Muisto Herodeksen surmaamille lapsille.
Herodes surmautti kaikki alle 2-vuotiaat poikalapset tuona päivänä.
Tapaus liittyy muistaakseni Jeesuslapsen syntymään, joka oli uhka Herodekselle.
Voisiko Viattomien lasten päivää viettää myös huostaanotettujen ja kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten muistopäivänä?
Wikipediassa lisää tietoa Viattomien lasten päivästä ja historiasta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Viattomien_lasten_päivä
-------
Herodes surmautti kaikki alle 2-vuotiaat poikalapset tuona päivänä.
Tapaus liittyy muistaakseni Jeesuslapsen syntymään, joka oli uhka Herodekselle.
Voisiko Viattomien lasten päivää viettää myös huostaanotettujen ja kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten muistopäivänä?
Wikipediassa lisää tietoa Viattomien lasten päivästä ja historiasta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Viattomien_lasten_päivä
-------
Vastaukset 18
Vanhimmat
Betlehemin lastemurha oli Judean kuningas Herodeksen käsky surmata pian Jeesuksen syntymän jälkeen surmata kaikki kaksivuotiaat ja sitä nuoremmat pojat.
En ole perehtynyt sen paremmin aiheeseen, mutta olisiko tämä joukkosurma liittyä jollain tavalla tämänpäivän huostaanottoihin. Pojat surmataan, tai heille suoritetaan kastraatio, eli ympärileikkaus, kuten tapahtuu vieläkin määrätyissä uskonnollisissa yhteisöissä.
Suomessa sekä poikien, että tyttöjen sukupuolielimien silpominen on kiellettyä, mutta sitä tapahtuu kuitenkin edelleenkin.
Wikipediassa lisää historiatietoa..
http://fi.wikipedia.org/wiki/Betlehemin_lastenmurha
------------
Tyyppiesimerkki täysin turhista teksteistä joita linkittäjä päivät ja yöt tänne survoo.
Kaikilla lapsilla on oikeus läheisiin ihmissuhteisiin
Koottu kuvaLapsen oikeuksien päivää vietetään 20. marraskuuta. Sivun sisältö
– Myös niillä lapsilla, jotka eivät asu omassa kodissa, on oikeus läheisiin ihmissuhteisiin, Kuntaliiton erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen muistuttaa.
Lastensuojelun asiantuntija nostaisi sijoituslasten ihmissuhteiden tarpeen lapsen oikeuksien päivän teemaksi.
– Jokaisella lapsella on luontainen tarve pysyviin ja jatkuviin ihmissuhteisiin. Pitäisi kiinnittää huomiota siihen, että sijoitetuilla lapsilla ihmissuhteet säilyvät ja heille syntyy myös uusia ystävyyksiä, Puustinen-Korhonen toteaa.
Yhteydenpitoa täteihin ja kummeihin
Omat perheenjäsenet, tädit, kummit, isovanhemmat ja ystävät kotipaikalta ovat tärkeitä lasten "omia" ihmisiä. Sijoituspaikka ei voi korvata omaa sukua, syntyperää, juuria ja ystäviä.
– Yhteyksiä voi pitää yllä tapaamisin, kortein, sähköpostein ja puhelinsoitoin, Aila Puustinen-Korhonen toteaa.
Lapset pitävät yhteyttä myös omiin vanhempiinsa, mutta joissakin tapauksissa yhteydenpito äitiin tai isään ei ole lapsen edun mukaista. Suurin osa lapsista kuitenkin tapaa vanhempiaan ja käy lomalla kotona.
Tapaamisia tarvitaan
– Kunnassa tärkeintä olisi, että sosiaalityöntekijällä olisi riittävästi aikaa sijoituslasten tapaamiseen joko kotona tai sijaishuoltopaikassa. Nämä lapset tarvitsevat sosiaalityöntekijän yksilöllistä aikaa, kohtaamisia kasvokkain, Puustinen-Korhonen sanoo.
Suomessa on vuosittain noin 17 000 lasta, jotka eivät asu omassa kodissaan. Heistä noin 10 000 on huostaanotettuja ja 7 000 avohuollon toimenpitein sijoitettuja.
Sijoitettujen lasten määrä on viime aikoina vain lievästi kasvanut, mutta lastensuojelun avohuollossa olevien lasten määrä on noussut enemmän. Lastensuojelun avohuollon tukien piirissä oli vuonna 2010 yhteensä 78 600 lasta. Avohuollon tukitoimi on esimerkiksi perhetyö, tukiperhe tai kotipalvelu.
-------------
Sama linkittää tänne vaikka tekniikan maailman linkki ja keksiä sitte joku typerä yhdistävä juttu esim. lukeekohan huostavanhemmatkin sitä. Täällä menee läpi mikä vaa roska ja ku itteensä kehuu niin hyvin menee.
Inhimillisyyttä lastensuojeluun tarvitaan.
Edellämainittu 8-vuotias poika löydettiin kotinsa lähellä sortuneesta lumilinnasta kuolleena.
Näin Joulun alla toivottavasti Afgaanitytön tarina saa vanhemmat, lastensuojelusta vastaavat miettimään, minkälaisia tuntemuksia, pelkotiloja, ahdistusta sodat, avioerot, lasten kuolemat, huostaanotot aiheuttavat lapsille ja nuorille.
Afgaanitytön tarina ja maailmalla paljon julkisuuttaa saanut kuva hänestä löytyvät Wikipediassa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sharbat_Gula
--------------
Tuija Brax.
Lastensuojelun järkyttävät puutteet ovat nousseet esiin
Braxin blogissa myös muita aiheita.
http://tuijabrax.fi/2012/12/vko-49-lastensuojelun-jarkyttavat-puutteet-nousivat-esiin-seka-tarkastusvaliokunnan-mietinnossa-etta-stmssa/
-----------
Lastensuojelu natisee liitoksissaan.
Uudistettu lastensuojelulaki on madaltanut kynnystä puuttua lasten oireiluun varhemmin.
Tämä on johtanut siihen, että ehkäisevä lastensuojelu on unohtunut.
Akava uutisia 12.10.2010.
http://www.akava.fi/ajankohtaista/uutisia_liitoista/uutisia_liitoista_-arkisto/talentia_lastensuojelu_natisee_liitoksissaan.html
-------------
Oikeesti ihmisen elämästä varmaan puuttuu jotain jos jouluki menee linkitelles suomi24 palstalla. varmaanki löytyy joku linkki aiheesta?
"Lastensuojeluun kasaantuu nyt asiakkaita, joita voitaisiin auttaa jo peruspalveluissa ehkäisevällä työllä, toteaa Talentian puheenjohtaja Tero Ristimäki.
- Ongelmana on se, ettei ehkäisevä lastensuojelutyö ole kovin suunnitelmallista, riittävästi resursoitu ja selkeästi kenenkään vastuulla. Se määritellään sosiaalihuoltolaissa kunnan tehtäväksi ja lasten parissa työskentelevät ovat velvollisia sitä tekemään, mutta kun ei ole selvää käsitystä, mitä pitäisi tehdä ja kuka lopulta vastaa siitä, että tehdään oikeita asioita, on lastensuojeluilmoitus usein ainoa tapa, jolla lapsen tilanteeseen tartutaan, Tero Ristimäki jatkaa. "
Kukaan ei ole selvillä siitä, mitä pitäisi tehdä ja että tehdään oikeita asioita.
Voiko ls:n kurjaa tilaa enää selkämmin sanoiksi pukea.
Lastensuojelu "ei saa puuttua" (?!)esim. jatkuvaan, koulussa tapahtuvaan kiusaamiseen, vaan puuttuu kiusatun perheen sisäisiin asioihin ja ongelmat koulussa jatkuvat vuosi vuodelta entistä pahempina.
Mitä hyötyä lapselle/perheelle ls:n puuttumisesta koulunkäyntiin ylipäätään on, kun viranomainen kyyristelee vanhempien selän takana?
Se on ihan sama kuin sairastunutta ihmistä rangaistaan siitä, että hän on sairastunut.
Keuruun ketjussa kerrotaan, miten koulu kielsi, että mitään kiusaamista onkaan, ja uhri lähetettiin oppilashuoltoryhmän suosituksesta koulupsykologille, joka kirjasi pojan papereihin, että "tällä oli tapana ajautua konflikteihin".
Tuossa tapauksessa Keuruun ls. kieltäytyi uhrin huostaanotolta, mutta monella paikkakunnalla opettajien mielestä kätevin tapa päästä kiusatusta eroon, on yllyttää ls:a tekemään huostaanotto.
Sitten selitetään, että kiusaamiset ovat niin hankalia tapauksia ja niissä on aina kaksi osapuolta. Voi Kristus!
Kyllä aika puupäisiä opettajia on, kun pahoinpitelystä kertovilla lääkärintodistuksillakaan ei koulussa ollut mitään merkitystä! Rangaistuksen sietäisivät saada koko konkkaronkka perusopetuslain laiminlyönneistään, henkisten ja fyysisten vammojen tuottamisesta / sallimisesta oppilaalle jne.
Kaikki vankilaan!!!! Siellä ehtii sit hyvin vaik kirjotella tänne.
Pelkät sanat eivät auta ketään tarvitaan tekoja, joilla vaikutetaan kanslaisten, eikä vain joidenkin tiettyjen poliittisten ryhmien ideologioihin.
Tuija Brax Vihreät.
Kannaotossaan hän on sitä mieltä, että Ihmisoikeudet ovat Demokratian ehto.
Hän viittaa lisäksi Amnesty Internationaaliin, sekä Ihmisoikeusliittoon.
Valitettavasti molemmat jäjestöt ajavat vain tiettyjen ryhmien etuja, eikä suinkaan kansalaisten etuja.
Tässä hieman pohdittavaksi asioita ja ilmiöitä.
http://tuijabrax.fi/2009/08/ihmisoikeudet-ovat-demokratian-ehdoton-edellytys/
-------
Lapsen oikeudet lisättävä perustuslakiin!
Lapsen keskeiset oikeudet pitäisi lisätä perustuslakiin. Oikeudesta elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen säädetään pykälässä 7 mutta lapsista ei mainita erikseen. Pykälässä 6 säädetään yhdenvertaisuudesta myös lapset mainiten. Lapsen erityistarpeita ei kuitenkaan huomioida.
Yhdistyneiden kansakuntien Yleissopimuksessa lapsen oikeuksista todetaan, että
”lapsi ruumiillisen ja henkisen kypsymättömyytensä vuoksi tarvitsee erityistä suojelua ja huolenpitoa, siihen luettuna asianmukainen hoito sekä ennen syntymää että sen jälkeen”,
”perheellä, joka on yhteiskunnan perusryhmä ja sen kaikkien jäsenten ja erityisesti lasten hyvinvoinnin ja kasvun luonnollinen ympäristö, on oikeus saada tarvittavaa suojelua ja apua niin että se pystyy täydellisesti hoitamaan velvollisuutensa yhteiskunnassa”,
”Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu”, ja
”hänellä on syntymästään lähtien -- mikäli mahdollista, oikeus tuntea vanhempansa ja olla heidän hoidettavanaan”.
Tämän mukaisesti pitäisi perustuslakiin lisätä:
”Lapsella on oikeus erityiseen suojeluun ja huolenpitoon sekä ennen syntymää että sen jälkeen, sekä, mikäli mahdollista, oikeus tuntea vanhempansa ja olla heidän hoidettavanaan. Perheellä, joka on lasten hyvinvoinnin ja kasvun luonnollinen ympäristö, on oikeus saada tarvittavaa suojelua ja apua niin että se pystyy hoitamaan velvollisuutensa. Kaikissa toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.”
Tarve lisäykseen perustuu siihen, että lapsen erityisoikeudet on perustuslaissa unohdettu lähes kokonaan. Vaarana on se, että lapsi, joka ei ole oikeustoimikelpoinen, ymmärretään oikeusobjektiksi ilman ihmisoikeuksia. Vaara on todellinen, sillä yleissopimuksen edellyttämä oikeuksista tiedottaminen on ollut riittämätöntä. Vaikka sopimus on ollut voimassa yli 20 vuotta, YK:n lapsen oikeuksien komitea huomauttaa Suomea siitä, että ”suuri yleisö, mukaan lukien vanhemmat ja lasten parissa työskentelevät ammattihenkilöt, tuntee yleissopimusta vain heikosti”.
Yleissopimuksessa Suomi on sitoutunut muuttamaan lakinsa ja toimintansa sopimusta vastaaviksi. Arvojen koventuessa ja talouden kiristyessä paine siihen, että lainsäädännössä, hallinnollisissa ja muissa toimissa unohdetaan lapsen oikeudet, kasvaa ellei lisäystä perustuslakiin tehdä.
Suomi allekirjoitti helmikuussa yleissopimuksen pöytäkirjan, jonka mukaan lapset voivat valittaa oikeuksiensa loukkauksista. Mitä hyötyä on valitusmenettelystä, kun oikeuksia ei tunneta?
Nostamalla lapsen oikeudet perustuslakiin varmistetaan se, että tieto niistä tavoittaa myös suuren yleisön. Samalla Suomi viestittää suhtautuvansa vakavasti ihmisoikeuksiin ja sitoumuksiinsa. Lisäys perustuslakiin olisi tärkeä viesti myös Venäjälle, jossa luottamus Suomen viranomaisiin ja lastensuojeluun on lapsikiistoissa kärsinyt.
Petteri Hiienkoski
valtiotieteen maisteri
Reetta Hiienkoski
lastentarhanopettaja
Kirjoittajat ovat neljän alaikäisen lapsen vanhemmat Helsingistä.
Lottajärjestöt, lastensuojelu.
TV1 esitti tänään 27.12.2012 kaksi ohjelmaa.
Klo 19.30 Isien Sota ja sen aiheuttamat traumat, perheille ja lapsille.
Klo 20.00 Sotalapset ja heidän traumaattiset kokemukset sijaiperheissä hyväksikäytöstä ja raiskauksista.
Näitä sotalapsia oli muistaaksen noin 70.000, luku on samansuuntainen, kuin tänäpäivänä kodin ulkopuolelle sijoitettuja ja huostaanotettujen lasten määrä.
Lue lisää Lottajärjestöistä.
http://www.suomenlottaperinneliitto.fi/tietoa/jasenyhdistykset.php
----------------
Paljon puhutaan Hyvä veli järjestöistä. miksi ei puhuta avoimest Myvä sisar järjestöistä?
Ehkä Naisjärjestöt ovat osanneet aivopestä Sisaret?
Löytyisikö tässä vastauksia?
http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/pubman/templates/1.htx?id=869
---------
YLE Elävä arkisto Isien Sota ohjelmat uusintana torstaisin 28.11. 2012 ja 31.1.2013.
Tarkemmat ohjelmatiedot.
http://tv1.yle.fi/ohjelmat/dokumentit/isien-sota
---------
Pelastakaa sukupolvi -hanke.
HelsinkiMissio käynnisti Pelastakaa sukupolvi -hankkeen, koska lapsiperheiden pahoinvointi on tämän hetken kipeimpiä ongelmia maassamme. Lapsiperheet ovat jääneet yksin arjen huolien ja lasten kasvatushaasteiden kanssa. Erityisesti pääkaupunkiseudulla asuu paljon perheitä, joilla ei ole isovanhempia tai muita arjen auttajia lähellään.
Pelastakaa sukupolvi -hanke on aivan uudenlainen julkisen sektorin ja kansalaisjärjestöjen yhteistyöprojekti. Se laajentaa HelsinkiMission toimintakenttää seuraavaan sukupolveen, pienten lasten ja heidän vanhempiensa tukemiseen ja yksinäisyyden vähentämiseen. Tavoitteena on ennaltaehkäistä lapsiperheiden kohtaamien haasteiden kasvaminen ongelmiksi vapaaehtoisten antaman tuen avulla. HelsinkiMission yhteistyökumppaneina hankkeessa toimivat Helsingin kaupungin sosiaalivirasto, Helsingin Diakonissalaitos sekä Pienperheyhdistys.
Hankkeessa yhdistyvät HelsinkiMission vapaaehtoistoiminnan asiantuntemus sekä yhteistyökumppaneiden lapsi- ja perhetyön osaaminen. HelsinkiMissio tarjoaa ammattitaitonsa vapaaehtoisten rekrytointiin ja infokoulutukseen. Helsingin kaupungin sosiaalivirasto ja yhteistyöjärjestöt puolestaan tuntevat tukea kaipaavat ja pystyvät välittämään koulutetut vapaaehtoiset heitä tarvitseville.
Hankkeen keskeiset tavoitteet ovat:
1 Tukea perheiden hyvinvointia koulutettujen vapaaehtoisten antaman tuen ja arjen avun keinoin, jotta perheiden kohtaamat vastoinkäymiset eivät paisuisi ylitsepääsemättömiksi ongelmiksi.
2 Antaa kansalaisille lisää mahdollisuuksia vapaaehtoistoimintaan ja madaltaa kynnystä lasten ja perheiden tukemiseen.
Lisäksi hankkeeseen liittyvällä mainoskampanjalla pyritään herättämään keskustelua ja aktivoimaan kansalaisia välittämään lähimmäisistään. Kuka tahansa voi ryhtyä arjen auttajaksi lähimmälle tukea tarvitsevalle lapsiperheelle.
Vapaaehtoiseksi?
Vapaaehtoisilla on valittavanaan useita tapoja toimia vapaaehtoisena.
Vaihtoehtoina ovat:
* HelsinkiMission äiti- ja isämentoritoiminta
* Helsingin Diakonissalaitoksen järjestämä koululaisten
iltapäivätoiminta Lastenkaaressa Kontulassa
* Pienperheyhdistyksen mieskaveritoiminta
* Helsingin kaupungin sosiaaliviraston tukihenkilö-,
tukiperhe- ja lomaperhetoiminta.
Vapaaehtoisiksi hakeneille järjestetään yhteinen päivän mittainen infokoulutus, jossa kerrotaan tarkemmin eri toimintatavoista. Infokoulutuksen jälkeen voi valita, minkä järjestön tarjoaman toimintatavan ja jatkokoulutuksen valitsee.
Päätöstä toimintatavasta ei siis tarvitse tehdä heti, vaan vasta infokoulutuksen jälkeen. Yhteistä kaikille toimintatavoille on, että annat aikaasi (esimerkiksi pari-kolme tuntia kerrallaan) säännöllisesti (esimerkiksi kerran kahdessa viikossa). Toivomme, että sitoudut toimintaan ainakin vuodeksi.
Hae nyt kevään 2013 koulutuksiin!
Vapaaehtoisten rekrytointi on käynnissä: koulutuksen voit hakea lomakkeella, jonka pääset täyttämään tästä
Hakemus vapaaehtoiseksi
Lisätietoja:
Marika Aro
Projektipäällikkö
[email protected]
Puh. 045 858 4375
---------------------------------------