jos minä niillä järjen rippeillä

niin sanoisin että me ollaan molemmat tultu tänne koska me ei "törmätty" sattumalta. kun minä ajattelen sydämellä niin se sanoo että me kuulutaan yhteen. mutta sitten on tämä käsittämätön himo sinua kohtaan jonka vastapuolena on pelko siitä että se ei tapahdu ja se pelko tuo minulle epäolennaisia ajatuksia jotka vievät kauemmaksi sinusta... en vain haluaisi sinua menettää koskaan.
53553
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 53

Vanhimmat

naiselle vai miehelle?

Äänestä
  • .

    Äänestä

  • naiselle. kirjoitti:

    .

    naisen nimi? :)

    Äänestä

  • nainen... kirjoitti:

    naisen nimi? :)

    Tule takaisin "lähelleni" A.

    Äänestä

  • :)*** kirjoitti:

    Tule takaisin "lähelleni" A.

    sepäs sattui et mun nimi alkaa A... :) jos olisit hän niin sanoisin samaa

    Äänestä

  • nainen... kirjoitti:

    sepäs sattui et mun nimi alkaa A... :) jos olisit hän niin sanoisin samaa

    Mutta,"katositko" sinä hänen tavoittamattomiin ?

    Äänestä

  • :)*** kirjoitti:

    Mutta,"katositko" sinä hänen tavoittamattomiin ?

    en..ei oo hirveesti tavotellu :) ei oo näkyny vaikka kutsu on voimassa yhä :)

    Äänestä

  • nainen... kirjoitti:

    en..ei oo hirveesti tavotellu :) ei oo näkyny vaikka kutsu on voimassa yhä :)

    Toivotan sinulle parasta onnea. Edell.ei kait ollu sulle...

    Äänestä

  • :)*** kirjoitti:

    Toivotan sinulle parasta onnea. Edell.ei kait ollu sulle...

    kiitos:)

    Äänestä

En minäkään halua sinua koskaan menettää. Vaikea on vaan tilanne tällä hetkellä.
Miksi sitten tiemme koskaan edes kohtasi...? Koimme jotakin normaalia suurempaa yhdessä. En jaksa tai halua ajatella että yhteinen tiemme oli merkityksetön. Siksi paljon ehti tapahtua.

Äänestä

heh ,mut nyt menee monimutkaiseksi..siis...äääh olkoon,uskotaan

Äänestä

Tee jotain ettei niin käy.

Äänestä

mitä haluaisit hänen tekevän,
kuuluisiko sinun tehdä jotakin ?
vai toivotko tilanteen selviävän "omallapainollaan" ?

Äänestä
  • että minun on vain ollut niin vaikea uskoa tätä todeksi... se tuntuu niin epätodellisen upealta että siihen ei meinaa uskaltaa heittäytyä. kaikki nämä yksinäiset vuodet...ja sitten PAM.. en haluaisi hössöttää mitään mutta kun täällä palstoilla on joutunut samaan aikaan puntaroimaan todellisuuden ja hulluuden välillä.. ei ole väliä sillä miten selviää kunhan selviää. yritystä on ollut. jos hän ehdottaisi jotain keinoa niin sitä olisi helpoin uskoa.

    Äänestä

  • minusta tuntuu kirjoitti:

    että minun on vain ollut niin vaikea uskoa tätä todeksi... se tuntuu niin epätodellisen upealta että siihen ei meinaa uskaltaa heittäytyä. kaikki nämä yksinäiset vuodet...ja sitten PAM.. en haluaisi hössöttää mitään mutta kun täällä palstoilla on joutunut samaan aikaan puntaroimaan todellisuuden ja hulluuden välillä.. ei ole väliä sillä miten selviää kunhan selviää. yritystä on ollut. jos hän ehdottaisi jotain keinoa niin sitä olisi helpoin uskoa.

    Oletpa kuka tahansa, niin tekemisissä oleminen voisi olla hyvä alku jollekin.

    Äänestä

  • hgjhgjhtwjg kirjoitti:

    Oletpa kuka tahansa, niin tekemisissä oleminen voisi olla hyvä alku jollekin.

    pyritäänkin. ehkä tätä ei ollut tarkoitus tapahtua helposti ja siksi tämä palsta osuus on vain käytävä.

    Äänestä

  • siihen tässä kirjoitti:

    pyritäänkin. ehkä tätä ei ollut tarkoitus tapahtua helposti ja siksi tämä palsta osuus on vain käytävä.

    Palstaosuus saisi loppua, todellinen käsinkosketeltava osuus alkaa.

    Äänestä

ap:llelle kysym. mitä tarkoittaa tuo pieni kärpäsenpaska on tuossa vastauksessasi?

Äänestä

Sinulle ap, ei kannata pelätä mitään, sillä pelko on pahinta. Tiedät mistä se tulee, kun funtsaat.. Ei kaikki haluiskaan meidän löytävän toisemme, mutta meidät kun on "hitsattu" kiinni toisiimme, emme voi itse sille mitään. Näin vain on.
Kaikki tulee menemään hyvin, pitää vaan olla vahva usko ja
vahvistaa itseään jatkuvasti.
Sydämeni sanoo että olen löytänyt sen timantin:)

Äänestä

Michael Bublé Call Me Irresponsible

Äänestä

niin...oli mulle tai ei...
mutta ei tosiaan tässä sattumalta olla, ja oikeastaan siksi tähän uskon ylipäätään. Mikä sua ajaa, sitä en tiedä, mutta arvelen, että alunperin ajoi joku asia, sitten tilanne muuttui, ehkä odottamattomalla tavalla. Ja lopulta alkoi epäröinti, koska on niin paljon kyseessä ja suuria esteitä näkyvissä.

Noin ainakin minä olen kokenut tämän, luulen että sinäkin. Tosin sinä tiedät paljon enemmän kuin minä... eli suurempi epävarmuus on tällä puolella, ja sekin vielä, että sinä olet ainoa, joka voi tehdä aloitteen.
On hetkiä, jolloin olen 100-varma meistä, on toisaalta hetkiä, jolloin koko juttu tuntuu täysin mahdottomalta.

Vain joitakin päiviä sitten löysin itsestäni uuden mielenkiintoisen puolen, sinun ansiostasi. Kiitos siitä. Olin innoissani, pääsin hetkeksi omaan boheemiin keskukseeni, samalla koin vahvan yhteyden sinuun. Nyt taas... olen vähän eksyksissä, yhteys ei tunnu niin, ja epäilen kaikkea.

Kaipaan sitä yhteyttä.... missä olet? Ei luovuta vielä, ei ennen kuin tavataan.
Mielikuvissani menemme käsi kädessä kohti haastavia tilanteita, toisiimme katsoen, varmoina toisistamme, siitä että olemme yksi. Sellaista ykseyttä ei kohtaa montaa kertaa elämässä, voiko sen ohi mennä katumatta sitä myöhemmin?

Emme voi olla kääntämättä tätä korttia. Ainakin sinä olet mulle liian tärkeä.

Love,,

Äänestä
  • Tulevaisuudesta ei voi tietää, menneisyyden voi.
    Sekoisin sinuun ja tunteeseen, joka oli minulle uutta. Vuosien tunteettomuudessa eläneelle ei ollut helppoa, rakastuin sinuun täysillä.
    Järki ja ajattelu katosivat, tilalle tuli vaan epätoivo, mustasukkaisuus ja valtava ikävä.
    Katsotaan miten elämä heittelee. Pahimmassa tapauksessa emme koskaan enää kohtaa. Mikä sitten oli ylipäätänsä kohtaamisemme tarkoitus siellä ja täällä.
    Onko tarinan viimeistä sivua vielä kirjoitettu?

    Äänestä

  • saas nähdä kirjoitti:

    Tulevaisuudesta ei voi tietää, menneisyyden voi.
    Sekoisin sinuun ja tunteeseen, joka oli minulle uutta. Vuosien tunteettomuudessa eläneelle ei ollut helppoa, rakastuin sinuun täysillä.
    Järki ja ajattelu katosivat, tilalle tuli vaan epätoivo, mustasukkaisuus ja valtava ikävä.
    Katsotaan miten elämä heittelee. Pahimmassa tapauksessa emme koskaan enää kohtaa. Mikä sitten oli ylipäätänsä kohtaamisemme tarkoitus siellä ja täällä.
    Onko tarinan viimeistä sivua vielä kirjoitettu?

    Ei oikein osu, ei taida olla mulle, mutta tämä pätee meihinkin: kaikki on meistä kiinni. Kohdataan, jos niin järjestetään, eikö totta. Viimeinen tai ensimmäinen sivu kirjoitetaan silloin.

    Äänestä

  • Enpä itsekään tiedä mikä minua alunperin ajoi,..Olen miettinyt sitä itsekin, kaikki vain tuntui yhtäkkiä niin luontevalta ja itsestäänselvältä. En osannut itsekään edes pysähtyä miettimään tilannetta, ja sitten se olikin jo sisäinen palo joka ajoi minua.,,

    Ja nyt myös minulla hieman eksyksissä oleva olotila, hämmentävä....enkä tiedä mitä tuleman pitää vaiko yhtään mitään. Ei mitään käsitystä mitä tehdä tai voinko tehdä yhtään mitään. Kaipaan myös sitä yhteyttä....ja pelkään että se himmenee tässä liiallisen pohdiskelun seurauksena jota nyt joutuu väkisinkin harjoittamaan.

    Tahdon katsoat kortit mutta en tiedä miten seuraava kortti saadaan käännetyksi??

    Äänestä

  • Losing the touch... kirjoitti:

    Enpä itsekään tiedä mikä minua alunperin ajoi,..Olen miettinyt sitä itsekin, kaikki vain tuntui yhtäkkiä niin luontevalta ja itsestäänselvältä. En osannut itsekään edes pysähtyä miettimään tilannetta, ja sitten se olikin jo sisäinen palo joka ajoi minua.,,

    Ja nyt myös minulla hieman eksyksissä oleva olotila, hämmentävä....enkä tiedä mitä tuleman pitää vaiko yhtään mitään. Ei mitään käsitystä mitä tehdä tai voinko tehdä yhtään mitään. Kaipaan myös sitä yhteyttä....ja pelkään että se himmenee tässä liiallisen pohdiskelun seurauksena jota nyt joutuu väkisinkin harjoittamaan.

    Tahdon katsoat kortit mutta en tiedä miten seuraava kortti saadaan käännetyksi??

    sussa on aina ollut erityistä omaa kipinää. Mutta sä et anna sen roihuta. Anna palaa, jos polttaa. Nyt sä et ole edes hiilloksella. Mikä on ja missä se sun sisäinen palo on?

    Äänestä

  • Losing the touch... kirjoitti:

    Enpä itsekään tiedä mikä minua alunperin ajoi,..Olen miettinyt sitä itsekin, kaikki vain tuntui yhtäkkiä niin luontevalta ja itsestäänselvältä. En osannut itsekään edes pysähtyä miettimään tilannetta, ja sitten se olikin jo sisäinen palo joka ajoi minua.,,

    Ja nyt myös minulla hieman eksyksissä oleva olotila, hämmentävä....enkä tiedä mitä tuleman pitää vaiko yhtään mitään. Ei mitään käsitystä mitä tehdä tai voinko tehdä yhtään mitään. Kaipaan myös sitä yhteyttä....ja pelkään että se himmenee tässä liiallisen pohdiskelun seurauksena jota nyt joutuu väkisinkin harjoittamaan.

    Tahdon katsoat kortit mutta en tiedä miten seuraava kortti saadaan käännetyksi??

    Joskus sitä pohtii jonkun jutun "puhki", etenkin, jos siinä on edetty väärässä järjestyksessä. Mun mielestä tässä on vähän käynyt niin. Tämä virtuaalinen yhteys on antanut "mahdollisuuden" tunteilla, mutta olisi pitänyt kauan sitten jo katsoa asiaa irl.

    Toisaalta, noin konkreettisella tasolla siihenkään ei olisi ollut mahdollisuutta ennen kuin nyt, eli turha sitäkään harmitella.

    Ei voi kuin palauttaa mieleen, mistä kaikki alkoi, ja ottaa relaa. En suostu ottamaan paineita mistään, älä säkään. Olisi kiva jos haaveet toteutuisivat ja palo olisi juuri niin suurta kuin on ollut ajatustasolla, mutta, sitä ei voi kelata nyt. Sitäpaitsi, mä en usko paloa puuttuvan. Juuri nyt tunnen yhteyden ja kaipaan sua enemmän kuin ikinä aiemmin. Tunnen et sä oot siellä.

    Sulla on sovittuja velvoitteita, älä tee mitään niiden suhteen. Eihän se pelkkä tapaaminen ole koskaan väärin. Tulee olemaan vaikea hillitä itseään, mutta se on sitten eri juttu, turha sitä on etukäteen miettiä. Ainoa mikä voi mennä pieleen on ne haasteet, joita kyllä riittää, mutta ei niitä voi etukäteen selättää.

    Äänestä

  • mikset roihua kirjoitti:

    sussa on aina ollut erityistä omaa kipinää. Mutta sä et anna sen roihuta. Anna palaa, jos polttaa. Nyt sä et ole edes hiilloksella. Mikä on ja missä se sun sisäinen palo on?

    No, ehkä se oot just sinä; SÄ oot se joka sytyttää mun sisäisen palon (tai voisit olla se), ja sen mä jo tunsin, mut nää typerät normi-keskiverto-konservatiiviset pelot lyö näpeille

    Äänestä

  • Viestisi sun ja viihdyt siis yksi... helmeni mun.

    Kyynelin kerroin sen
    en uskalla toivoa edes

    Kuuntelen kappaleet....
    ristiriita on suuri

    Jos et siis soita....
    emme tapaa
    osaan väistää
    Kilpeni nosta

    Jos olet hän
    tiedät sen kyllä.
    Uskoni mun
    ei ole hääppöinen

    Äänestä

  • Your Girl kirjoitti:

    No, ehkä se oot just sinä; SÄ oot se joka sytyttää mun sisäisen palon (tai voisit olla se), ja sen mä jo tunsin, mut nää typerät normi-keskiverto-konservatiiviset pelot lyö näpeille

    Rohkea ei ole se joka ei pelkää vaan se, joka toimii peloistaan huolimatta...

    Äänestä

  • Your Girl kirjoitti:

    No, ehkä se oot just sinä; SÄ oot se joka sytyttää mun sisäisen palon (tai voisit olla se), ja sen mä jo tunsin, mut nää typerät normi-keskiverto-konservatiiviset pelot lyö näpeille

    on se tietty elämän kipinä sussa olemassa ilman muakin ja pystythän sä sitä hehkuttamaan, jos haluat. Ei siihen mua tarvita, mut mä haluan, että sä voisit kokea sen ihan itsestäsi, hukkaat sitä nyt ihan turhaan. Tai älä ainakaan sammuta sitä turhuuksiin. Ja typerät normi-keskiverto-konservatiiviset pelot, nehän kuuluu asiaan. Siihen asiaan tosin kuuluu aika paljon muutakin, jos et ole huomannut.

    Äänestä

  • Losing the touch kirjoitti:

    Rohkea ei ole se joka ei pelkää vaan se, joka toimii peloistaan huolimatta...

    Niinpä, mut kuten sanottu avaimet eivät ole minun kädessäni.

    Äänestä

  • This is our moment kirjoitti:

    Joskus sitä pohtii jonkun jutun "puhki", etenkin, jos siinä on edetty väärässä järjestyksessä. Mun mielestä tässä on vähän käynyt niin. Tämä virtuaalinen yhteys on antanut "mahdollisuuden" tunteilla, mutta olisi pitänyt kauan sitten jo katsoa asiaa irl.

    Toisaalta, noin konkreettisella tasolla siihenkään ei olisi ollut mahdollisuutta ennen kuin nyt, eli turha sitäkään harmitella.

    Ei voi kuin palauttaa mieleen, mistä kaikki alkoi, ja ottaa relaa. En suostu ottamaan paineita mistään, älä säkään. Olisi kiva jos haaveet toteutuisivat ja palo olisi juuri niin suurta kuin on ollut ajatustasolla, mutta, sitä ei voi kelata nyt. Sitäpaitsi, mä en usko paloa puuttuvan. Juuri nyt tunnen yhteyden ja kaipaan sua enemmän kuin ikinä aiemmin. Tunnen et sä oot siellä.

    Sulla on sovittuja velvoitteita, älä tee mitään niiden suhteen. Eihän se pelkkä tapaaminen ole koskaan väärin. Tulee olemaan vaikea hillitä itseään, mutta se on sitten eri juttu, turha sitä on etukäteen miettiä. Ainoa mikä voi mennä pieleen on ne haasteet, joita kyllä riittää, mutta ei niitä voi etukäteen selättää.

    totta. Olet oikeassa.

    Äänestä

  • Your Girl kirjoitti:

    Niinpä, mut kuten sanottu avaimet eivät ole minun kädessäni.

    jos ei ole lukkoja, ei tarvi avaimiakaan. Ei ole edes ovia.

    Äänestä

  • hiillosta vähän edes kirjoitti:

    on se tietty elämän kipinä sussa olemassa ilman muakin ja pystythän sä sitä hehkuttamaan, jos haluat. Ei siihen mua tarvita, mut mä haluan, että sä voisit kokea sen ihan itsestäsi, hukkaat sitä nyt ihan turhaan. Tai älä ainakaan sammuta sitä turhuuksiin. Ja typerät normi-keskiverto-konservatiiviset pelot, nehän kuuluu asiaan. Siihen asiaan tosin kuuluu aika paljon muutakin, jos et ole huomannut.

    No joo, totta. Pitää miettiä, miksi oma kipinä on nukkumassa välillä... ehkä velvollisuudet ja se, että joudun ajattelemaan muita ennen itseäni, ehkä se on se syy. Pitäisi löytää joku balanssi siinä. Sitä etsiessä...

    hmm... Toivon todella, ettei nää höpinät mene harakoille

    Äänestä

  • Flame inside kirjoitti:

    No joo, totta. Pitää miettiä, miksi oma kipinä on nukkumassa välillä... ehkä velvollisuudet ja se, että joudun ajattelemaan muita ennen itseäni, ehkä se on se syy. Pitäisi löytää joku balanssi siinä. Sitä etsiessä...

    hmm... Toivon todella, ettei nää höpinät mene harakoille

    sun ainut oikea velvollisuus on olla uskollinen itsellesi. Kaikki muu on turhaa.

    Äänestä

  • balanssiin avain kirjoitti:

    sun ainut oikea velvollisuus on olla uskollinen itsellesi. Kaikki muu on turhaa.

    Mutta nyt tuli intuitio... että se himmailu onkin siellä toisessa päässä...
    Eikö?

    Äänestä

  • Kohtalo käsissämme kirjoitti:

    Ei oikein osu, ei taida olla mulle, mutta tämä pätee meihinkin: kaikki on meistä kiinni. Kohdataan, jos niin järjestetään, eikö totta. Viimeinen tai ensimmäinen sivu kirjoitetaan silloin.

    Cheek lainatakseni......

    jos edes tahtoisit niin
    tiedät mistä tavoittaa

    Äänestä

  • Paloa on kirjoitti:

    Mutta nyt tuli intuitio... että se himmailu onkin siellä toisessa päässä...
    Eikö?

    Kyynelin kerron sen

    Äänestä

  • tässä on nyt monia viestejä jotka voisi olla minulle... minä vain koin sen niin että hänestä välähti se tunne ja energia jota olin aina etsinyt eli tunne siitä että hän on se jonka kanssa minä voin olla oma itseni. olen aina etsinyt kotia ja tunne kodista hänestä tuli siinä pienessä hetkessä. siinä hänen lähellään olisi niin vain niin hyvä olla että etsinnät oli aloitettava. mietin aikani että miten muka löytäisin ja mistä ja miksi hän edes haluaisi tulla löydetyksi ja sitten lopulta miksi ei... tulin tänne ja alkoi tämä "polttaa viilenee polttaa viilenee" -osio... eli lähtökohdat minulla olivat ne että kovin epäileväinen olin omiin mahdollisuuksiini hänen kanssaan vaikka minulle olisi tarjoutunut mahdollisuus nähdä hänet uudestaan jossain..ja sillä selittäisin sen miksi käytökseni on voinut vaikuttaa niin ristiriitaiselta ja tämä on mennyt tälläiseksi arvausleikiksi sillä välillähän kaikki on tuntunut niin varmalta. luulin aluksi tämän olevan lähes yksipuolista minun osaltani kunnes pikkuhiljaa vasta aloin hahmottaa tätä että samoja ajatuksia olisi sielläkin ja uskoa siihen että välillämme on yhteys. nyt en enää haluaisi olla epäileväinen enkä menettää sitä mitä täällä on jo rakennettu vaan toivon hartaasti sitä että jollakin tavoin voisimme järjestää oikean yhteyden ja saada toisemme. anteeksi siitä mitä olen hölmöillyt.

    Äänestä

  • alkup. kirjoitti:

    tässä on nyt monia viestejä jotka voisi olla minulle... minä vain koin sen niin että hänestä välähti se tunne ja energia jota olin aina etsinyt eli tunne siitä että hän on se jonka kanssa minä voin olla oma itseni. olen aina etsinyt kotia ja tunne kodista hänestä tuli siinä pienessä hetkessä. siinä hänen lähellään olisi niin vain niin hyvä olla että etsinnät oli aloitettava. mietin aikani että miten muka löytäisin ja mistä ja miksi hän edes haluaisi tulla löydetyksi ja sitten lopulta miksi ei... tulin tänne ja alkoi tämä "polttaa viilenee polttaa viilenee" -osio... eli lähtökohdat minulla olivat ne että kovin epäileväinen olin omiin mahdollisuuksiini hänen kanssaan vaikka minulle olisi tarjoutunut mahdollisuus nähdä hänet uudestaan jossain..ja sillä selittäisin sen miksi käytökseni on voinut vaikuttaa niin ristiriitaiselta ja tämä on mennyt tälläiseksi arvausleikiksi sillä välillähän kaikki on tuntunut niin varmalta. luulin aluksi tämän olevan lähes yksipuolista minun osaltani kunnes pikkuhiljaa vasta aloin hahmottaa tätä että samoja ajatuksia olisi sielläkin ja uskoa siihen että välillämme on yhteys. nyt en enää haluaisi olla epäileväinen enkä menettää sitä mitä täällä on jo rakennettu vaan toivon hartaasti sitä että jollakin tavoin voisimme järjestää oikean yhteyden ja saada toisemme. anteeksi siitä mitä olen hölmöillyt.

    Tietämättä kuka ja kenelle meni...

    Niin, luulen sen omassa jutussani olevan myös se.
    voit aina tulla luokseni, kotiin. Jostain syystä tiedän, että juuri se on keskeistä.

    Sitten on vielä sielunkumppanuus, verbaalisuus, temperamentti, sisäinen palo, historia, intohimo, rakkaus samoihin asioihin sekä perhetaustat. Itseasiassa paljonkin yhteistä. Hämmentävän paljon

    Äänestä

  • Your Girl kirjoitti:

    Tietämättä kuka ja kenelle meni...

    Niin, luulen sen omassa jutussani olevan myös se.
    voit aina tulla luokseni, kotiin. Jostain syystä tiedän, että juuri se on keskeistä.

    Sitten on vielä sielunkumppanuus, verbaalisuus, temperamentti, sisäinen palo, historia, intohimo, rakkaus samoihin asioihin sekä perhetaustat. Itseasiassa paljonkin yhteistä. Hämmentävän paljon

    miten voisin olla henkilösi jos sinulla on jo yhteistä taustaa omasi kanssa?

    Äänestä

  • alkup. kirjoitti:

    miten voisin olla henkilösi jos sinulla on jo yhteistä taustaa omasi kanssa?

    Ei ole yhteistä taustaa, mutta on historiaa; tapahtumia, jotka yhdistävät meitä

    Äänestä

  • alkup. kirjoitti:

    tässä on nyt monia viestejä jotka voisi olla minulle... minä vain koin sen niin että hänestä välähti se tunne ja energia jota olin aina etsinyt eli tunne siitä että hän on se jonka kanssa minä voin olla oma itseni. olen aina etsinyt kotia ja tunne kodista hänestä tuli siinä pienessä hetkessä. siinä hänen lähellään olisi niin vain niin hyvä olla että etsinnät oli aloitettava. mietin aikani että miten muka löytäisin ja mistä ja miksi hän edes haluaisi tulla löydetyksi ja sitten lopulta miksi ei... tulin tänne ja alkoi tämä "polttaa viilenee polttaa viilenee" -osio... eli lähtökohdat minulla olivat ne että kovin epäileväinen olin omiin mahdollisuuksiini hänen kanssaan vaikka minulle olisi tarjoutunut mahdollisuus nähdä hänet uudestaan jossain..ja sillä selittäisin sen miksi käytökseni on voinut vaikuttaa niin ristiriitaiselta ja tämä on mennyt tälläiseksi arvausleikiksi sillä välillähän kaikki on tuntunut niin varmalta. luulin aluksi tämän olevan lähes yksipuolista minun osaltani kunnes pikkuhiljaa vasta aloin hahmottaa tätä että samoja ajatuksia olisi sielläkin ja uskoa siihen että välillämme on yhteys. nyt en enää haluaisi olla epäileväinen enkä menettää sitä mitä täällä on jo rakennettu vaan toivon hartaasti sitä että jollakin tavoin voisimme järjestää oikean yhteyden ja saada toisemme. anteeksi siitä mitä olen hölmöillyt.

    tänään melkein koko päivä poissa täältä... :O kiireinen päivä.. mitä sanoa vielä tänne?? toivoisin että tämä onnistuisi ja me oltaisi yhdessä aina. mentäisi naimisiin ja kaikkee... milloinkaan en haluaisi päästää irti sinusta sillä aina odotin vain sinua eikä kukaan muu kelpaa...

    Äänestä

  • alkup. kirjoitti:

    tänään melkein koko päivä poissa täältä... :O kiireinen päivä.. mitä sanoa vielä tänne?? toivoisin että tämä onnistuisi ja me oltaisi yhdessä aina. mentäisi naimisiin ja kaikkee... milloinkaan en haluaisi päästää irti sinusta sillä aina odotin vain sinua eikä kukaan muu kelpaa...

    Tutulta kuulostaa tuo ettei kukaan muu kelpaa. Samoin menee omalla kohdallani erään T-miehen kanssa.

    Äänestä

  • alkup. kirjoitti:

    tässä on nyt monia viestejä jotka voisi olla minulle... minä vain koin sen niin että hänestä välähti se tunne ja energia jota olin aina etsinyt eli tunne siitä että hän on se jonka kanssa minä voin olla oma itseni. olen aina etsinyt kotia ja tunne kodista hänestä tuli siinä pienessä hetkessä. siinä hänen lähellään olisi niin vain niin hyvä olla että etsinnät oli aloitettava. mietin aikani että miten muka löytäisin ja mistä ja miksi hän edes haluaisi tulla löydetyksi ja sitten lopulta miksi ei... tulin tänne ja alkoi tämä "polttaa viilenee polttaa viilenee" -osio... eli lähtökohdat minulla olivat ne että kovin epäileväinen olin omiin mahdollisuuksiini hänen kanssaan vaikka minulle olisi tarjoutunut mahdollisuus nähdä hänet uudestaan jossain..ja sillä selittäisin sen miksi käytökseni on voinut vaikuttaa niin ristiriitaiselta ja tämä on mennyt tälläiseksi arvausleikiksi sillä välillähän kaikki on tuntunut niin varmalta. luulin aluksi tämän olevan lähes yksipuolista minun osaltani kunnes pikkuhiljaa vasta aloin hahmottaa tätä että samoja ajatuksia olisi sielläkin ja uskoa siihen että välillämme on yhteys. nyt en enää haluaisi olla epäileväinen enkä menettää sitä mitä täällä on jo rakennettu vaan toivon hartaasti sitä että jollakin tavoin voisimme järjestää oikean yhteyden ja saada toisemme. anteeksi siitä mitä olen hölmöillyt.

    Mä näin hänet aivan erilaisessa valossa, vaikka tunne hänestä sanoikin muuta. Tiedän että mun jätti kylmäksi, mutta jos näkee täydellisyyden, niin vähemmästäkin sellaisen ihmisen kommentit ja eleet tulkitsee miten mieli antaa myöden. Kun ei vain pysty!! Tulla löydetyksi? Olen väsynyt jo kaikkeen siihen kevyeen small talkiin, kun se hänen kanssaan oli jotakin ihan muuta, koko oleminen.

    Työstään ihminen tunnetaan, ja se taitaa olla jokaisella kuitenkin se tarkoitus elää tätä elämää----ja siitä saa moni vääriä tulkintoja!

    Äänestä

  • alkup. kirjoitti:

    tänään melkein koko päivä poissa täältä... :O kiireinen päivä.. mitä sanoa vielä tänne?? toivoisin että tämä onnistuisi ja me oltaisi yhdessä aina. mentäisi naimisiin ja kaikkee... milloinkaan en haluaisi päästää irti sinusta sillä aina odotin vain sinua eikä kukaan muu kelpaa...

    äääääh nyt ei kyllä liiku päässä mitään... kun vain ei olisi ainakaan menettänyt jotain ratkaisevaa... tämä on kyllä sietämätöntä.. yhteystietoja olisi jaossa...

    Äänestä

Niin, joskus se tunne on niin vahva, että tuntuu että pakahtuu..eihän se voi olla pelkkää harhaa..hmm..

Äänestä
  • siis saanko harrastaa seksiä aina kun silta tuntuu?

    Äänestä

  • s.... kirjoitti:

    siis saanko harrastaa seksiä aina kun silta tuntuu?

    jos sen kaikinpuolin hyväks näkee, niin silloin saa ja pitää. Jos ei kaikinpuolin hyväks näe, niin ei saa.

    Äänestä

Kaikki hyvin ja menemme unten maille katsomaan filminauhaa toisitamme ja kaikesta ihanuudesta joka odottaa nurkan takana.
Puss puss, halit

Äänestä

Käsittämätöntä.. Kaiki voi alkaa himosta ja jos himoa kokee ei kyse siinäkään ole käsittääkseni pienestä ja heppoisesta tunteesta kyse.

Kun tarpeeksi toista ajattelee ei mentä koskaan. Ajatus vain hakee sitä konkretiaa siinä vaiheessa.

Linkittäisin nyt tietyn kappaleen, mutta en ota pienintäkään riskiä nyt järkyttäää toista;) jotain kaunista, sekoittaa hän pään voiko sitä luonnehtiapoaitiiviseksi, .) no se on katsojan silmissä mitä vaan.

Äänestä

Olisipa kaikki niin helppoa kuin elokuvissa:)
Eihän se mene niin oikeassa elämässä... Ajankohta ja sattuma ei natsaa aina niin kuin toivoisi...
Sitä sitten voi vaan voivotella ja odottaa parempaa huomista.
Mutta toivoa ei kannata koskaan, koskaan menettää. Tuli vastaan mitä tahansa!

Äänestä

olen sitä miettinytkin, että mitä tarkoittaa kun mies vastaa johonkin kysymykseen; etten uskalla vastata mitään ku pelkään, että menetän sut.. Niin mitä se tarkoittaa..?

Äänestä

Kommentoi aloitusta


koitan ajatella kirjoitti:

niin sanoisin että me ollaan molemmat tultu tänne koska me ei "törmätty" sattumalta. kun minä ajattelen sydämellä niin se sanoo että me kuulutaan yhteen. mutta sitten on tämä käsittämätön himo sinua kohtaan jonka vastapuolena on pelko siitä että se ei tapahdu ja se pelko tuo minulle epäolennaisia ajatuksia jotka vievät kauemmaksi sinusta... en vain haluaisi sinua menettää koskaan.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu