Jos salaojitus on kunnossa ja maa viettää rakenteista poispäin niin kosteusvaurion riski on vähäinen.
Ilma siellä lumen joukossakin on se lämpöeriste, ei lumi sinänsä, eli ei kannata tampata.
Tamppaus lisää myös kosteusvaurio riskiä. Lumen kosteus imeytyy rakenteiden läpi ja aiheuttaa jopa eristeiden kostumista pahimmillaan.
Yleensä siihen sokkelin viereen sulaa vähitellen muutaman millin rako. Antkaa se rako olla. Se estää kosteusvaurion syntyä kun lumi ei ole suoraan seinäpintaa vasten.
Paras tietysti olisi jos siihen seinää vasten ensin levittäisi ilmankierron sallivan sokkelieristelevyn ja vasta sita vasten lunta.

Eristää kirjoitti:

Ihan sama miten sen lumen siihen seinustalle laittaa, voihan sitä kuskata vaikka ruokalusikalla, mutta luulen, että lumikola on parempi.

Itellä on talossa ns. valesokkeli, joten kyllä se lumi on hyvä eriste ainakin tämmösessä talossa.

Lue lisää

Lumen eristäminen lisääntyy merkittävästi, jos päivittäin käy vielä harjalla siirtämässä seinän ja lumen väliin tulleen raon täyteen lunta. Sillä "harakanpesä" lattian kautta karkaa muutoin runsaasti lämpöä ja sisällä palelee jalkoja jatkuvasti.

Höttölumi kirjoitti:

Halpa ja hyvä eriste , nyt satanut "höttö lumi" parasta eristettä ,seinänviereen lapiolla tai kolalla ,ei saa tampata , kokeilkaa viikon verran ,jos ei auta niin kolatkaa pois , No tosiasia on se ainahan ennen lumet kolattiin seinustalle eristeeksi kun pirtttien lattioilla soi huuliharppu itekseen , niin lumi auttoi tähän ,nykyään on noi routaeristeet tulleet tähänkin avuksi ,jos ei niitä ole tää varmasti kannattaa :No kohta taas joku valopää vesittää tämänkin

Lue lisää

On muuten viime talvena jo "vesitetty" tämä vanha ja hyvä eriste. Vedottiin kosteusvaurioihin. Ennenmaailmassa taloissa oli ns. multipenkit ja nehän ei olleet ollenkaan tiiviitä. Meillä aina laitettiin lunta metrinen valli vanhan talon ympärille ja niin laitan nykyelämässänikin,vaikka talo on kivijalalla ja on salaojat ym. Mahtaa tulla homevaurioita,mutta kolaan kiusallanikin n 60senttiä lunta sinänvieriin.

hankipanki kirjoitti:

On muuten viime talvena jo "vesitetty" tämä vanha ja hyvä eriste. Vedottiin kosteusvaurioihin. Ennenmaailmassa taloissa oli ns. multipenkit ja nehän ei olleet ollenkaan tiiviitä. Meillä aina laitettiin lunta metrinen valli vanhan talon ympärille ja niin laitan nykyelämässänikin,vaikka talo on kivijalalla ja on salaojat ym. Mahtaa tulla homevaurioita,mutta kolaan kiusallanikin n 60senttiä lunta sinänvieriin.

Lue lisää

Kosteusvaurion syntyminen vaatii että paikka johon vaurio tulee kostuu ts. on tekemisissä nestemäisen veden kanssa. Tunnetusti nesemäistä vettä esiintyy vain lämpötiloissa, jotka ovat korkeampia kuin 0 astetta Celsiusta. Pakkaskelillä seinämän läpi tihkuva lämpö voi tietenkin poistaa lunta haihtumisen (lue: sublimoitumisen) kautta mutta tässä ilmiössä syntyvän veden höyrynpainen on taausti alhaisempi kuin asunnon sisällä vallitseva veden höyrynpaine ja ei näin ollen myöskään aiheuta seinämän kostumista sen enempää kuin talon sisällä oleva vesihöyry. Tämä ksteusvauriohöpötys ilmentää vain siät miten huonosti rakennusala Suomessa tuntee rakentamiseen ja rakennuksin liittyviä luonnon perusasioita. Tästä syystä aikanaan otettiin mm maalauksessa käyttöön ulkolateksimaalit, jotka lyhyessä ajassa tuhosivat sekä puu- että betonitaloja.

Rakentelija 66 kirjoitti:

Silläkin on puolensa.
Jos salaojitus on kunnossa ja maa viettää rakenteista poispäin niin kosteusvaurion riski on vähäinen.
Ilma siellä lumen joukossakin on se lämpöeriste, ei lumi sinänsä, eli ei kannata tampata.
Tamppaus lisää myös kosteusvaurio riskiä. Lumen kosteus imeytyy rakenteiden läpi ja aiheuttaa jopa eristeiden kostumista pahimmillaan.
Yleensä siihen sokkelin viereen sulaa vähitellen muutaman millin rako. Antkaa se rako olla. Se estää kosteusvaurion syntyä kun lumi ei ole suoraan seinäpintaa vasten.
Paras tietysti olisi jos siihen seinää vasten ensin levittäisi ilmankierron sallivan sokkelieristelevyn ja vasta sita vasten lunta.

Lue lisää

Jos lumi on suoraan tekemisissä alle 0:ssa asteessa olevan ulkoseinän pinnan kanssa se ei sula, eikä siis voi kostuttaa seinää.
Mitä enemmän ilmaa lumessa on siät paremmin se eristää lämpöä koska lumessa paikallaan oleva ilma johtaa lämpöä paljon huonommin kuin lumen jääkiteet. Siispä lunta ei kannata tiivistää mutta ilmarako joka syntyy seinän ja lumen väliin lämmön lunta höyrystävän (ei siis sulattavan) vaikutuksen kautta kannattaa täyttää pehmeällä lumella.

Pikku Kalle kirjoitti:

Kosteusvaurion syntyminen vaatii että paikka johon vaurio tulee kostuu ts. on tekemisissä nestemäisen veden kanssa. Tunnetusti nesemäistä vettä esiintyy vain lämpötiloissa, jotka ovat korkeampia kuin 0 astetta Celsiusta. Pakkaskelillä seinämän läpi tihkuva lämpö voi tietenkin poistaa lunta haihtumisen (lue: sublimoitumisen) kautta mutta tässä ilmiössä syntyvän veden höyrynpainen on taausti alhaisempi kuin asunnon sisällä vallitseva veden höyrynpaine ja ei näin ollen myöskään aiheuta seinämän kostumista sen enempää kuin talon sisällä oleva vesihöyry. Tämä ksteusvauriohöpötys ilmentää vain siät miten huonosti rakennusala Suomessa tuntee rakentamiseen ja rakennuksin liittyviä luonnon perusasioita. Tästä syystä aikanaan otettiin mm maalauksessa käyttöön ulkolateksimaalit, jotka lyhyessä ajassa tuhosivat sekä puu- että betonitaloja.

Lue lisää

Moi!

En ota kantaa tähän lumiasiaan, mutta isäni oli 60 ja 70-luvuilla paljon rakennuksilla.
Tuohonhan aikaan rakennettiin juuri iso osa näistä nykyisistä hometaloista. Hometalojen syy ei ole kuitenkaan ammattitaidottomuus, sillä vanhat konkarit tiesivät tuolloin aika hyvin sen että niihin taloihin tulee tulemaan hometta vuosien päästä. He puhuivat siitä isän mukaan aika avoimesti työmailla, mutta koska oli kiire rakentaa uusia asuntoja sotasukupolven jälkeläisille niin työ tehtiin liian nopeasti eikä asian annettu sen kummemmin vaikuttaa. Tiedettiin että asunto kestänee homeetta tarpeeksi pitkään jotta rakentaja ei joudu hankaluuksiin.
Jos vertaa vaikkapa 50- luvun tai 60- luvun alun taloja ja sitten 60-luvun lopun, 70-luvun ja jopa 80-luvun rakentamiseen niin näissä vanhemmissa taloissa ei ole ikinä homeita eikä mitään ongelmia.
Eli pointtina se että työntekijät että johto tiesi tasan tarkkaan mitä tekivät.

"Höttö muistuu mieleen joskus omistin mökin pohjoisen perukoilta , moottorisihat tulivat pokasahan myötä, talon vaivainen isäntä metsää vaikka muille jakaa ,kylän väki oli tulemssa talkoihin .moottorisisaha lekkasi puuta tehokkaasti,isäntä katseli aikansa ,naputti sahuria olkapäällee ,tulee höttöä ja keskeytti puunsavotan siihen .

laita eriste yläpohjaan niin tienaat parhaiten . itse laitoin 30senttiä ylös lisää ja sähkön kulutus tippui vs27000/16900 miettikää talo on yhdessä tasossa 177neliöä.

make1957ml kirjoitti:

laita eriste yläpohjaan niin tienaat parhaiten . itse laitoin 30senttiä ylös lisää ja sähkön kulutus tippui vs27000/16900 miettikää talo on yhdessä tasossa 177neliöä.

Kunnon yläpohjan eristäminen säästää merkittävästi, mutta sokkelin lumeeminen tuo vielä lisän energia kulutuksen vähäntämiseen. Huomattava vaikutus vanhemmissa rakennuksissa.

Lumieriste on ilmaista ja samalla saa sitä hyötyliikuntaa.

Pitää paikansa. Itse olen sitten keväisin lapioinut sokkelin vierestä lumet myös poius noin 50cm levyiseltä alalta. Koskaan ei ole mitään vaurioita minullekkaan tullut eikä sokkeli ole ollut koskaan märkä.

Lattiat lämpimät kirjoitti:

Pitää paikansa. Itse olen sitten keväisin lapioinut sokkelin vierestä lumet myös poius noin 50cm levyiseltä alalta. Koskaan ei ole mitään vaurioita minullekkaan tullut eikä sokkeli ole ollut koskaan märkä.

Lue lisää

itse olen myös lumennut joka talvi talon sokkelin ja keväällä ei ole mitään ongelmia ollu kun kaltevuus on tehty poispäin talosta niin vedet ei ole koskaan sulaneet taloon.

Ei se säästäminen mitään auta, kun demarit korottavat veroja ja maksuja koko ajan. Lämmityksessä on yli puolet veroa. Paras säästö syntyy, kun tekee kaikki työt pimeästi ja jättää verot maksamatta.

Lattiat lämpimät kirjoitti:

Pitää paikansa. Itse olen sitten keväisin lapioinut sokkelin vierestä lumet myös poius noin 50cm levyiseltä alalta. Koskaan ei ole mitään vaurioita minullekkaan tullut eikä sokkeli ole ollut koskaan märkä.

Lue lisää

Näin juuri, keväällä ne seinänvierukset tyhjäksi lumesta. Kola heilumaan maaliskuun lopula tai huhtikuulla.

make1957ml kirjoitti:

laita eriste yläpohjaan niin tienaat parhaiten . itse laitoin 30senttiä ylös lisää ja sähkön kulutus tippui vs27000/16900 miettikää talo on yhdessä tasossa 177neliöä.

Tonni vuodessa säästöä. Paljonko eristettä yhteensä nyt on.

make1957ml kirjoitti:

laita eriste yläpohjaan niin tienaat parhaiten . itse laitoin 30senttiä ylös lisää ja sähkön kulutus tippui vs27000/16900 miettikää talo on yhdessä tasossa 177neliöä.

Lämmön eristäminen ja talteenotto kannattaa tietenkin aina. Mutta kannattaa pitää mielessä myös ilmanvaihto, Ainakin jos satut asumaan Suomessa harjualueilla, joissa maaperästä nousee koko ajan Radon-kaasua. Se yhdistettynä tupakointiin on melko helppo tapa hankkia itselleen keuhkosyöpä. Sitä paitsihelpoin tapa poistaa sisäilman kosteutta, joka kuulemma aiheuttaa homevaurioita on pitää pakkaskelillä hetken aikaa ulko-ovi selällään niin, että kostea sisäilma vaihtuu lähes vesihöyryttömään ulkoilmaan. Lämpö joka tässä operaatiossa kuluu hukkaan on mitättömän pieni johtuen vaihdettavan ilman pienestä lämpökapasiteetista.

Oikeaa säästöä kirjoitti:

Ei se säästäminen mitään auta, kun demarit korottavat veroja ja maksuja koko ajan. Lämmityksessä on yli puolet veroa. Paras säästö syntyy, kun tekee kaikki työt pimeästi ja jättää verot maksamatta.

Lue lisää

Kohta on taas 20.000 pimeää työtä tekevää työtöntä lisää kokoomusministeti Jan Vapaavuoren edesvastuuttoman telakkapäätöksen takia. Olikohan EK tilannut Vapaavuorelta nämä työttömät vauhdittamaan EK:n käynnistämiä palkanalennus- neuvotteluja ???

Oikeaa säästöä kirjoitti:

Ei se säästäminen mitään auta, kun demarit korottavat veroja ja maksuja koko ajan. Lämmityksessä on yli puolet veroa. Paras säästö syntyy, kun tekee kaikki työt pimeästi ja jättää verot maksamatta.

Lue lisää

Onpas tökeröä tekstiä. Pitäisi kyllä sopimattomana tekstinä poistaa!!!!

Hyvin voi lingota lunta ikkunoiden alareunan tasolle. Nolla-energiataloa niin ei saa aikaiseksi mutta jos 20 % talosi ulkoseinästä on vuorattu lumella niin arvioisin että lämpövuodot seinien kautta laskevat talvella n. 15 % eli tämä on lähes se määrä minkä säästät energialaskusi lämmityskustannuksissa. Veden lämmitys vaatii siitten tietenkin oman määränsä lämpöenergiaa. Samaa energian säästöä on melko vaikeaa saada aikaiseksi laskemalla sisälämpötilaa koska talosi läämmitysenergian kulutus on likimain suoraan verrannollinen sisälämpötilan ja ulkoläpötilan erotukseen. Jos siis sisälämpötila on keskimäärin 20 astetta ja ulkolämpötila -10 astetta niin tuo erotus on 30 astetta. Jos lasket sisälämpötilaa
17 asteeseen niin uoerotus on 27 astetta eli säästöä tulee n. 10 %. Kannattaa myös tutustua viime aikoina huimasti kehittyneeseen lämpöpumpputekniikkaan.

Älä selitä...
Asut varmaan kerrostalossa, heh heh

Voihan ne lumet sitten hyvissä ajoin keväällä kolata POIS siitä sokkelin ympäriltä...hei haloo, onko valoo.. eikä anna sulaa siihen :))

Joka kolmannessa pientalossa on kosteusvaurioita.

Mitä ihmeen kosteusvaurioita rakenteisiin???? Jos lunta laittaa seinustalle, niin tämä estää jo seinänvierustan routimista ja erikoisesti estää tuulen vaikutuksen. Käytännössä lumen ja seinän väliin muodostuu muutaman sentin rako, seinän lämpövuodosta riippuen.

Jos seinän vierusta on kalteva pois rakennusksesta, niin keväällä lumista tuleva vesi valuu itsekseen pois seinän vierustalta. Todellisten kosteusvaurioiden syy on aivan muuallla.

Mitä ihmettä vuorivilla tekee avonaisessa paikassa??? Jos eristettä halutaan tilapäisesti käyttää, niin ehdottomasti styrox.

Ja vuorivilla kerää kosteuden-älkää missään nimessä tehkö niin.
Itse luon lunta n.metrin korkeudelle ja on hyvä eriste sitten keväällä luon pois n.50cm talon reunasta.

Kosteusvaurion syntyhän riippuu ihan millainen maapohja on. Jos maa viettää ympäriltä taloon ja ei oo kangasmaastossa, on varma et kosteusvaurio syntyy mikäli lunta ympärillä. Jos taas niin kuin meillä kangasmaata, joka imee hyvin ja reilut laskut talosta pois päin,ei mitään ohgelmaa. Näissä rintama taloissa on korkea sokkeli, ja huonot alapohjaeristeet, joten väkisinkin säästää lämmityskuluissa reilusti kun viitsii laittaa lumet. Toki järkeä pitää käyttää ja ottaa lumi keväällä pois, jos on kosteaa.
AINA OLEN OTTANUT MAALISKUUSSA ILMAREIÄT AUKI(lumet pois ilmareikien kohdalta), SE ON SE POINTTI JOTTA KOSTEUSVAURIOTA EI SYNNY. lisäksi ilmareiissä ei saa olla mitään hyttysverkkoa, jollaisia olen jossain nähnyt, se estää ilman kulkemisen kunnolla kesälläkin.
Joka tapauksessa meillä säästö on 1/3 energialaskussa ja lunta pidetty jo 30 vuotta joka talvi talon ympärillä.

kolaaja kirjoitti:

Ja vuorivilla kerää kosteuden-älkää missään nimessä tehkö niin.
Itse luon lunta n.metrin korkeudelle ja on hyvä eriste sitten keväällä luon pois n.50cm talon reunasta.

Lue lisää

Että vuorivilla kerää kosteutta, mutta iso kasa jäätynyttä vettä ei? Nyt tuli kyllä niin ihmeellistä tekstiä ettei voi kuin ihmetellä ihmisten järjenjuoksua.

On sinänsä totta, että ennenvanhaan mineraalivilloilla oli semmoinen ominaisuus, että ne kastuivat helposti, eivätkä kuivaneet juuri ikinä. Sen sijaan kerrän yritin ihan tarkoituksella kastella nykyaikaista kivivillaa, enkä saanut vettä imeytymään siihen.

No, en minä välttämättä sittenkään suosittelisi kasaamaan villaa seinille.

En kyllä viitsisi kasata luntakaan. Jos lumella voi oikeasti jotain säästää, niin sitten alkaisin kyllä tosissaan miettiä miksi sokkeli on talvisin niin lämpöinen että lumikin auttaa.

Ja etenkin, mikäli tuuli pääsee alapohjasta läpi sisätiloihin asti, niin remontoisin alapohjaa jo radoninkin takia. Se kun tiettävästi on semmoinen kaasu, että sitä ilmenee suurinpiirtein kaikkialla Suomessa ja vastaa noin 60% suomalaisten säteilyaltistusta, keskimäärin. Lopuista noin 30% tulee säteilyn lääketieteellisestä käytöstä (röntgen-kuvaukset, säteilyhoidot ym.), siihen viimeiseen 10% mahtuu sitten kaikki muu Tsernobyliä ja kosmista säteilyä myöten. Että mikäli haluaa minimoida oman säteilyannoksensa, niin radon on sellainen aine jota on kohtuullisen helppo torjua ja samalla se on myös ehdottomasti suurin säteilylähde.. Mikä on sinänsä aika ihmeellinen yhtälö, sillä sen ei tarvitsisi olla. Todennäköisesti se on niinkin merkittävä lähinnä siksi että useimmat eivät tiedä, ja loput eivät välitä.

Syöpäriskin maksimoimiseksi sen sijaan voisin suositella epäterveellistä ruokavaliota, runsasta tupakointia, harvoja alapohjia ja lumen kolaamista sokkelin ympärille, etteivät hyvät radonit tuuletu suotta tuulten vietäväksi.

Polla säteilee kirjoitti:

Että vuorivilla kerää kosteutta, mutta iso kasa jäätynyttä vettä ei? Nyt tuli kyllä niin ihmeellistä tekstiä ettei voi kuin ihmetellä ihmisten järjenjuoksua.

On sinänsä totta, että ennenvanhaan mineraalivilloilla oli semmoinen ominaisuus, että ne kastuivat helposti, eivätkä kuivaneet juuri ikinä. Sen sijaan kerrän yritin ihan tarkoituksella kastella nykyaikaista kivivillaa, enkä saanut vettä imeytymään siihen.

No, en minä välttämättä sittenkään suosittelisi kasaamaan villaa seinille.

En kyllä viitsisi kasata luntakaan. Jos lumella voi oikeasti jotain säästää, niin sitten alkaisin kyllä tosissaan miettiä miksi sokkeli on talvisin niin lämpöinen että lumikin auttaa.

Ja etenkin, mikäli tuuli pääsee alapohjasta läpi sisätiloihin asti, niin remontoisin alapohjaa jo radoninkin takia. Se kun tiettävästi on semmoinen kaasu, että sitä ilmenee suurinpiirtein kaikkialla Suomessa ja vastaa noin 60% suomalaisten säteilyaltistusta, keskimäärin. Lopuista noin 30% tulee säteilyn lääketieteellisestä käytöstä (röntgen-kuvaukset, säteilyhoidot ym.), siihen viimeiseen 10% mahtuu sitten kaikki muu Tsernobyliä ja kosmista säteilyä myöten. Että mikäli haluaa minimoida oman säteilyannoksensa, niin radon on sellainen aine jota on kohtuullisen helppo torjua ja samalla se on myös ehdottomasti suurin säteilylähde.. Mikä on sinänsä aika ihmeellinen yhtälö, sillä sen ei tarvitsisi olla. Todennäköisesti se on niinkin merkittävä lähinnä siksi että useimmat eivät tiedä, ja loput eivät välitä.

Syöpäriskin maksimoimiseksi sen sijaan voisin suositella epäterveellistä ruokavaliota, runsasta tupakointia, harvoja alapohjia ja lumen kolaamista sokkelin ympärille, etteivät hyvät radonit tuuletu suotta tuulten vietäväksi.

Lue lisää

Radon-kaasu tulee asuntoon lattian läpi maaperästä erityisesti soraharjualueilla.
Siitä pääsee erooon tuulettamalla asuntoa melko usein raittiilla kuivalla pakkasilmalla. Koska tupakoin omassa vessassani niin tyhjennän tupakansavut huippuimurilla jonka ollessa päällä asuntooon tihkuu talvella kuivaa kylmää ja kesällä kosteaa mutta Radon-vapaata ilmaa. Tupakoinnista voi siis olla jotain hyötyäkin ... :)

märät villat sitten vintille valuttamaan sinne vetensä .. et silleen joo ..

Meinaatko että luukkujen tukkiminen estäisi routavauriot?Oli varmaan tsoukki...Ja tuuletusluukut on nimenomaan talvella tärkeimmät,kun on suurin lämpötilaero. Kondenssivettä muodostuu eniten. Ja kyllä kosteus sieltä kapillaarisesti nousee ylemmäskin. Jos lattiassa lahoa usein seinät ainakin metrin korkeuteen lahot,joskus ylemmäksikin.

Nähty on kirjoitti:

Meinaatko että luukkujen tukkiminen estäisi routavauriot?Oli varmaan tsoukki...Ja tuuletusluukut on nimenomaan talvella tärkeimmät,kun on suurin lämpötilaero. Kondenssivettä muodostuu eniten. Ja kyllä kosteus sieltä kapillaarisesti nousee ylemmäskin. Jos lattiassa lahoa usein seinät ainakin metrin korkeuteen lahot,joskus ylemmäksikin.

Lue lisää

Ei kondenssi tule lämpötilaerosta vaan ilman jähtymisestä, jolloin ilman kastepiste ylittyy ja vesihöyry alkaa pisaroitua vedeksi.

Pakkasilman pääsy lämpimämpään alapohjaan ei aiheuta kondensoitumista. Kondensoituminen on suurinta keväällä kun lämmin ilma pääsee vielä talven jäljiltä viileään alapohjaan.

fysiikan alkeita kirjoitti:

Ei kondenssi tule lämpötilaerosta vaan ilman jähtymisestä, jolloin ilman kastepiste ylittyy ja vesihöyry alkaa pisaroitua vedeksi.

Pakkasilman pääsy lämpimämpään alapohjaan ei aiheuta kondensoitumista. Kondensoituminen on suurinta keväällä kun lämmin ilma pääsee vielä talven jäljiltä viileään alapohjaan.

Lue lisää

Tuo ei kyllä ole niinkään fysiikan alkeita kuin saivartelua. Tietenkään lämpötilaero sinänsä ei aiheuta kondensoitumista, mutta käytännössä lämpötilan muutokset ja erilaiset rajapinnat ovat yleensä riskialttiita ympäristöjä.

Etenkin alkutalvesta maa talon alla voi olla hyvinkin lämmintä ja suhteellisen kosteaakin. Kun ympäristö alkaa kylmetä, niin kyllä siinä voi hyvinkin alkaa kondensoitumaan vettä esim. sokkeliin.

Näin ihan henkilökohtaisena mielipiteenä sanoisin, että on kyllä turvallisempaa tuulettaa alapohjan alta kosteudet mieluummin pois. Ja ainakin jossain määrin tätä näkemystä voi perustella myös tutkitumukseen perustuvalla tiedolla. Nykyisen käsityksen mukaan tuulettuvissa alapohjissa olisi hyvä olla maan päällä jokin eriste, esimerkiksi vaikkapa noin 50 millinen kerros leca-soraa tasaamassa sekä kosteus- että lämpöoloja.

Toki myönnettäkööt, että periaatteessa maan eristäminen talon alta kylmentää tuulettuvan alapohjan ilmatilaa, ja siten tavallaan korostaa alapohjaeristysten merkitystä.. Toisaalta myös maasta haihtuneen kosteuden haihduttaminen alapohjarakenteista sitoo lämpöenergiaa, joten vakaat kosteusolot ovat kuitenkin kaikenkaikkiaan ehkä parempi vaihtoehto joka tavalla.

Nähty on kirjoitti:

Meinaatko että luukkujen tukkiminen estäisi routavauriot?Oli varmaan tsoukki...Ja tuuletusluukut on nimenomaan talvella tärkeimmät,kun on suurin lämpötilaero. Kondenssivettä muodostuu eniten. Ja kyllä kosteus sieltä kapillaarisesti nousee ylemmäskin. Jos lattiassa lahoa usein seinät ainakin metrin korkeuteen lahot,joskus ylemmäksikin.

Lue lisää

Mökillä joka on talvella tyhjillään olen huomannut että kun sokkelin aukot ovat avoinna kesät talvet ja varustettuna hyönteisverkolla niin mitään routimista en ole lattian alla koskaan huomannut, en myöskään minkäänlaista kosteusvauriota ole ilmennyt ilman eristyksiä rakennetussa 70 vuotta vanhassa lautalattiassa. Sen sijaan kosteusvaurioita syntyy helposti seinän ulkolaudoituksen alareunoihin koska 1) joku idiootti remeonttireiska maalasi ne kerran ulkolateksilla ja 2) sadekesinä seinänvieruskasvit pitävät lautaseinän alareunan koko ajan kosteana kun en muista niitä niittää pois..

Pikku Kalle kirjoitti:

Mökillä joka on talvella tyhjillään olen huomannut että kun sokkelin aukot ovat avoinna kesät talvet ja varustettuna hyönteisverkolla niin mitään routimista en ole lattian alla koskaan huomannut, en myöskään minkäänlaista kosteusvauriota ole ilmennyt ilman eristyksiä rakennetussa 70 vuotta vanhassa lautalattiassa. Sen sijaan kosteusvaurioita syntyy helposti seinän ulkolaudoituksen alareunoihin koska 1) joku idiootti remeonttireiska maalasi ne kerran ulkolateksilla ja 2) sadekesinä seinänvieruskasvit pitävät lautaseinän alareunan koko ajan kosteana kun en muista niitä niittää pois..

Lue lisää

Vai lateksilla. Luetaanko Ultra ulkomaali lateksiksi?

vastasin jo

kevät tyttö kirjoitti:

vastasin jo

olen täysin samaa mieltä kanssasasi .minulla on vanha talo missä asun ja joka talvi kun vaan lunta on tullut se on käytetty eristykseen ja suosittelen uusillekkin rakentajille

Vanhoissa taloissa on sokkelissa neliöaukot, joissa kesällä on suojana hyttysverkkokehikot ja talveksi paksusta laudasta tehdyt luukut. Ja ne luukut on tarkoitus talveksi sulkea. Kun tutkii vanhempia, siis viime vuosisadan alkupuolelta olevia talonrakennusohjeita, niin sieltä tuo asia löytyy. Myös perinnerakennuskirjoista se tieto löytyy. Eli tuuletus on auki kesäisin ja kiinni talvisin, ettei sokkeli jäähtyisi. Myös alapuolisesta lämpöpatsaasta löytyy tietoa alan kirjallisuudesta. Sokkeli ei mene pakkasen puolelle, kun virtaukset on estetty. Talon lämmittäminen pitää siitä huolen. Kaikki tuo tieto löytyy alan kirjallisuudesta. Siksi myös talon alla oleva kellari ei ole yhtä hyvä kuin kunnollinen maakellari erikseen. Talon alla on lämmintä, liian lämmintä kellarille.
Lumi on hyvä eriste eikä sitä tampata, että se sisältäisi mahdollisimman paljon ilmaa, joka on se varsinainen eriste.
Ennen talviverhot ikkunoissa olivat paksua villakangasta, ne myös eristää, ja täkkejä laitettiin seinille, nekin eristää. Jos ulko-ovi ei ole omassa pikkueteisessään niin myös paksu oviverho eristää. Sitten tulee tietysti myös ulko-oven reunaan eristysnauhaa ja ikkunan puitteisiin samaten, ja ikkunateipit vielä päälle. kaikki konsteja mitä ennen käytetty.
Lisäksi itselle päälle hyvät paksut villasukat ja villapaita, niin jo 15-17 astetta sisälämmöksi riittää.

mummapumma54 kirjoitti:

Vanhoissa taloissa on sokkelissa neliöaukot, joissa kesällä on suojana hyttysverkkokehikot ja talveksi paksusta laudasta tehdyt luukut. Ja ne luukut on tarkoitus talveksi sulkea. Kun tutkii vanhempia, siis viime vuosisadan alkupuolelta olevia talonrakennusohjeita, niin sieltä tuo asia löytyy. Myös perinnerakennuskirjoista se tieto löytyy. Eli tuuletus on auki kesäisin ja kiinni talvisin, ettei sokkeli jäähtyisi. Myös alapuolisesta lämpöpatsaasta löytyy tietoa alan kirjallisuudesta. Sokkeli ei mene pakkasen puolelle, kun virtaukset on estetty. Talon lämmittäminen pitää siitä huolen. Kaikki tuo tieto löytyy alan kirjallisuudesta. Siksi myös talon alla oleva kellari ei ole yhtä hyvä kuin kunnollinen maakellari erikseen. Talon alla on lämmintä, liian lämmintä kellarille.
Lumi on hyvä eriste eikä sitä tampata, että se sisältäisi mahdollisimman paljon ilmaa, joka on se varsinainen eriste.
Ennen talviverhot ikkunoissa olivat paksua villakangasta, ne myös eristää, ja täkkejä laitettiin seinille, nekin eristää. Jos ulko-ovi ei ole omassa pikkueteisessään niin myös paksu oviverho eristää. Sitten tulee tietysti myös ulko-oven reunaan eristysnauhaa ja ikkunan puitteisiin samaten, ja ikkunateipit vielä päälle. kaikki konsteja mitä ennen käytetty.
Lisäksi itselle päälle hyvät paksut villasukat ja villapaita, niin jo 15-17 astetta sisälämmöksi riittää.

Lue lisää

Perinnerakentaminen tuntee myös sellaisia käsitteitä kuten "kengitys", mitä varten vanhoissa taloissa saattaa nähdä sellaisiakin pieniä yksityiskohtia, kuten ulkoseinää vasten onkin lattialautojen päädyssä yksi lauta poikittain, ovien listat eivät ulotu lattiaan asti, vaan alhaalla onkin jokin hieman yksinkertaisempi täytekapula.

Kaikki tämä pitkälti sen takia, että alimpien hirsien vaihto oli ennen melko arkista talon huoltoa. Että, en nyt ihan lähtisi pitämään "vanhaa tietoa" 'suurena pyhänä totuutena' joka olisi jotenkin lähtökohtaisesti parempaa kuin kaikki sen jälkeen opittu. Toki uudemmilla rakennustavoilla on saatu aikaiseksi paljon sutta ja sekundaa, mutta samalla myös opittu yhtä jos toistakin erityyppisten rakenteiden kosteuskäyttäytymisestä.

Myönnettäkööt tosin, että ennen kuin kaivinkoneet lopullisesti korvasivat lapiomiehet, eivät 'perustukset' olleet alkeellisimmillaan mitään muuta kuin neljä kiveä pellossa, jotka muodostivat suurinpiirtein neliskanttisen muodostelman. Mistä syystä mullan päälle rakennettujen talojen kohtalona oli usein vajota hiljalleen maahan ja lahota. Toisinaan jos oli mahdollista rakentaa talo kallion päälle, on lopputulos saattanut olla hyvinkin kestävä ja pitkäikäinen.

Tosin perinteisen tiedon varassa monet yksityiskohdat olivat kuitenkin pitkälti nimenomaan perinnettä, ja niiden paikkaansapitävyys paikoitellen sattuman kauppaa ja onnistuminen epävarmaa. Tosin kovin suuria epäonnistumisiakaan ei tullut, osin jo siksi etteivät odotuksetkaan olleet kovin korkealla, kun ne kengitykset ja muut lahokorjaukset kun jokatapauksessa miellettiin ihan normaaliksi asiaksi.

En silti halua perinnerakentamista moittia sinänsä, vanhoissa tavoissa on paljonkin hyvää. Ei vaan saa sortua kuvittelemaan että talonrakennustekniikan suhteen kaikki keksimisen arvoinen olisi jo keksitty. Tämän päivänkin sukupolvista tulee aikanaan menneitä sukupolvia, ja jokainen sukupolvi ansaitsee oman kunnioituksensa.

Ilman menneisyyttä ei olisi nykyisyyttä eikä ilman nykyisyyttä olisi tulevaisuutta.

Tai oikeammin, talvella ei home kasva JOS on tarpeeksi pakkasta.

Todellisten hometalojen ongelma ja syy on huono sisäilmanvauihtuvuus ja erikoisesti kosteissa tiloissa ja samalla höyrysulun huono kunto. Hometalo syntyy sisältäpäin, sisäilmasta, ei ulkopuolelta ulkoilmasta. Kattovuodot on asia erikseen.

http://www.iltalehti.fi/asuminen/2012122116480649_an.shtml

Tuossa linkissä on hyvä esimerkki miten tietoisesti pilataan asuinhuonmeisto. Niin, ja ilman sokkelin lumettamista.

"Ennen ei ollut hometaloja"

Muistot kultaa ja vääristää totuuden. Ennen ei käsitelty sisällä vettä muuten kuin kattiloissa, ei ollu suihkuja eikä sisävessoja. Pihan perällä oli saunarakennus jossa läträttiin veden kanssa, se lahosi kasaan tai paloi pois 10 vuoden välein ja rakennettiin uusi.

Olen itsekin mitannut tuon saman asian,lumen lämmitys perustuu ns.iglu ilmiöön ilmankierrolle asetetaan este lämpölaseissa ruutujen välissä oleva kaasu hidastaa ilman liikkumista
ja pitää näin asuntoa lämpimänä n.3v.kunnes on ruutujen välistä karannut luontoon ,ei tosin myrkyllistä.Igluthan rakennetaan tiiviistä lumesta joka on sahalla tai muulla teräaseella työstettävää,saumat ilmatiiviiksi jäädyttämällä, lämmitys tulee suurimmalta osin sisällä olevista ihmisistä,yksi ihminen tuottaa n.300-400 w.energiaa eli lämpöä,eipä tartte palella sisällä 4-5 ihmisen .Energian tuottoon on olemassa monta keinoa,mut ne vanhat lienevät parhaita ei home ei kosteus eikä muita vahinkoja asunnoille.vinkki Laita asunnon joka ikkunaan säleverho ,on mekaaninen lämpölasi,estää mekaanisesti ruutujen välistä ilman liikettä ,eikä haihdu koskaan .

patuliini1 kirjoitti:

Olen itsekin mitannut tuon saman asian,lumen lämmitys perustuu ns.iglu ilmiöön ilmankierrolle asetetaan este lämpölaseissa ruutujen välissä oleva kaasu hidastaa ilman liikkumista
ja pitää näin asuntoa lämpimänä n.3v.kunnes on ruutujen välistä karannut luontoon ,ei tosin myrkyllistä.Igluthan rakennetaan tiiviistä lumesta joka on sahalla tai muulla teräaseella työstettävää,saumat ilmatiiviiksi jäädyttämällä, lämmitys tulee suurimmalta osin sisällä olevista ihmisistä,yksi ihminen tuottaa n.300-400 w.energiaa eli lämpöä,eipä tartte palella sisällä 4-5 ihmisen .Energian tuottoon on olemassa monta keinoa,mut ne vanhat lienevät parhaita ei home ei kosteus eikä muita vahinkoja asunnoille.vinkki Laita asunnon joka ikkunaan säleverho ,on mekaaninen lämpölasi,estää mekaanisesti ruutujen välistä ilman liikettä ,eikä haihdu koskaan .

Lue lisää

Hyviä havaintoja. Lumen eristävä vaikutus perustuu lämmönJOHTUMISEN pienenemiseen. Sälekaihtimien eristävä vaikutus perustuu lämmönSIIRTYMISEN
hidastumiseen ts. kylmä ilma ulkolasin vieressä ei syrjäytä lämmintä ilmaaä ilmaa sisälasin vieressä joka johtasi nopeaan lämmön siirtoon vähän samaan tapaan kuin jos SIIRTÄISIT huoneeseen saunasta ämpärillisen kuumia kiuaskiviä. Kolmas tärkeä lämmönsiirtomuoto on SÄTEILYlämmönsiirto, jota käytetään mm. lämmitettäessä takkaa. Tuli lämmittää säteilyllään monen metrin päässä olevaa kohdetta tai aurinko lämmittää säteilyllään maapalloa.

- eihän se lumetus mitään auta , - lumen ja puuseinän väliin tulee heti sellanen 5cm rako , että yhtä tyhjän kanssa .

lunta tai ei kirjoitti:

- eihän se lumetus mitään auta , - lumen ja puuseinän väliin tulee heti sellanen 5cm rako , että yhtä tyhjän kanssa .

Tuntuupa sulla olevan hatarat seinät jos heti rako tulee?

lunta tai ei kirjoitti:

- eihän se lumetus mitään auta , - lumen ja puuseinän väliin tulee heti sellanen 5cm rako , että yhtä tyhjän kanssa .

Kokeileppa reippaalla (20) pakkasella paljonko siellä maanpinnassa on kylmää,uteliaana olen itse katsonut ,sokkelin vieressä n.5-7 astetta ,nimenomaan siitä välistä seinän viereltä.

Ei sulava lumi sisään tunkeudu, vaan alaspäin. Eikä seinän pinta talvipakkasella homehdu. En minä ainakaan tunne yhtään homesientä, joka lisääntyisi pakkasella. Pehmeää ilmava lumikerros sisältää ilmaa ja ilma pystyy myös jonkin verran vaihtumaan. Homehtuminen johtuu väärin tehdyistä kosteussuluista ym. rakennusvirheistä. Lumi on luonnon lahja kylmille olosuhteille, sitä kannattaa ehdottomasti käyttää hyväksi.

Ulos vuotava lämpö EI SULATA lunta vaan HAIHDUTTAA sen. Tämä johtuu siis siitä ettei vettä voi esiintyä 0 Celsius-astetta alhaisemmissa lämpötiloissa. Tämä siis pätee kovalla pakkasella.

Pikku Kalle kirjoitti:

Ulos vuotava lämpö EI SULATA lunta vaan HAIHDUTTAA sen. Tämä johtuu siis siitä ettei vettä voi esiintyä 0 Celsius-astetta alhaisemmissa lämpötiloissa. Tämä siis pätee kovalla pakkasella.

Lue lisää

Paitsi, että mikäli seinä on tarpeeksi lämmin sulattaakseen lumen, niin silloin se seinäpinta on ihan varmasti yli 0-asteinen. Tosin kovilla pakkasilla ilma on useimmiten aika kuivaa, joten kuivuminenkin voi olla todella nopeaa, jos seinäpinta pysyy plussan puolella.

Mutta tämä ajatus sisältää monia ongelmia, suuressa osassa Suomea talvi ei ole jatkuvia kovia pakkasia useamman kuukauden ajan, vaan monelle talvi on nimenomaan hyvinkin vaihtelevia lämpötiloja. Ongelmia tuskin hirveästi tuleekaan, mikäli se on nimenomaan talosta sisältä tuleva lämpö joka sulattaa lumen irti talosta, sillä vaikka se talon kastelisi, niin pysyvästi plussan puolella pysyvä rakenne todennäköisesti myös kuivaa aika nopeasti. Ongelmia tulee sitten ihan eri tavalla jos lämpötilat sahaavat nollan molemmin puolin, ja suurinpiirtein nollan tienoilla oleva seinä pääsee vettymään talven mittaan toistuvasti.

Sen sijaan miettimisen arvoista voisi olla vaikkapa se, että miksi seinäpinta on plussan puolella, vaikka ulkona on reilusti pakkasta?

Painu helevettiin öysäämästä, nuija.

Kaikkien eristeiden lämmöneristykyky perustuu siihen, miten paljon ne sisältävät ilmaa. Siksi ei mineraalivillaakaan saa puristaa kasaan. Lumella pätee sama. Silkka jää ei eristeenä ole kummoinenkaan, tuulensuojana kyllä. Liian höttö lumikaan ei varmaan toimi, koska siitä tuulee läpi.

Taitaa olla herralla/rouvalla hieman faktat pielessä.

Niitä "pullotaloja" alettiin tekemään kun 70-luvulla pelästyttiin öljykriisiä. Öljykriisi loppui jo ennen 70-lukua. Ja 80-luvulla alettiin taas jo miettimään hieman paremmin näitä ilmanvaihtoasioita.

Nykykäytäntö on puolestaan jo vähän sitä luokkaa, että ihan normien mukaisesti toteutettu ilmanvaihto on jo yliampuva, mutta silti sinänsä suunnitteluohjeena kelvollinen, sillä ohjeiden mukaan rakennettu ilmanvaihto on hyvinkin toimiva. Pitäisin silti monesti järkevänä säätää sitä hieman tarkoituksenmukaisemmaksi, sen sijaan että täysin sokkona luotetaan "50% tunnissa" ohjeeseen.

Vuotoilmanvaihdon rajoittaminen minimiinsä ja koneellinen ilmanvaihto on hyvinkin perusteltavissa, eikä käytettävässä tekniikassa piile mitään ylitsepääsemättömiä riskitekijöitä. Ja energiaa näillä keinoilla säästyy taatusti enemmän kuin lunta kolaamalla. IV-koneissa joita minä olen nähnyt, ei ollut juuri muuta "tekniikkaa" kuin alumiinilevynippu, jota kutsutaan nimellä "LTO-kenno" ja sitten kaksi sähkömoottoria, jotka olivat tyypiltaan samantapaisia kuin ne joiden toimintaperiaatteen muuan herra nimeltä Nikola Tesla piirsi hiekkaan jo toissavuosisadan puolella.. Että semmoista hi-tech'iä.

Kiireellä ja huonosti rakentaminen ei puolestaan ole sen enempää rakenteiden itsensä kuin virolaistenkaan vika. Suurin syyllinen siihen on ihan siinä, että rakennusaikataulut suunnitellaan sillä tavalla että ne toteutuvat vain jos on jatkuvasti myötätuuli ja alamäki mennen tullen, ja päälle vielä lätkäistään sakkomaksut jos ylioptimistisessa aikataulussa ei pysytä. No siinä sitten joku ekonomi laskee, että tulee halvemmaksi hutiloida nyt, ja paikkailla noin puolet syntyvistä vioista jälkeenpäin (loppuja ei kuitenkaan löydetä ajoissa ja saada vaadittua takuun piikkiin), kuin maksaa sakkoja viivästymisestä.

Onneksi ei henkinen köyhyys ole teidän tasoista kuitenkaan.

Onhan hyvä, että aina joku yliminä eksyy tarkastamaan asiaa ja laukoo tyhjää, vaikka ei tietäisi asiasta tuon taivaallista!

Aina olisi hyvä sanoa jotain positiivista tai kehittävää, kuten esim. Timo Soini tekee.

Todellisuus vain sattuu monen eläkeläisen tai työttömän ihmisen kohdalla olemaan se, ettei vanhan talon remontoimiseen/eristämiseen ole mahdollisuutta,- mutta silti elämää on elettävä päivästä toiseen.

Mikä ihmeen synti tai häppee on, jos lumettaa kivijalan ja näin hyödyntää ilmaista luonomukaista eristettä ja näin parantaa asumisviihtyisyyttä. Ihailen ihmisen omatoimisuutta valittamisen sijasta.

Muuten lumen merkityksen huomaa erityisesti myös maakuopassa/kellarissa, vaikka kattorakenteissa on runsaasti styroksia.

ml213. kirjoitti:

Todellisuus vain sattuu monen eläkeläisen tai työttömän ihmisen kohdalla olemaan se, ettei vanhan talon remontoimiseen/eristämiseen ole mahdollisuutta,- mutta silti elämää on elettävä päivästä toiseen.

Mikä ihmeen synti tai häppee on, jos lumettaa kivijalan ja näin hyödyntää ilmaista luonomukaista eristettä ja näin parantaa asumisviihtyisyyttä. Ihailen ihmisen omatoimisuutta valittamisen sijasta.

Muuten lumen merkityksen huomaa erityisesti myös maakuopassa/kellarissa, vaikka kattorakenteissa on runsaasti styroksia.

Lue lisää

"Mikä ihmeen synti tai häppee on, jos lumettaa kivijalan"

Se on häpeäksi kansalaisia veroilla ryöstävälle julkiselle sektorille, että suomalaiset joutuvat lumella eristämään.

Olen avannut, vaihdoin kesällä muutaman laudan pihkavuotojen takia. Aivan kuin uutta oli siellä välissä. Kyllä ne muusta ne homeet tulee, ei lumesta.

"Ainoa ongelma on sokkelin korkeus, joka paikoittain yli 2 m"

Sittenhän on korkea ryömintätila. Laita siis 10cm eps levyä sinne, niin talosi on lähempänä nykytaloja ja ei tarvitse lumia lapioida sokkeliin.

Samaan syssyyn kannatta laittaa 20cm epsiä alapohjaan, jos lattian eristyksissä on puutteita. Saumat tiiviksi polyuretaanivaahdolla.

ok0ooi3 kirjoitti:

"Ainoa ongelma on sokkelin korkeus, joka paikoittain yli 2 m"

Sittenhän on korkea ryömintätila. Laita siis 10cm eps levyä sinne, niin talosi on lähempänä nykytaloja ja ei tarvitse lumia lapioida sokkeliin.

Samaan syssyyn kannatta laittaa 20cm epsiä alapohjaan, jos lattian eristyksissä on puutteita. Saumat tiiviksi polyuretaanivaahdolla.

Lue lisää

Tällä neuvolla homehtuu lattiat.Levy pitäisi saada heti lattialautojen alle,lämmintä tilaa vasten,jos sen laittaa kylmälle puolelle,talon sisältä tuleva kosteus jää muhimaan lattian sisään,kun eps estää rakenteen hengittämisen.

Just joo kirjoitti:

Tällä neuvolla homehtuu lattiat.Levy pitäisi saada heti lattialautojen alle,lämmintä tilaa vasten,jos sen laittaa kylmälle puolelle,talon sisältä tuleva kosteus jää muhimaan lattian sisään,kun eps estää rakenteen hengittämisen.

Lue lisää

"talon sisältä tuleva kosteus jää muhimaan lattian sisään"

Talon sisällä olevan kosteuden pitäisi rak.määräysten mukaan toimiva ilmanvaihto viedä ulos.

6336 kirjoitti:

"talon sisältä tuleva kosteus jää muhimaan lattian sisään"

Talon sisällä olevan kosteuden pitäisi rak.määräysten mukaan toimiva ilmanvaihto viedä ulos.

Et vissiin ole kuullut puhuttavan höyrysulusta?Miksiköhän sellainen kuuluu olla rakennusmääräysten mukaan?

Just joo kirjoitti:

Et vissiin ole kuullut puhuttavan höyrysulusta?Miksiköhän sellainen kuuluu olla rakennusmääräysten mukaan?

Itseasiassa rakentamismääräykset eivät määrää käyttämään höyrynsulkua. Eikä nyt äkkiseltään muistu mieleen että rakentamismääräyksissä sanottaisiin oikeastaan mitään höyrynsulun käytöstä. En mene vannomaan, totean vain etten tähän hätään muista mainintoja nimenomaan höyrynsulusta nimenomaan rakentamismääräyskokoelmissa.

Ohjeiden mukaan toteutetuissa rakenteissa kuitenkin höyrynsulku sijoitetaan (jos käytetään), ehdottomasti eristeen sisäpuolelle ja höyrytiiviitä kerroksia saa rakenteessa olla korkeintaan yksi.

Nykyään on kuitenkin melko tavallista sekin, että höyrynsulun sijasta käytetäänkin ilmansulkua. Ilmansulku on lähinnä paperia. Oikeaoppisesti ja huolellisesti toteutettuna se on hyvinkin tiivis, noin ilmanvaihdon kannalta, mutta kosteutta läpäisevä. Mikä sopii hyvin esim. kokonaan puupohjaisista aineista tehtyihin rakenteisiin.

Älä kasaa sitä lunta sokkeliis. !

Lopeta.

lunta vaan sokkelin peitoks ja sitten huomaat kun lumi on sulanut irti seinästä todeten että näin se seinä vuotaa lämpöä harakoille, tulee eriste että vuoto samalla kertaa..

Saivarinhan täi paskantaa sanoi entinen torpparin taloudenhoitaja.

Keski-Euroopan ikkunat on niin kuin harakanpesissä, siksi luukkuja pidetään.
Lisäksi ikkunat on yleensä korkeintaan kaksinkertaiset.

Mutta hyvillä luukuilla aina jotakin lämmönhukkaa saavutetaan.

s) Paksuilla verhoilla myös!

ss) Sälekaihtimet sulkemalla oikeaan asentoon

½ €) asiallinen ja oikea tuuletus

€ € € Lämpötilan alentaminen

1 C asteen alentaminen säästää lämmityskuluja 5 %

eli jos lämpötilaa alsketaan 23 20 asteeseen.
Lämmityskustannukset laskee n. 15 % .

Viime mainittu toimenpide säästää runsaati mutta se on usein unohdettu.

Höpöhöpö

Ääliö.

Paineistamalla kosteus pyrkisi ulos juuri sieltä mistä ei toivota eli rakenteista........

Kivijalan eristäminen pysyvästi. Annatko ohjeita.

Kivi jalassa kirjoitti:

Kivijalan eristäminen pysyvästi. Annatko ohjeita.

Saakuri vieköön kun tuli suoja ja kivijalka alkaa paljastua. Toivottavasti ei pakasta heti perään ainakaan ennen uuden lumen tuloa.

Rakenna talosi luonnonkivijalalle niin pääset nauttimaan kesällä kivijalasta tulevasta viileydestä.

" Rakennan ensi kesänä talon ja nyt kysyisin, että mistä sitä lunta saa kesällä?"

Talvella tosin joudut eristämään kivijalan lumella jos haluaa tai ymmärtää. Vanhoja kivijalalle tehtyjä rakennuksia lienee turha muuten alkaa eristämään KIVIJALASTA.

Kivijallka v.1896 kirjoitti:

Rakenna talosi luonnonkivijalalle niin pääset nauttimaan kesällä kivijalasta tulevasta viileydestä.

" Rakennan ensi kesänä talon ja nyt kysyisin, että mistä sitä lunta saa kesällä?"

Talvella tosin joudut eristämään kivijalan lumella jos haluaa tai ymmärtää. Vanhoja kivijalalle tehtyjä rakennuksia lienee turha muuten alkaa eristämään KIVIJALASTA.

Lue lisää

Tässä yhteydessä voisi pohtia sitä, että mikä on itse kiven osuus asiassa ja minkä verran kyse on koko alapohjasta laajemminkin. Olkoot sokkeli kiveä, betonia tai harkkoa, niin se liittyy rakennukseen lähinnä seinän alla, ja saattaa ehkä ulottua osin hieman lattian alle. Näin etenkin vanhoissa rakennuksissa.

Vähän veikkaan, että jos lumi auttaa, niin suurin vaikutus tulee nimenomaan siitä että alapohjan alla on hieman lämpimämpää, mikä vähentää lämpövuotoja koko alapohjan osalta.. Mikä ei nyt sinänsä ole välttämättä huono asia, mutta samalla saattaa kertoa omaa tarinaansa siitä millaiset eristeet siinä alapohjassa on.

Jos on lattiassa tarpeeksi hyvät eristeet, niin tarkenee vaikka talo olisi pilariperustuksilla, jos on eristämätön laudoitus, niin sitten täytyy sokkeli tiivistää että saataisiin talon alapuoli lämpimäksi maahan asti. Tähän perustuu ns. multapenkki. Mikä voi sekin olla jopa suhteellisen toimivakin systeemi, mutta senkin toimivuus edellyttää sitä että tuuletus pelaa.

Itse olen juuri remontoinut alapohjan, joka lahosi miltei kokonaan pitkälti siitä syystä että joku oli peittänyt lattialaudoituksen kovalevyllä. Alunperin ko. 20-luvun talossa oli lattian alapuolinen tila ollut käytännössä katsoen sisätilaa, ja lattian alapuoli tuulettunut sisätiloihin lattian rakojen kautta. Nykyisten ohjeiden mukaan toimiva tuuletus saadaan aikaiseksi sillä, että poistoilma otetaan lattian alta, ja lattian reunoihin jätetään pienet raot. Itse tosin päädyin saneeraamaan alapohjan rossipohjaksi, lisäämällä kivijalkaan tuuletusreiät ja tekemällä lattiarakenteesta eristetyn.

Multapenkki voi olla toimiva rakenne, ja uskon että oikein toteutettuna siitä voi saada ihan nykykäsityksenkin mukaan toimivan. Mutta kyseisessä rakennetyypissä on kuitenkin riskinsä, joista osa liittyy puutteisiin ilmanvaihdossa ja osa siihen että ilmanvaihto toimii huonetilojen kautta. Alapohjan tuulettaminen huonetilojen kautta on ilmeinen riski etenkin radonia ajatellen. Tosin poistoilman imeminen lattian alta saattaa muodostaa lievän alipaineen, mikä olisi nimenomaan varma keino pitää radon poissa sisätiloista. Tosin tuuletushormi lattian alla ei välttämättä varmista sitä että radon oikeasti pysyy poissa. Pelkkä poistoilmavirtaus kun ei yksinään riitä takaamaan sitä että koko tila olisi alipaineinen suhteessa sisätiloihin. Liian suuret ilmavuodot saattavat tasata paine-eron olemattomaksi ja mahdollistaa melko vapaan kaasujenvaihdon lattian puolelta toiselle.

Kaikesta huolimatta, tuskin mikään rakennetyyppi on riskitön, ja siinä mielessä en haluakaan missään nimessä moittia sitä, tai muitakaan rakennetyyppejä. Oleellista onkin nimenomaan muistaa se, että jokaisella rakennetyypillä on omat riskinsä ja ongelmansa. Näitä riskejä voidaan toki monin tavoin hallita, ja huolellisesti toteutettuina lopputulos on toimiva. Ei voida yksiselitteisesti julistaa jotain tiettyä rakennetyyppiä täysin toimintavarmaksi, toteutuksesta riippumatta. Eikä minkään rakennetyypin täydellistä ylivertaisuutta voida ainakaan nykyisen tiedon pohjalta todeta.

Jos vaikka lämmöllä?

Ehkäpä jossain Lapissa, tai edes hieman pohjoisen/sisämaan suuntaan saattaisi se olla edes mahdollista, mutta etelärannikon talville on ominaista nimenomaan jatkuva sahaaminen nollan molemmin puolin.

Perinteisissäkin ohjeissa alapohjan tuuletusluukkujen sulkemisen suhteen painotetaan sitä, että pakkasta pitää olla paljon, ennenkuin luukkuja suljetaan.

Jos noudatetaan edes niitä perinteisiä ohjeita, tai ainakin niiden henkeä ja kaikkea järkeä niiden takana, niin ainakaan täällä etelässä ei ole tähän mennessä voinut sen enempää lapioida lunta seinille kuin sulkea tuuletusluukkujakaan.. Toisinaan 'pysyvä lumi' tulee vasta tammikuussa, ja sulaminen voi hyvinkin alkaa jo helmikuussa. Ja siinäkin välissä voi hyvinkin olla suojaa.

Tältä pohjalta väittäisin, että mikäli ei satu omistamaan toimivaa kristallipalloa, niin lumen kolaaminen seinien viereen on suoranaista uhkapeliä, ainakin etelärannikolla.. Ja kaikenkaikkiaan melko turhaa muutenkin kun talvet ovat jokatapauksessa niin lyhyitä ja leutoja.

rannikon mies kirjoitti:

Jos vaikka lämmöllä?

Ehkäpä jossain Lapissa, tai edes hieman pohjoisen/sisämaan suuntaan saattaisi se olla edes mahdollista, mutta etelärannikon talville on ominaista nimenomaan jatkuva sahaaminen nollan molemmin puolin.

Perinteisissäkin ohjeissa alapohjan tuuletusluukkujen sulkemisen suhteen painotetaan sitä, että pakkasta pitää olla paljon, ennenkuin luukkuja suljetaan.

Jos noudatetaan edes niitä perinteisiä ohjeita, tai ainakin niiden henkeä ja kaikkea järkeä niiden takana, niin ainakaan täällä etelässä ei ole tähän mennessä voinut sen enempää lapioida lunta seinille kuin sulkea tuuletusluukkujakaan.. Toisinaan 'pysyvä lumi' tulee vasta tammikuussa, ja sulaminen voi hyvinkin alkaa jo helmikuussa. Ja siinäkin välissä voi hyvinkin olla suojaa.

Tältä pohjalta väittäisin, että mikäli ei satu omistamaan toimivaa kristallipalloa, niin lumen kolaaminen seinien viereen on suoranaista uhkapeliä, ainakin etelärannikolla.. Ja kaikenkaikkiaan melko turhaa muutenkin kun talvet ovat jokatapauksessa niin lyhyitä ja leutoja.

Lue lisää

Muistan aina kun isä lapioi lumen sokkeliin, talo oli sota-ajan jälkeen rakennettu pula-ajan talo.
Myöhemmin iä rakensi sitten 70 luvun talon jossa ei kunnon alapohjaeristeitä ja siinäkin lumi oli paikallaan, velipoika asuu nykyisin samassa talossa ja edelleen lunta sokkeliin.
Itse asuin eteläruotsissa nuorempana ja huvittuneena muistelen omaa touhua kun lapioin silläkin lumen sokkeliin, no sehän suli viikossa pois.
Nyt asun 90 luvun talossa enkä ole kertaakaan lapioinut lunta sokkeliin, ei tarvitse.
Mutta kylä se lumi on paikallaan oikeassa rakennuksessa ja oikealla paikkakunnalla.