Gaussin käyrä väärin päin

Ruotsinkielinen Obs. 15.12.2011 käsitteli ruotsinkielisten opiskelijoiden "alisuoriutumista".

Keskustelun aloittajana toimii turkulainen geologian professori, joka opettaa sekä Åbo Akademissa että Turun yliopistossa, ruotsiksi ja suomeksi. Hänen kokemuksensa mukaan ero erikielisten opiskelijoiden välillä on suuri.

Suomenkieliset opiskelijat ovat määrätietoisia ja aloittavat opinnot ripeästi. Heidän tuloksensa asettuvat Gaussin käyrän mukaan: vähän heikkoja, paljon keskitasoisia, vähän huippuja.

Ruotsinkielisten puolella Gaussin käyrä on kääntynyt päälaelleen:
paljon heikkoja, vähän keskitasoa ja taas paljon hyviä.

Ohjelmassa pohdittiin, mistä ero voisi johtua. Ruotsinkieliset opiskelijat eivät tunnistaneet eroa, mutta pitivät mahdollisena, että nimenomaan helppous päästä jatkoon ruotsinkielisellä puolella vähentää motivaatiota opiskella - paikka, jonka puolesta ei ole tehty paljon töitä, ei houkuta panostamaan. Opiskelijat myös puhuivat, että opiskelijaelämä ruotsiksi on erilaista kuin suomeksi, laajemmat joukot ovat aktiivisia ja tämä rokottaa opiskelua.

Professori itse puhuu alisuoriutumisesta. Hän ei halua puhua laiskuudesta vaan toivoo sosiologien tarttuvan aiheeseen. Hän tunnistaa itsekin olleensa tietoisesti alisuoriutuva opiskelija aluksi, panosti musiikkiin opiskelun sijaan.

Siis ruotsinkielisetkin tunnistavat ongelman, mutta monet tuntuvat ajattelevan kulttuurinsa iloisuuden ja monikielisyyden väistämättä nostavan ruotsinkieliset myös muita pätevämmiksi kunhan muodolliseen koulutukseen vain päästään. Ja ketäänhän ei sorreta, koska maan "kaksikielisyyden" vaaliminen on useimpien ruotsinkielisten mielestä äärettömän tärkeää Suomelle. Ehkä he katsovat tekevänsä maalle palveluksen ohittaessaan paremmilla keskiarvoilla pyrkivät kateelliset ja masennukseen taipuvat suomenkieliset tai monenkirjavat maahanmuuttajat, joilla ei ole taustallaan samanlaista kansallista kaksikielisyyttä ja iloista otetta elämään.

Tämä teema ei suoraan kuulu vapaan kielivalinnan piiriin, mutta se on osa kielipolitiikan kokonaiskuviota.