EU-liittymisneuvotteluihin osallistunut Antti Kuosmanen paljastaa tuhotussa kirjassaan EU:n kanssa käytyjen maatalousneuvottelujen todelliset taustat.
Suomen ja EU:n tulkintaerimielisyys 141-pykälästä paljastui Antti Kuosmasen mukaan neuvoteltaessa edellisen kerran vuonna 1999 141-sopimusten jatkamisesta.
Antti Kuosmasen kirjan mukaan todellisuus kuitenkin valkeni pääministeri Aholle ja keskeisille ministereille jo "pari päivää" maratonistunnon jälkeen hyvissä ajoin ennen EU-kansaäänestystä vuonna 1994, mutta Kuosmasen mukaan se ei onneksi koskaan joutunut päivänvaloon!!!
Kerron nyt millainen maratonistunnon neuvottelutulos oli.
Antti Kuosmanen paljastaa myös, että maatalouden lisähinnat elivät syksyllä 1994 virkamiesten illuusioina niin, että sen mukaan hallitus teki maataloustulolain.
EU:n silloinen maatalouskomissaari Steichen kertoi vahingossa 7. lokakuuta 1994 suomalaiselle toimittajalle, ettei Suomi saa maksaa lisähintoja kuin maidolle.
Kuosmanen kertoo: "Itse asian kannalta vakavaa oli, että komissaari Steichenin yleisluontoiseen hyväksyvään arvioon tukipaketista ei todella ollutkaan sisältynyt lisähintojen hyväksyminen.
Suomalaiset olivat kuvitelleet, että näin keskeisen asian oli täytynyt olla mukana kyseisessä arviossa, mutta niin ei vain ollut. Virkamiesten myönteiset arviot olivat heidän omiaan."
Kuosmanen kirjoitti myös: "Erkki Liikanen onnistui taivuttelemaan komission kiistämään, että julkisuuteen päässyttä, väitettyä lausuntoa olisi esitetty. Komissio totesi keskustelujen paketista jatkuvan ja uskovansa, että tukipaketin vaatimusten toimenpiteiden valmistelu jatkuisi suunnitellulla tavalla."
Episodi oli erityisen kova paikka Kuosmasen mukaan silloiselle maatalousministeri Mikko Pesälälle, joka ei noina päivinä tainnut nauttia herrana olemisesta. "Siltä ainakin vaikutti käydessäni hänen luonaan, kun hän virkamiehineen valmistautui omaan tiedotustilaisuuteensa asiasta."
Suora sitaatti EU-neuvotteluihin osallistuneen avustajan kirjasta: "Tuon kokouksen yhteydessä näet saivat Brysseliin Pesälän sijasta matkustaneet suomalaisvirkamiehet selvää vihreää valoa lisähinnoille. Lähestyvä kansanäänestys taisi säikäyttää.
Tämän kummempaa selvyyttä ei komissiolta ennen kansanäänestystä saatu kansallisen paketin hyväksyttävyydestä. Jos olisi tiedetty, millainen prosessi asiasta nousee, ei selvyyttä ehkä olisi alettu hakeakaan. Voi kysyä, olisiko keskustan enemmistöä saatu jäsenyyden kannalle, jos etukäteen olisi tiedetty, miten hankalaksi tämä asia muodostuu.
Kansanäänestyksen tulos olisi ehkä ollut toisenlainen, jos hallitus olisi kaatunut kesällä 1994 tai jos sen rivit olisivat pahasti rakoilleet myöhemmin syksyllä."
Satakunnan Kansan tuolloin julkaistun uutisen mukaan maatalousministeri Mikko Pesälä kertoi eduskunnan täysistunnossa kaksi päivää ennen kansanäänestystä, ettei lisähintojen suhteen ole epäselvyyksiä.
Kuitenkin vasta viisi päivää kansanäänestyksen jälkeen, 21.10 1994 hallituksen EU-ministerivaliokunta hyväksyi EHDOTUKSEN MAATALOUDEN KANSALLISEKSI TUEKSI SIIRTYMÄKAUDEN AIKANA.
Kyseinen asiakirja löytyi ulkoministeriön arkistosta, koska Kuosmanen antoi vinkin kirjassaan: "Kansallisesta tukipaketista neuvoteltiin vielä loppuvuodesta".
Ulkoministeriön tietopalvelusta lähetettyjen asiakirjojen mukaan sopimus kansallisesta tukipaketista ei ollutkaan valmis vielä kansanäänestyspäivänä, sunnuntaina 16.19.1994.
Muistin virkistämiseksi palautamme mieliin, mitä kansalta kysyttiin kansanäänestyksessä 16.10. 1994: Pitäisikö Suomen liittyä Euroopan unioniin neuvotellun sopimuksen mukaisesti?
Mikä olikaan neuvoteltu sopimus? Voi jopa sanoa, että kysymyksen kolme viimeistä sanaa - "neuvotellun sopimuksen mukaisesti" - tekevät kansanäänestyksestä vaalipetoksen!!!
141-artiklan neuvottelutulos:
Maratonistunnon neuvottelutulos oli asiakirja, jonka molemmat neuvotteluosapuolet saivat ymmärtää haluamallaan tavalla. Kerron nyt, mitä Antti Kuosmanen kertoo tuhotussa kirjassaan sivulla 119.
"Maratonin tulokset: jäsenyysneuvottelujen tärkein asiakirja ei ollut pituudella pilattu: vajaat kaksi liuskaa. Tästä seurannut väistämätön ylimalkaisuus ja epämääräisyys aiheutti myöhemmin vaikeuksia. Toisaalta: tällaisia olivat hyvin usein tulokset kovimmista neuvotteluista. Meillä oli sentään paperi.
Eräillä hakijamailla maratonistunnon tärkeimmät tulokset olivat pelkästään suulliset.
Muodoltaan paperi oli luettelo muutoksista EU:n viimeisimpään 28.2.1994 esittämään tarjouspaperiin. Muutokset olivat kaikki parannuksia Suomen kannalta."
Kuosmanen jatkaa: "Ensinnäkin EU paransi rahatarjoustaan. Alkuperäinen 725 miljoonan ECU:n tarjous nousi 855 miljoonaan. Tästä tosin oli nelisenstataa miljoonaa silmänlumetta.
Todellistakin korvausta suorasta hintasopeutumisesta oli parannetussa tarjouksessa kuitenkin 457 miljoonaa ECU:a eli noin kolme miljardia markkaa. Se oli ehkä noin neljännes välittömän hintasopeutumisen kustannuksista ja alle tavoitteen, mutta lohtua saatiin siitä, että summa oli suurempi kuin yhdelläkään muulla hakijamaalla. Sikäli kuin periaatteet lämmittävät, voitiin voittona pitää myös EU:n peräätymistä vaatimuksestaan, että hakijamaat maksavat yksin välittömän hintasopeutumisen kustannukset.
Lfa-alueeksi tuli 85 % Suomen maatalousmaasta, ja paperissa vahvistettiin, että kyse olisi vuoristo-lfa:sta. Tuonnempana Kuosmasen kirjassa ilmenee, että EU yritti livetä tästä sitoumuksesta, mutta kyllä se selvästi oli paperiin näin kirjoitettu."
"Suomen EU-jäsenyyden kohtalon kannalta tärkeinmät kolme lausetta määrittelivät pohjoisen tuen alueen ja sen, mitä voitiin tehdä mikäli pohjoinen tuki ja EY:n maatalouspolitiikan välineet yhdessä eivät riittäisi. Pohjoisen tuen alueen määrittely ei muuttunut siitä, mitä EU oli jo tarjonnut maratonistunnon alla. Se ulottuisi 62. leveyspiiriin asti ja pieneen siihen liittyvään alueeseen etelämmäksikin. Myös tuen ehdot pysyivät sen viimeisen tarjouksen mukaisina: kaikki 62. leveyspiirin yläpuolella olevat alueet luvattiin mukaan.
Seuraavaksi tulivat avainasemassa olevat kaksi lausetta.
Ensimmäisessä sanottiin: "Jäljelle jääviä vakavia vaikeuksia varten harkitaan_(!) turvautumista kansalliseen suoraan tukeen."
Toisessa sanottiin: "Suomen maatalouden yhteiseeen maatalouspolitiikkaan integroitumisen_ helpottamiseksi koko maa saa pohjoista, kansallista ja/tai_ yhteisön tukea.
141 -taustat julki rautalangasta
85
2891
Vastaukset
- LERTTY
Poliitikko? Journalisti?
- Jorma Jaakkola
Antti Kuosmanen oli ensimmäinen Suomen Ulkoministerön EY-tehtäviin palkattu virkamies, jo vuodesta 1984 (1-9-8-4 !) alkaen.
Kuosmanen kirjoitti Suomen jäsenyysneuvoteluista kirjan Suomen tie EU:n jäseneksi vuonna 1999 ja sai kirjalleen kustantajan.
Kun kirjaa ehdittiin myymään muutama kappale, tuli jostakin käsky vetää koko painos pois markkinoilta.
Yksi myydyistä kirjoista oli Tampereen kirjastossa.
Tiedän kaikkiaan 8 tuhoamatonta kirjaa.
- Jorma Jaakkola
On hyvä, että 141-huijaus ja Kuosmasen tuhottu kirja pysyy keskustelussa.
Alustuksen "141 -taustat julki rautalangasta" on lainattu allekirjoittaneen eräästä kirjoituksesta.
Olisi paikallaan mainita tiedon lähde.
Kuosmasen tuhotun kirjan teksti on todella merkittävä paljastus neuvottelujen aikaisista huijauksista.
Erään tiedon mukaan ulkoministeriö on kirjan tuhoamisen takana.
Jorma Jaakkola
jorma.jaakkola@pp6.inet.fi- 1_X
Ulkoministeriöllä on oikeus tuhota ko. kirja saatana!?!
Ei muuta kuin uusi miljoonan kappaleen painos ja MYYNTIIN! Suomi on vapaa maa!(??)
ja samalla voitaisiin erota koko EU:sta. Katotaan vaikka ni mitään Kansanäänestyksiä perustuslaista Ei_Tule. On ne semmosia huijareita nämä meidän poliitikot. - Maisa
1_X kirjoitti:
Ulkoministeriöllä on oikeus tuhota ko. kirja saatana!?!
Ei muuta kuin uusi miljoonan kappaleen painos ja MYYNTIIN! Suomi on vapaa maa!(??)
ja samalla voitaisiin erota koko EU:sta. Katotaan vaikka ni mitään Kansanäänestyksiä perustuslaista Ei_Tule. On ne semmosia huijareita nämä meidän poliitikot.varovaisesti kansanäänestystä presidentin vaalien yhteyteen !?!?!
Voisiko se olla totta? Vai onko sossuilla joku jekku taas? Suorastaan ilostuin kun luin uutisen.
http://www.soneraplaza.fi/uutiset/artikkeli/0,2936,h-8487_a-23124283_feed-1,00.html - 1_X
Maisa kirjoitti:
varovaisesti kansanäänestystä presidentin vaalien yhteyteen !?!?!
Voisiko se olla totta? Vai onko sossuilla joku jekku taas? Suorastaan ilostuin kun luin uutisen.
http://www.soneraplaza.fi/uutiset/artikkeli/0,2936,h-8487_a-23124283_feed-1,00.htmlMinä en usko ennen kuin kuponki putoaa postiluukusta.
- Jorma Jaakkola
1_X kirjoitti:
Minä en usko ennen kuin kuponki putoaa postiluukusta.
Miksi vaatia kansanäänestystä EU-perustuslaista!?
Suomen EU-jäsenyyden premissit ovat väärät!
Premissi tarkoittaa lähtökohtaa, perustetta ja edyllytystä.
Antti Kuosmasen tuhottu kirja ja siinä olevat yksityiskohtaiset asiat, samaten kuin neuvottelujen aikaiset asiakirjat osoittavat, että kansanäänestys oli vaalipetos.
Perustuslain mukaan kansalaisen oikeuteen ei kuulu vain sananvapaus omana ilmaisuna, vaan myös tiedonsaantioikeus.
Mikään huijaten tehty sopimus ei ole oikeudellisesti pätevä! - Jorma jaakkola
1_X kirjoitti:
Ulkoministeriöllä on oikeus tuhota ko. kirja saatana!?!
Ei muuta kuin uusi miljoonan kappaleen painos ja MYYNTIIN! Suomi on vapaa maa!(??)
ja samalla voitaisiin erota koko EU:sta. Katotaan vaikka ni mitään Kansanäänestyksiä perustuslaista Ei_Tule. On ne semmosia huijareita nämä meidän poliitikot.Luin vuosia sitten sinisen kirjan (painettu ulkomailla vasta vuonna 1996), jossa on Suomen liittymislain sisältö on sellaisena kuin se 24.6. 1994 Korfulla oli presidentti Ahtisaaren valtuuttamana ministerien Esko Ahon, Heikki Haavisto, Pertti Salolaisen ja virkamiespääneuvottelija Veli Sundbäckin allekirjoituksin Suomen puolelta hyväksytty.
Kiinnitin kirjassa huomiota yhteen ja ainoaan Suomen itse tekemään julistukseen.
Se oli julistus avoimuudesta!
Julistuksen luettuani luulin, että Suomi halusi EU-asioissa erityistä pohjoismaista julkisuutta.
Mutta, kun luin Antti Kuosmasen kirjan tuolta osin, havaitsin, että Suomi halusi julistuksessa tervehtien toimia nimenomaan "EU-avoimuuden" mukaan!
Kuosmasella on kirjassaan oma lukunsa julkisuudesta.
Lukekaapa seuraavan sitaatin viimeinen kappale huolella. Kappaleen viimeinen virke antaa lupauksen EU-salailuun.
Sitaatti sivulta 215:
"34.4. Julkisuusperiaate
EU:n väitettyyn tai aitoon salailuperinteeseen eli transparenssin puutteeseen liittyvään keskusteluun osallistuminen olisi houkutteleva aihe, mutta vastustan kiusausta ja keskityn vain siihen, mitä asiassa tapahtui jäsenyysneuvotteluissa. Samat varaukset, joita esitin edellä pohjoismaisen klausuulin sisällyttämisestä sopimukseen, pätevät mielestäni myös tässä kysymyksessä. Samalla on toisaalta myönnettävä, että poliittiset paineet tehdä jotain näkyvää olivat vielä paljon suuremmat julkisuusperiaatteen yhteydessä, sillä kysehän oli yhdestä EU-jäsenyyden vastustajien tärkeimmästä keppihevosesta.
Tässäkin asiassa oli aloitteentekijänä Ruotsi. Se tosin olisi halunnut oman, erilaisen ja pidemmälle menevän ratkaisun kuin Norja ja Suomi. Syynä tähän oli paitsi yleisen mielipiteen tyynnyttelytarve myös Ruotsin oma ja omalaatuisensa julkisuulainsäädäntö. johon sisältyy yhteisen pohjoismaisen hallinnon julkisuusperiaatteen lisäksi myös niin sanottu "meddelarfrihet" eli tiedotusvälineille tietoja vuotaneiden virkamiesten suoja syytetoimia vastaan.
Kun kyse oli samasta asiasta, vaikka vivahde-eroja olikin, halusi EU-osapuoli hoitaa asian yhdellä kertaa, yhdellä julistuksella.
Sellaisesta päästiinkin melkein sopimukseen, kunnes Ruotsi kaatoi sen kalkkiviivoilla. Niin lopulta päädyttiin siihen, että asiasta otettiin liittymisasiakirjoihin erilliset hakijamaiden yksipuoliset Kun kyse oli samasta asiasta, vaikka vivahde-eroja olikin, halusi EU-osapuoli hoitaa asian yhdellä kertaa, yhdellä julistuksella. Sellaisesta päästiinkin melkein sopimukseen, kunnes Ruotsi kaatoi sen kalkkiviivoilla. Niin lopulta päädyttiin siihen, että asiasta otettiin liittymisasiakirjoihin erilliset hakijamaiden yksipuoliset julistukset.
Suomen ja Norjan julistukset ovat samansisältöiset:
niissä tervehditään unionissa tapahtuvaa kehitystä kohti suurempaa avoimuutta ja läpinäkyvyyttä ja todetaan, että avoin hallinto, mukaan lukien yleisön oikeus saada asiakirjoja, on perustavan tärkeä oikeudellinen ja poliittinen periaate. Tämän periaatteen soveltamista jatkettaisiin jäsenyysvelvoitteiden ja -oikeuksien mukaisesti." - Jerry Falwell
kertoi syyksi Kuosmasen ja kustantajan riidan kannesta. No, kyseinen kertoja ei varmaan tiedä asian oikeata laitaa.
>Erään tiedon mukaan ulkoministeriö on kirjan
>tuhoamisen takana. - Jorma Jaakkola
Jerry Falwell kirjoitti:
kertoi syyksi Kuosmasen ja kustantajan riidan kannesta. No, kyseinen kertoja ei varmaan tiedä asian oikeata laitaa.
>Erään tiedon mukaan ulkoministeriö on kirjan
>tuhoamisen takana.Kuosmanen on rutiinivastauskena kertonut tuhoamisen syyksi kirjan väärän ilmiasun.
Saman syyn Kuosmanen kertoi minulle joulun alla 2003.
Kuosmanen oli töissä Brysselissä, kun kirja painettiin. Nähtyään kirjan hän totesi, että kansista tuli vääränlaiset.
Sanoi, että pyysi Ultima Thule vaihtamaan kannet, muttei se suostunut.
Kuka uskoo selitykseen?
Sisältö on kansia tärkeämpi.
Tuhotun kirjan kansien väri on lähes valkoinen. Kannen yläosssa on EU-tähtilippu. Sen alla melko suurin kirjaimin teksti:
Suomen tie EU:n jäseneksi
Alempana pienemmällä:
Antti Kuosmasen
Oikeassa alanurkassa Ultima Thule ja logo pienellä tekstillä.
Englanninkielisessä on mielestäni moninverroin huonompi ilmiasu.
Sen, että Ulkoministeriö olisi kirjan myynnistä vetämisen takana, kuulin eräältä MTK-toimihenkilöltä.
Asia kiinnosti häntä, koska hän oli saanut oman henkilökohtaisen kirjansa kollegaltaan.
MTK:ssa jaetut kirjat olivat peräisin Ulkoministeriöstä!
Kyllä MTK:n Esa Härmäläkin voi olla tuhoamisen takana. Maatalousneuvottelijana ollut Härmälä joutui ikävään tilanteeseen 141:n poliittisen huijaussopimuksen paljastuttua Kuosmasen kirjassa.
Erään tiedon mukaan Härmälä olisi jakanut MTK:ssa Kuosmasen kirjan manuskriptikopioita, joita Kuosmanen antoi ennen painamista virkamieskavereidensa luettavaksi.
Toisen tiedon mukaan Härmälä olisi jaellut Kuosmasen kirjoja!
On todella mielenkiintoista, että MTK:ssa kirjoja on useita, mutta viljelijä ei saa lukea kirjaa omalla kielellään! - Jerry Falwell
Jorma Jaakkola kirjoitti:
Kuosmanen on rutiinivastauskena kertonut tuhoamisen syyksi kirjan väärän ilmiasun.
Saman syyn Kuosmanen kertoi minulle joulun alla 2003.
Kuosmanen oli töissä Brysselissä, kun kirja painettiin. Nähtyään kirjan hän totesi, että kansista tuli vääränlaiset.
Sanoi, että pyysi Ultima Thule vaihtamaan kannet, muttei se suostunut.
Kuka uskoo selitykseen?
Sisältö on kansia tärkeämpi.
Tuhotun kirjan kansien väri on lähes valkoinen. Kannen yläosssa on EU-tähtilippu. Sen alla melko suurin kirjaimin teksti:
Suomen tie EU:n jäseneksi
Alempana pienemmällä:
Antti Kuosmasen
Oikeassa alanurkassa Ultima Thule ja logo pienellä tekstillä.
Englanninkielisessä on mielestäni moninverroin huonompi ilmiasu.
Sen, että Ulkoministeriö olisi kirjan myynnistä vetämisen takana, kuulin eräältä MTK-toimihenkilöltä.
Asia kiinnosti häntä, koska hän oli saanut oman henkilökohtaisen kirjansa kollegaltaan.
MTK:ssa jaetut kirjat olivat peräisin Ulkoministeriöstä!
Kyllä MTK:n Esa Härmäläkin voi olla tuhoamisen takana. Maatalousneuvottelijana ollut Härmälä joutui ikävään tilanteeseen 141:n poliittisen huijaussopimuksen paljastuttua Kuosmasen kirjassa.
Erään tiedon mukaan Härmälä olisi jakanut MTK:ssa Kuosmasen kirjan manuskriptikopioita, joita Kuosmanen antoi ennen painamista virkamieskavereidensa luettavaksi.
Toisen tiedon mukaan Härmälä olisi jaellut Kuosmasen kirjoja!
On todella mielenkiintoista, että MTK:ssa kirjoja on useita, mutta viljelijä ei saa lukea kirjaa omalla kielellään!uskoo kirjan tekstiin, niin miksei sitten Kuosmasen selitykseen pois vetämisestä?
- Kill Bill
Jerry Falwell kirjoitti:
uskoo kirjan tekstiin, niin miksei sitten Kuosmasen selitykseen pois vetämisestä?
sen selitys oli sitten? Että seli seli seli...
- Jorma Jaakkola
Jerry Falwell kirjoitti:
uskoo kirjan tekstiin, niin miksei sitten Kuosmasen selitykseen pois vetämisestä?
Kuosmasen selitys riittää niille henkilöille, jotka eivät ole saaneet lukea alkuperäistä suomenkielistä kirjaa.
Se riittää myös valtamedialle, koska Suomen EU-jäsenyydessä on kyseessäisomman luokan huijaus. - Jerry Falwell
Jorma Jaakkola kirjoitti:
Kuosmasen selitys riittää niille henkilöille, jotka eivät ole saaneet lukea alkuperäistä suomenkielistä kirjaa.
Se riittää myös valtamedialle, koska Suomen EU-jäsenyydessä on kyseessäisomman luokan huijaus.sinulla on todisteita jostain muusta syystä, niin esitä ne.
- Jerry Falwell
Kill Bill kirjoitti:
sen selitys oli sitten? Että seli seli seli...
tosta ylempää.
- Jorma Jaakkola
Jerry Falwell kirjoitti:
sinulla on todisteita jostain muusta syystä, niin esitä ne.
Lue Kuosmasen kirjan alkukirjoitus, jonka tekstiä olen antanut luettavaksi.
Se kertoo paljon ja herättää kysymyksiä.
Kuosmasen kirja on asiaa. Ja pitää paikkansa. Kuosmanen luetutti kirjansa manuskriptin virkamiestoverillaan ennen alkukirjoituksen kirjoittamista.
Tätä alkukirjoitusta ei englanninkielisessä versiosa ole.
Kirja on niin rankka dokumentti tapahtuneesta huijauksesta, ettei valtamedia kerro mitään kirjan tuhoamisesta.
Kirja on todella kiusallinen EU-eliitille. - tarkowski
Jorma Jaakkola kirjoitti:
Lue Kuosmasen kirjan alkukirjoitus, jonka tekstiä olen antanut luettavaksi.
Se kertoo paljon ja herättää kysymyksiä.
Kuosmasen kirja on asiaa. Ja pitää paikkansa. Kuosmanen luetutti kirjansa manuskriptin virkamiestoverillaan ennen alkukirjoituksen kirjoittamista.
Tätä alkukirjoitusta ei englanninkielisessä versiosa ole.
Kirja on niin rankka dokumentti tapahtuneesta huijauksesta, ettei valtamedia kerro mitään kirjan tuhoamisesta.
Kirja on todella kiusallinen EU-eliitille.Ei kukaan sillä julkisuudessa elämöi.
Ei puolesta eikä vastaan.
Sinä vain ja täällä.
Jos se olisi kiusallinen, siitä puhuttaisiin varmasti. - nyt
tarkowski kirjoitti:
Ei kukaan sillä julkisuudessa elämöi.
Ei puolesta eikä vastaan.
Sinä vain ja täällä.
Jos se olisi kiusallinen, siitä puhuttaisiin varmasti.jo 1600 lukijaa tuollakin:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=4500000000000449&posting=22000000004077390 - European
nyt kirjoitti:
jo 1600 lukijaa tuollakin:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=4500000000000449&posting=22000000004077390Juu, varmaan ohittaa kohta Matin ja Mervin iltapäivälehtien lööpeissä....
- Jerry Falwell
Jorma Jaakkola kirjoitti:
Lue Kuosmasen kirjan alkukirjoitus, jonka tekstiä olen antanut luettavaksi.
Se kertoo paljon ja herättää kysymyksiä.
Kuosmasen kirja on asiaa. Ja pitää paikkansa. Kuosmanen luetutti kirjansa manuskriptin virkamiestoverillaan ennen alkukirjoituksen kirjoittamista.
Tätä alkukirjoitusta ei englanninkielisessä versiosa ole.
Kirja on niin rankka dokumentti tapahtuneesta huijauksesta, ettei valtamedia kerro mitään kirjan tuhoamisesta.
Kirja on todella kiusallinen EU-eliitille.todisteita ei sitten löytynyt. Ei ollut yllätys, sillä eräs asioista perillä oleva taho kertoi niin käyvän.
- Jorma Jaakkola
Hyvät lukijat!
Lähetän luettavaksenne ja tallennettavaksi uuden nettikirjan.
Ensiksi pitää huomata, että teksti ei ole kokonaan omaani, vaan valtaosin lainattua eri lähteistä.
Siksi mahdollisissa jatkokeskusteluissa kannattaa kiinnittää huomiota, mikä on allekirjoittaneen mielipidettä ja mikä ei.
Tämä nettikirja on www.promerit.net 'issä olevasta päivitetympi versio.
Nyt kirjassa ovat päällimmäisenä sotkua kyseenalaistamassa seuraavat asiat:
1. Kansanäänestyslain sanat
2. Edellisestä johtuen - vaalipetos
3. Kysymykset kansanedustajille: Tiesivätkö neuvotellusta sopimuksesta?
4. Presidenttien käskytys, vieläpä tulkinnanvaraiseen sopimukseen!
- Voidaanko presidenttejä Koivisto ja Ahtisaari jopa syyttää YLLYTTÄMISESTÄ ko. huijaukseen?!
Päivitetyn nettikirjan tekstin otsikointi-, lihavointi- ja kursivointikäskyt pitää vielä hoitaa hmtl-käskytyksellä, jotta se olisi
helpommin luettava.
Tässä:
EU-neuvottelujen hämärät taustat
Tämä kirjoitus perustuu Suomen hallituksen ja eduskunnan EY-/EU-jäsenyyteen liittyviin asiakirjoihin, kansanäänestyslakiin ja oikeuskanslerin vastaukseen, joita on peilattu myynnistä hätäisesti poisvedetyn keskeisen EY/EU-neuvottelijan Antti Kuosmasen kirjan ”Suomen tie EU:n jäseneksi”, Kustannusosakeyhtiö Ultima Thule, valossa.
141-artiklan tulkinta elää kymmenen vuotta sen kirjoittamisen jälkeen.
Onko kysymyksessä VAALIPETOS? – Miettikää.
KANSANÄÄNESTYSLAKI
Kansanäänestyslain (578/94) 3 §:ssä lukee:
”Tuleeko Suomen liittyä Euroopan unionin jäseneksi neuvotellun sopimuksen mukaisesti?”
Siis NEUVOTELLUN SOPIMUKSEN MUKAISESTI. Näistä kolmesta kansanäänestyslakiin kirjoitetusta sanasta eivät silloiset ministerit ja kansanedustajat selviä selittelemällä.
ENTEELLISET SANAT HALLITUKSEN ARVOSTELEMISESTA
HALLITUKSEN ILTAKOULU / VIIKKO 18/1994. PÖYTÄKIRJA. Aika: 4.5.1994:
”Ministeri Salolainen totesi, että julkisuudessa hallitusta tullaan arvostelemaan, koska kansanäänestyslailla ei ole asiallista yhteyttä kansallisen paketin kanssa.”
”Ministeri Pesälä totesi, että kansallisesta paketista on tiedettävä myös yksityiskohdat.”
”Ministeri Salolainen korosti, että hänen mielestään kansanäänestyslailla ja kansallisella paketilla ei ole asiallista yhteyttä.”
”Ministeri Norrback totesi, että asia on kokonaisuus. EU hyväksyy myös kansallisen paketin, se on tosiasia. Kansalaisten pitää tietää kokonaisuus.”
Nuo enteelliset sanat ovat kokopöytäkirjassa, jossa kansanäänestystä vasta valmisteltiin. Kansanäänestyslakiin kirjoitettiin kolme merkittävää sanaa - NEUVOTELLUN SOPIMUKSEN MUKAISESTI - vasta myöhemmin kesällä. Onneksi ne kirjoitettiin. Ilman niitä näyttö valtiopetoksesta olisi vaikeammin todistettavissa.
Tiesivätkö kansaedustajat, mikä oli neuvoteltu sopimus?
Menivätkö kansanedustajat kansanäänestyksessä kansan selän taakse?
Oikeuskanslerin vastaus neuvotellusta sopimuksesta:
Lainaus oikeuskanslerin vastauksesta Dnro 857/1/94:
”Mitä ns. maatalouden kansalliseen tukipakettiin tässä yhteydessä tulee, niin hallituksen esityksessä (HE nro 135/94 vp.) on selostettu neuvottelutulosta mm. maatalouden osalta. Sen mukaan neuvottelut olivat 12.4.1994 virallisestikin päättyneet. Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan 31.10. 1994 päivätyn mietinnön mukaan maatalouden tukijärjestelmien periaatteista oli päästy sopimukseen EU-komission kanssa ja tukien käytöstä oli sovittu virkamiestasolla. Sillä seikalla, että Suomella ja EU:lla on vielä joitain sopimukseen liittyviä eriäviä näkemyksiä maatalouden tuen osalta asioista, joihin lopulliset ratkaisut olivat saatavissa vasta jäsenyyden jälkeen, ei ole merkitystä kansanäänestyksen toimeenpanon kannalta.
Kansanäänestyksen osalta en ole havainnut tässä käsitellyissä kantelukirjoituksissa esitetyillä perusteilla viranomaisten menetelleen hallitusmuodon tai muidenkaan säännösten vastaisesti.
Kansanäänestyksen tuloksen mitätöiminen ei kuulu oikeuskanslerin toimivaltaan.”
Tämä kantelu oli tehty 10.10.1994 uutisesta 7.10.1994, joka koski lisähintojen epäselvyyksiä.
Oikeuskanslerin vastauksessa kerrotaan, että neuvottelut ovat päättyneet 12.4.1994.
Tuona päivänä kirjoitettiin maratonistunnossa saavutetusta poliittisesta sopimuksesta lakiteksti, 141-artikla, jonka tulkinnasta kiistellään yhä.
141-artiklan teksti on neuvoteltu sopimus! Sen tulkinnasta kiistellään edelleen vuonna 2006!
NEUVOTELTU SOPIMUS
Yllyttivätkö presidentit hallitusta ja neuvottelijoita tekemään 141-artiklasta tulkinnanvaraisen neuvotellun sopimuksen?
Jäsenyyden aineelliset edut ja vaikutus maatalouteen
Tiesivätkö kansanedustajat, mikä oli neuvoteltu sopimus?
Tiesivätkö, että 141-artiklan teksti oli tarkoituksella kirjoitettu muotoon, jonka molemmat neuvotteluosapuolet saivat tulkita omalla tavallaan.
Tästä tulkinnasta kiistellään yhä ja kyseisestä neuvotellun sopimuksen tulkinnasta riippuu Etelä-Suomen maatalouden kohtalo.
Suomen jäsenyydessä oli kysymys muustakin kuin maataloudesta.
EY/EU-neuvottelija Antti Kuosmanen kertoo jäsenyyden eduista kirjassaan:
"Delorsin aloite sopi erittäin hyvin Suomen tuon hetkisiin tavoitteisiin. EY-jäsenyyttä ei pidetty mahdollisena sovittaa yhteen puolueettomuuspolitiikan kanssa, joten yhdentymisen poliittiset ulottuvuudet koettiin pikemminkin rasitteeksi kuin eduksi. Vähemmän tunnettua ehkä on, että taloudelliseltakaan kannalta EY-jäsenyyttä ei tuossa vaiheessa pidetty minään kovin edullisena vaihtoehtona. Tosiasia näet oli, että EY:n kanssa tehdyt vapaakauppasopimukset olivat olleet maataloutta lukuun ottamatta markkinaintegraation kannalta miltei samanarvoiset kuin EY:n omat yhteismarkkinat.
Näissä olosuhteissa jäi jäljelle kaksi peruskysymystä harkittaessa tulevia vaihtoehtoja. Toinen oli: olisivatko jäsenyyden aineelliset edut suuremmat kuin haitat? Toinen oli: mikä olisi sijaintimme Euroopan poliittisella kartalla? Paljon riippui siitä, mitä muut EFTA-maat tekisivät.
Jos arvioitiin vain lyhyen ja keskivälin tähtäimen näkymiä, vastaus ensimmäiseen kysymykseen ei välttämättä ollut yksiselitteisen myönteinen. Päätösvalta EY:ssä ei periaatteellisesta tärkeydestään huolimatta ei ollut kovin "aineellinen" etu. Se, mitä ETAn neuvotteluissa opimme EY:n päätöksentekoprosesseista välillä suorastaan puistatti. ETA-sopimus näytti puutteistaan huolimatta suurin piirtein takaavan pääsyn EY:n sisämarkkinoille. Talous- ja rahaliiton realistisuudesta oli neuvotelluista sopimusmääräyksistä huolimatta epäilyksiä ja se syntyisi joka tapauksessa vasta vuosien kuluttua. Maatalouden integrointi EY:n maatalouspolitiikkaan olisi poliittisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti raskas operaatio.”
Lehdistöneuvos (nyk. komission tiedotuspäällikkö) Reijo Kemppinen kertoo kirjassaan ”Suomi Euroopan unionissa”, Oy Edita Ab:
”Jokainen päätöksen tekemiseen ja sitä edeltäneeseen keskusteluun osallistunut ministeri, kansanedustaja ja virkamies tiesi, millaista päätöstä oltiin tekemässä.”
Tiesivätkö kansanedustajat, kuten Kemppinen kertoo, millaista päätöstä oltiin tekemässä?
Tiesivätkö vai eivät?!
Olivatko kansanedustajat todellakin tietoisia siitä, että
a) jäsenyys ei olisi kovin aineellinen etu;
Suomi menettäisi valtiontalouden hoitoon tarkoitetut instrumentit eli oman rahan ja päätösvallan?
b) maatalouden kansallisen tuen 141-artiklan poliittisen sopimuksella oli vaiettu tausta, joka ei onneksi koskaan joutunut julkisuuteen?
c) jäsenyyden hinta olisi 18-20 miljardin markan luokkaa vuosittain?
d) Suomen kansantalous valettaisiin samaan muottiin sellaisten valtioiden kanssa, joissa elintaso ja verotuksen tarve poikkeavat olennaisesti Suomeen verrattuna?
Tästä johtuu Suomen teollisuuden siirtyminen EU:n halpojen työvoimakustannusten ja verotusten maihin. Tämän seurauksena työttömyys kasvaa, Suomen verotulot vähenevät ja verotuksen tarve kasvaa.
Suomen EU-jäsenyys ei ole oikeudellisesti pätevä
Perustelu:
"Neuvoteltu sopimus" perustui valheisiin ja vaikenemisiin, joten Suomen eduskunnan tekemä EU-liittymispäätös ei ole oikeudellisesti pätevä. - Mikään huijaten tehty sopimus ei ole pätevä!
Kansanäänestyslain sanamuodon ja alla olevien maatalous- ja EMU-huijausten vuoksi voidaan perustellusti sanoa, että kansanäänestys oli vaalipetos. Todisteet perustuvat hallituksen ja eduskunnan virallisiin asiakirjoihin.
Kansanäänestyslain mukaan kansanäänestyksessä:
”Tuleeko Suomen liittyä Euroopan unionin jäseneksi neuvotellun sopimuksen mukaisesti?”
1. Maatalousneuvotteluihin liittyvät huijaukset;
a) 141-artiklan vaiettu poliittinen tausta, jonka Antti Kuosmanen paljasti.
b) Lisähintailluusio, jonka Antti Kuosmanen paljasti
c) LOPULLINEN ESITYS kansallisesta tukipaketista hyväksyttiin EU-ministerivaliokunnan kokouksessa vasta viisi päivää kansanäänestyksen jälkeen, minkä Antti Kuosmanen paljasti.
2. Valheellinen EMU-varauma
EMU:n hyväksyminen jäi "neuvoteltaessa todetun” eli pöytäkirjaan tekaistun EMU-varauman johdosta eduskunnan hyväksymän liittymissopimuksen ulkopuolelle.
Suomen ”EMU-varauman” paljasti lehdistöneuvos Reijo Kemppinen.
Kemppisen paljastama EMU-varaumapöytäkirja määrättiin ulkoministerissä tammikuussa 2000 SALAISEKSI. Salassapidosta on KHO:n vahvistus 17.10.2000.
Dokumentit kaikkiin edellä oleviin asioihin on laitettu näkyviin SataSeutu-lehden kotisivulle www.satanen.com.
141-ARTIKLAN VAIETTU TAUSTA (kohta 1. a)
Tässä kirjoituksessa keskitytään edellä mainituista huijauksista 141-artiklan taustaan, johon liittyvät asiat EIVÄT keskeisen EY/EU-neuvottelija Antti Kuosmasen tuhotun kirjan mukaan ONNEKSI KOSKAAN JOUTUNEET JULKISUUTEEN.
Kenen onneksi?
Lukekaa ja miettikää.
SataSeutu-lehti
Kiistellyn 141-artiklan taustan kertoi ensimmäisenä Kokemäellä ilmestyvä SataSeutu-lehti. Kirjoitus on kokonaisuudessaan nähtävänä netissä artikkelissa "Tuhotun EU- kirjan tiedot julki" (27.8.2003) osoitteessa:
http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=show&id=291
Lainaus ko. uutisesta (EU-neuvottelijan Antti Kuosmasen tuhotusta kirjasta):
"Suomen EU-jäsenyyden kohtalon kannalta tärkeimmät kolme lausetta määrittelivät pohjoisen tuen alueen ja sen, mitä voitiin tehdä mikäli pohjoinen tuki ja EY:n maatalouspolitiikan välineet yhdessä eivät riittäisi. Pohjoisen tuen alueen määrittely ei muuttunut siitä, mitä EU oli jo tarjonnut maratonistunnon alla. Se ulottuisi 62. leveyspiiriin asti ja pieneen siihen liittyvään alueeseen etelämmäksikin. Myös tuen ehdot pysyivät sen viimeisen tarjouksen mukaisina: kaikki 62. leveyspiirin yläpuolella olevat alueet luvattiin mukaan.
Seuraavaksi tulivat avainasemassa olevat kaksi lausetta.
Ensimmäisessä sanottiin:
"Jäljelle jääviä vakavia vaikeuksia varten harkitaan turvautumista kansalliseen suoraan tukeen.",
ja toisessa sanottiin:
"Suomen maatalouden yhteiseen maatalouspolitiikkaan integroitumisen helpottamiseksi koko maa saa pohjoista, kansallista ja/tai yhteisön tukea."
Kaikilla sanoilla ja välimerkeilläkin oli raskaasti ladattu merkityssisältö edellä olevissa lauseissa.
Oikeastaan pitäisi tarkastella alkukielistä tekstiä, jotta vivahteet tulisivat esille.
("For the remaining serious difficulties, recourse to national direct aid will be considered. In order to facilitate the integration of Finland into the common agricultural policy, the whole of Finland will be eligible for Nordic, national and/or Community support.").
"For the..." merkitsi, että kyse ei ollut teoreettisista vaan määritellyistä ja siis tunnustetuista vaikeuksista (tämä nyanssi ei ole helposti käännettävissä).
Ilmaisu "will be" merkitsi, että harkinta tullaan suorittamaan; valinnanvaraa ei siis ollut. Parempi olisi kannaltamme ollut sanoa "permitted" (sallitaan) eikä "considered" (harkitaan), mutta näin pitkälle ei EU taipunut.
Toisessa lauseessa avainilmaisut olivat "integroimisen" (the integration) ja "ja/tai" (and/or). Yritimme vaihtaa "integroimisen" "osallistumiseksi" (participation), mutta se ei onnistunut.
Kautta ja- ja tai-sanojen välissä oli kaikkein tärkein yksityiskohta.
Tällä kieliopillisesti kyseenalaisella tempulla nimittäin kierrettiin tulkintaongelma siitä, voiko koko Suomessa soveltaa vakavien vaikeuksien voittamiseen tarkoitettua tukea.
Edellähän (Kuosmasen kirjassa, allekirj. huom.)totesin, että EU-puolella oli syntynyt väärinkäsitys, jonka mukaan emme tavoitelleetkaan Etelä-Suomeen muuta kuin joko LFA- tai pohjoista tukea. Kun lopulta jouduimme luopumaan tästä vaatimuksesta, olisi Etelä-Suomi ilman vakavien vaikeuksien tukea jäänyt vain EY:n maatalouspolitiikan tavanomaisten tukien varaan.
Ilmaisu "ja/tai" salli tulkinnan, että vakavien vaikeuksien tukea voitiin maksaa koko maassa, ja siten siitä tuli viimeinen puolustuslinja, josta Etelä-Suomen maatalouden kohtalo jäi riippumaan."
SataSeutu kertoi myös:
"EU-neuvottelija Antti Kuosmasen kirjan mukaan todellisuus kuitenkin valkeni pääministeri Aholle ja keskeisille ministereille jo "pari päivää" maratonistunnon jälkeen hyvissä ajoin ennen EU-kansanäänestystä vuonna 1994, mutta ei onneksi koskaan joutunut julkisuuteen!"
Kenen onneksi?
Heikki Haaviston tunnustus:
Neuvotteluissa mukana ollut Heikki Haavisto sai lukea neuvottelujen yksityiskohdista kertoneen SataSeutu-lehden, niinpä Haavisto avautui A-studiossa (10.10.2003) kertomaan totuuden!
Kenen etu on, että muita asianosaisia edelleen suojellaan vaikenemalla asiasta?
Tiesivätkö kansanedustajat artiklan taustasta sen, että osapuolet voivat tulkita syntyneen poliittisen ratkaisun omalla tavallaan?
Olivatko Suomen EU-neuvottelijat sinisilmäisiä, kuten Heikki Haavisto tunnustuksessaan kertoi?
Ensimmäiseen kysymykseen vastatkoon silloiset ministerit ja kansanedustajat.
Toiseen kysymykseen jokainen lukija pohtikoon vastauksia seuraavasta kirjoituksesta, joka perustuu Suomen julkisen hallinnon eli Hallituksen ja Eduskunnan asiakirjoihin sekä Kuosmasen kirjaan ja siihen, mitä mediassa on kerrottu.
Lähteinä ovat kirjat Lännettymisen lyhyt historia, Unto Hämäläinen ja Kaksi kautta, Mauno Koivisto.
A-studio 10.10.2003 ”Möhlikö Suomi?”:
Toimittaja:
”Maanviljelijöiden vainotulet palavat tänään Suomen teiden varressa. Ne on suunnattu huomenna Seinäjoella vierailevalle EU:n maatalouskomissaari Franz Fischlerille. EU haluaa Suomen lopettavan tuen maksamisen Etelä-Suomen tiloille.
Mutta onko tulien osoite oikea?
Nyt näyttää siltä, että Suomi möhli tukensa itse jo unionin liittymisneuvottelujen yhteydessä.”
”Viimeinen uneton ja sekamelskainen yö päättyi kuitenkin sopimukseen. Siihen kuului, että Etelä-Suomi jää niin sanotun pohjoisen tuen ulkopuolelle. Siksipä Suomea varten paperiin kirjoitettiin vakavien vaikeuksien tuki, se kuuluisa artikla 141. Se on sama tuki, josta Suomen hallitus parasta aikaa taistelee EU:n komission kanssa.
EU:n sopimusten ylimmälle valvojalle komissiolle tällainen kansallisesti maksettava ikään kuin ylimääräinen tuki oli alusta lähtien lähes mahdoton hyväksyä.”
Heikki Haavisto:
”No komissiohan ei pitänyt tästä artiklasta ollenkaan. Se oli syntynyt komission tahdon vastaisesti ministerineuvoston puheenjohtajiston ja Suomen kesken.”
Toimittaja:
”Komissio kaivoi maata Etelä-Suomen alta minkä ehti. Maratonneuvottelujen jatkuessa komissio kuiskutteli silloisille EU-jäsenmaille, että Suomelle sallitut kansalliset tuet ovatkin vain lyhytaikaisia.
Komission kannastaan laatima julistus oli järkytys Suomen jäsenyysneuvottelijoille.
Neuvottelijoihin kuulunut Ulkoministeriön toimistopäällikkö Antti Kuosmanen kirjoittaa kirjassaan, että asia ei onneksi päässyt koskaan julkisuuteen, mutta se hermostutti pahasti suomalaisia aina pääministeriä myöten.”
Heikki Haavisto:
”Meidän Euroopan edustustomme silloinen suurlähettiläs Erkki Liikanen sai tiedon siitä, että komissio oli antanut tällaisen julistuksen, jossa se ilmoittaa, että se tulkitsee asian niin, että nämä tuet ovat siirtymäkauden tukia ja alenevia. No sitten Liikanen sai tehtäväkseen selvittää, mitä tämä tarkoittaa ja sitten hän ilmoitti jonkun päivän kuluttua, että komissio hyvin usein antaa tällaisia julistuksia. Niillä ei yleensä ole mitään merkitystä.”
Esa Härmälä:
”Suomen ministereille ja muille neuvottelijoille sanottiin, että se ei merkitse mitään. Että neuvoston pöytäkirjat ovat täynnä erilaisia deklaraatioita ja että se on puhtaasti kasvojenpesuvettä.”
Toimittaja:
”Virkamieskunnan suosittelusta komission julistus päätettiin jättää huomiotta. Asia lakaistiin maton alle. Luotettiin poliittisella tasolla tehtyyn sopimukseen. Se oli virhe.”
Heikki Haavisto:
”Kyllä me tässä olimme ilmeisesti vähän sinisilmäisiä eli meidän olisi pitänyt vaatia komissiota peruuttamaan tämä julistus.”
Esa Härmälä:
”En tiedä, oliko komissiolla silloin yhtä ajatusta. Oliko heillä juonta tässä vai olivatko tapahtumat kehittyneet omalla painollaan sen jälkeen, mutta jotain siitä jäi kytemään kuitenkin jo silloin.”
Toimittaja:
”Se jotain oli vastenmielisyys 141-tukea kohtaan. Tukea, jonka varassa Etelä-Suomessa toimii 30000 maatilaa.
Niihin aikoihin Mäntsälän Nummisten kylässä oltiin edelleen toiveikkaita. Brysselistä oli kantautunut viesti, vaikkakin hyvin epämääräinen, että Etelä-Suomen maataloutta voitaisiin kansallisesti tukea.
Pimennon peitossa oli myös artikla 141:n sanamuodon tarkoitus. Varsinkin sen jälkeen, kun komissio onnistui muovaamaan sitä haluamaansa suuntaan.”
Heikki Haavisto:
”En minä olisi tätä hyväksynyt tätä sopimusta, jos olisin tiennyt, että komissio tulee tulkitsemaan tätä artikla yksi-neljä-yksi tällä tavalla kuin se nyt näyttää tekevän.” ”
MAASEUDUN TULEVAISUUS, 15.10.2003, Lukijalta-palsta, Antti Franssila:
”Avutonta 141-taistelua
Miksi ei 141-neuvotteluja rakenneta sen petoksen korjaamiseksi, jonka kertoi Heikki Haavisto A-studiossa 10.10. 2003? Tämä petollinen toiminta on tarkemmin kuvattu markkinoilta vedetyssä Antti Kuosmasen teoksessa "Suomen tie EU-unioniin".
Haavisto ja Kuosmanen kertovat yhtäpitävästi, että komissio antoi neuvottelutuloksesta Suomen neuvottelijoiden tietämättä EU-neuvostolle selityksen (julistuksen), jonka mukaan Suomelle sallitut kansalliset maataloustuet olisivat alenevia ja vain siirtymätukia. Kun tämä paljastui parin päivän päästä sopimuksen allekirjoituksesta, annettiin Suomen neuvottelijoille komission toimesta selitys, että kyseinen komission julistus ei sitonut Suomea ja että se oli EU:ssa tapa päästä yli hankalasta tilanteesta.
Haavisto totesi A-studiossa, että jos hän olisi tuon neuvostolle annetun julistuksen tiennyt, ei neuvottelutulosta olisi voitu hyväksyä. Artikla 141 ja sen tarkoitus oli viimeisen neuvotteluyön tärkein saavutus ja kynnyskysymys. Kun asiasta edelleen vaiettiin Suomessakin ennen lopullista eduskunnan hyväksymistä, kävikö niin, että Suomen poliittinen eliitti halusi tulla petetyksi ja pettää EU-äänestäjät ja uhrata maatalouselinkeinon turvaksi asetetut tavoitteet?”
Kuosmanen Iltasanomissa:
Saman päivän (15.10) Iltasanomissa, sivu 13, Kuosmanen itse kertoo (kuten Haavistokin A-studiossa), että komissio antoi neuvottelutuloksesta Suomen neuvottelijoiden tietämättä lausunnon, jonka mukaan Suomelle sallitut kansalliset maataloustuet olisivat siirtymäkauden toimenpiteitä ja, että niiden pitäisi olla alenevia.
Hälyttävä viesti Kuosmasen kirjassa, sivu 122:
”Korttitalo huojuu
Ennen minkäänlaisen liittymissopimuksen aikaansaamista oli kuitenkin päästävä monen esteen yli. Maratonistunnon tulos oli paperille pantunakin kuin korttitalo huteralla pöydällä, jonka jalkoja potkittiin joka puolelta. Suomessa näkyi selvästi, että varsinkin Heikki Haavisto oli äärimmäisen kovassa paineessa omassa puolueessaan, maatalouspiireistä puhumattakaan.
EU:n puolella taas alkoivat operaatiot sen tekemien myönnytysten vesittämiseksi.
Ensimmäinen hälyttävä asia tuli tietoomme pari päivää maratonistunnon jälkeen. Kävi ilmi, että komissio oli EU:n neuvostossa maratonistunnon aikana luvannut, että kaikki Suomelle sallitut kansalliset maataloustuet olisivat alenevia ja siirtymäkauden tukia. Tämä lupaus oli tiettävästi tehty, jotta eräät vastahakoiset jäsenmaat saataisiin suostumaan maratonistunnon tulokseen.
Mistään tällaisesta ei suomalaisille ollut hiiskuttu sanaakaan neuvottelujen aikana, ja jos olisi hiiskuttu, neuvottelutulos olisi varmaan jäänyt syntymättä, sillä tuo lupaushan näytti vesittävän täydellisesti saavutetun kompromissin ytimen.
Asia ei onneksi päässyt koskaan julkisuuteen, mutta se hermostutti pahasti suomalaisia aina pääministeriä myöten. Selitykseksi saatiin komissiosta, että kyseinen komission julistus ei sitonut Suomea; se oli EU:ssa tyypillinen tapa päästä yli hankalasta tilanteesta."
Kertaus edellisistä:
Edellä (A-studio) Heikki Haavisto kertoi:
”…suurlähettiläs Erkki Liikanen sai tiedon siitä, että komissio oli antanut tällaisen julistuksen, jossa se ilmoittaa, että se tulkitsee asian niin, että nämä tuet ovat siirtymäkauden tukia ja alenevia. No sitten Liikanen sai tehtäväkseen selvittää, mitä tämä tarkoittaa ja sitten hän ilmoitti jonkun päivän kuluttua, että komissio hyvin usein antaa tällaisia julistuksia. Niillä ei yleensä ole mitään merkitystä.”
A-studion toimittaja kommentoi:
”Virkamieskunnan suosittelusta komission julistus päätettiin jättää huomiotta. Asia lakaistiin maton alle. Luotettiin poliittisella tasolla tehtyyn sopimukseen. Se oli virhe.”
Kuosmanen kirjoitti kirjassaan:
”Asia ei onneksi päässyt koskaan julkisuuteen, mutta se hermostutti pahasti suomalaisia aina pääministeriä myöten.”
Saivatko kansanedustajat kuulla julistuksesta, joka hermostutti, mutta joka ei onneksi koskaan päässyt julkisuuteen?
Olivatko ministerit ja eduskunta lojaaleita presidenttien tahdolle?
Olivatko neuvottelijat sinisilmäisiä?
Yllyttikö presidentti tekemään huonon sopimuksen?
Presidentti Koiviston osuus sopimuksen syntyyn
Tarkastellaan ensin Koiviston osuutta. Unto Hämäläisen kirja ”Lännettymisen lyhyt historia”, sivu 101:
”Koivisto oli marraskuussa 1993 antanut Aholle tiukan ohjeen: »En ole aikaisemmin lausunut, mutta nyt olen valmis sanomaan: On välttämätöntä, että neuvottelut saatetaan myönteiseen päätökseen helmikuun aikana.»
Neuvottelut eivät saisi kaatua Suomeen. Ne piti saada loppuun ennen Koiviston kauden päättymistä.”
Hämäläinen, sivu 102: ”Kun Koivisto ja Aho puntaroivat helmikuun puolivälissä presidentinvaalien toisen kierroksen jälkeen tilannetta, presidentti lupasi pääministerille en nimenomaan henkilökohtaista tukea. Koivisto kuitenkin muistutti pelisäännöistä. Maatalouden erityistoiveet eivät saisi kaataa "suurempaa valtakunnan intressiä".
Ahon oli pakko ottaa Koiviston toiveet hyvin todesta. Eikä syy ollut pelkästään muodollinen, vaan myös henkilökohtainen: Koivisto oli ollut kolmen vuoden ajan Ahon paras tukija lojaali, luotettava aina valmis auttamaan.
Kerran Koivisto oli jopa lohkaissut joutuvansa tukemaan hallitusta sitä itseään vastaan. Koivisto oli nimittämälleen hallitukselle luotettavampi kumppani kuin monet sen ministerit.
Aho oli saamapuolella tässä yhteistyössä ja ennen Koiviston kauden loppumista tilit pitäisi tasata.”
Mauno Koivisto, sivu 441:
”Sunnuntaina 27. helmikuuta Pertti Salolainen soitti myöhään illalla ja kertoi varsin yksityiskohtaisesti tilanteen jossa oltiin.
Neuvottelut etenivät yötä myöten ja aikaisin aamulla sain sekä rohkaisevaa että muuta tietoa. Liikanen soitti kello 9.15 Brysselistä ja kertoi, että oli syntynyt uusi vakava yritys saada aikaan sopimus saman päivän aikana. Voimakkaat poliittiset voimat olivat lähteneet liikkeelle. Liikanen arvioi, että tällaista hetkeä ei ehkä uudelleen tule ja ratkaisu pitäisi tehdä nyt. Sanoin tämän olevan myös käsitykseni. Jos ratkaisu on nyt syntymässä, se pitää myös toteuttaa. Liikanen ilmoitti vievänsä nämä terveiset edelleen ja oletti, että tulosta pitäisi tulla parin tunnin sisällä.”
Koivisto kirjoittaa, että Liikanen kysyi presidentinvaihtoseremonian aikataulua. Koivistokin sanoikin, että syntynyt ratkaisu voisi muuttaa hänen puhettaan.
Tuolloin parin tunnin kuluttua olisivat seremoniat alkamassa. Koivisto sai tiedon neuvottelujen päättymisestä vasta illalla eläkekotiinsa.
Hämäläinen, sivu 103:
”Neuvottelujen loppusuoralla Suomi saa ymmärrystä ja tukea ennen muuta Saksalta. Se oli mukana EU:n johtomaiden troikassa yhdessä Belgian ja Kreikan kanssa. Vielä tärkeämpää oli Saksan osuus neuvottelujen asiakysymysten ratkomisessa. Saksan ulkoministeri Klaus Kinkel tuli mukaan sunnuntaina, ja »hänellä on Kohlin ohjeet viedä asia päätökseen ja sitä varten jotakin takataskussaan», kuten eräs saksalainen diplomaatti sanoi.
Kohl, Kinkel, Saksan ulkoministeriön valtiosihteeri Ursula Seiler-Albring ja taustalla suurlähettiläs Hans von Plötz, suomalaisten vävypoika, saivat kunniaa pattitilanteen laukaisemisesta. Samaten Belgian ulkoministeri Willy Claes.”
”Maaliskuun ensimmäisen päivän aamuna Koivisto ja Ahtisaari pukivat frakkeja päälleen, Liikanen soitti väliaikatietoja käänteistä.
Ratkaiseva keskustelu Koiviston ja Liikasen välillä käytiin Suomen aikaa kello 9 ja 10 välillä. Koivisto antoi suoran ohjeen ilman Ahon hallituksen muodollista päätöstä, että sopimus pitää tehdä. Tässä tilanteessa Koivisto käytti äärimmillään Suomen hallitusmuodon 33 pykälään sisältyvää valtaoikeuttaan. Se jäikin viimeiseksi Koiviston päätökseksi.”
Kommentti:
Miksi Erkki Liikanen unohti kirjastaan ”Brysselin päiväkirjat” historiallisen puhelinkeskustelunsa samana päivänä eläkkeelle siirtyvälle Suomen Tasavallan Presidentti Mauno Koivistolle?
Kuosmanen, sivu 118, (koskien EU-neuvottelua 1.3.1994):
"Olimme kaikki tässä vaiheessa nälkäisiä ja valvotun yön ja useita päiviä kestäneen yhtämittaisen hermojännityksen takia uupuneita. Jo sovitut ja vielä sopimatta olevat asiat alkoivat mennä sekaisin ja maltti papereiden valmistelussa jälleen kadota. Maaliskuun ensimmäisen aamun sarastaessa pidetyssä kokouksessa EU:n troikan kanssa ministerimme eivät saaneet enää aloitetta käsiinsä Pangaloksen kanssa, mutta eivätpä näyttäneet saavan enää Saksa ja Belgiakaan.
Näytti, että pää oli tullut vetävän käteen. Jopa Pertti Salolainenkin oli jo valmis tunnustamaan, että neuvottelutulosta ei tällä yrittämällä syntyisi. Neuvoston vanhassa rakennuksessa meille osoitettu rähjäinen toimistohuone oli täydellisessä sopusoinnussa vallinneen tunnelman kanssa. Norjan neuvottelijoiden yhtä ankeat toimistotilat vastapäätä omiamme olivat siinä vaiheessa jo tyhjentyneet heidän neuvottelujensa keskeydyttyä. Ne olivat kolkko, konkreettinen todiste epäonnistumisesta, joka näytti olevan meidänkin kohtalomme.
Veli Sundbäck'in pyynnöstä olin laatinut lyhyen puheen pidettäväksi siinä istunnossa, jossa tämä jouduttaisiin toteamaan. Se oli parin kappaleen pituinen. Siinä olisi sanottu, että Suomi on kuluneiden päivien aikana osoittanut päättäväisyytensä pyrkiä positiiviseen lopputulokseen tekemällä maatalouteensa ja elintarviketeollisuuteensa syvällisesti vaikuttavia myönnytyksiä. Se hetki oli nyt tullut, ja ellei EU hyväksyisi sillä hetkellä pöydällä olevaa viimeisintä kompromissitekstiä, olisi pakko todeta neuvotteluissa tällä yrittämällä epäonnistutun.
Sain luonnoksesta Veliltä hyvän arvosanan: "Euroopan paras draftaaja". Sitä on pidettävä todisteena hänenkin kestokykynsä rajallisuudesta, sillä ei tuo teksti jälkeenpäin arvioiden kovin ihmeellisen puhetaidon muistomerkki olisi ollut.”
Presidentti Ahtisaaren osuus sopimuksen syntyyn
Uusi ehdotus
Kuosmanen:
”Sitä puhetta ei kuitenkaan tarvinnut koskaan pitää. Saksalaisilta tuli viesti, että he halusivat vielä kerran tavata suomalaiset katsoakseen, voitaisiinko kuitenkin päästä eteenpäin. Kun palaveriin menneitä ei kuulunutkaan takaisin, arvasimme me muutkin, että neuvottelut olivat lähteneet uudelleen liikkeelle. Se oli oikea arvaus, sillä siitä hetkestä alkoikin lopullisten kompromissien etsintä, jonka tuloksena löytyivät pohjoisen tuen luvallisuutta koskevat sanonnat, joiden varaan ratkaisu voitiin rakentaa."
"Suomen puolella jouduimme vielä päättämään mitä tehdä, kun selvää vihreätä valoa ei kuulunut Helsingistä. Loppujen lopuksi sitä ei odotettu, vaan päätettiin, että neuvotteluvaltuuskunta, jolle oli annettu valtuutus ja velvoite neuvotella liittymissopimus, myös voi itse päättää tuloksen hyväksymisestä ja alistaa sen sitten sellaisenaan asettajalleen. Muodollisesti siihen oli täysi oikeus, mutta sellaisen päätöksen tekeminen kysyi silti kanttia. Kuuden maissa illalla asia oli selvä."
Olivatko neuvottelijat sinisilmäisiä?
Toivo T Pohjala totesi heti poliittisen sopimuksen nähtyään, että molemmat osapuolet saavat tulkita sopimusta haluamallaan tavalla, Satakunnan Kansa 26.9.2003 Toivo T Pohjalan kolumni:
”0lin siellä minäkin
Ministeri Heikki Haaviston haastattelusta Maaseudun Tulevaisuudessa sain minäkin aiheen ruveta muistelemaan vuoden 1994 tapahtumia. Olin siihen aikaan MTK:n puheenjohtajana ja siinä ominaisuudessa pyrin seuraamaan mahdollisimman tarkoin käynnissä olevia EU-neuvotteluja, olin myös paikalla Brysselissä ratkaisevina päivinä.
Haavisto kertoo, kuinka neuvottelut jumiutuvat maanantai-aamuna 1.3. 1994 maatalouden ns. vakavien vaikeuksien tukeen, neuvottelujen oli ollut tarkoitus päättyä jo sunnuntai-iltana. Suomalaisten mielestä tukea tarvittiin ehdottomasti tasaamaan luonnonolosuhteita täällä pohjolassa ja asiasta tehtiin siksi ”kynnyskysymys”, mutta EU:n virkamiehet eivät ymmärtäneet asiaa ja vastustivat koko ajatusta. Olin saanut heidän mielipiteestään selvän käsityksen syksyn ja talven mittaan ko. virkamiesten kanssa käymieni keskustelujen aikana. Mikäli komission virkamiehet saisivat päättää, Suomi ei tulisi saamaan mitään erivapauksia, korkeintaan investointitukea maatalouden rakenteen muuttamiseen.
Neuvottelujen ollessa ratkaisuvaiheessa Brysselissä tapahtui Suomessa presidentinvaihdos, Martti Ahtisaari astui virkaan 1.3. Samaan aikaan otettiin tietääkseni Helsinkiin yhteys Saksan korkeimmalta poliittiselta tasolta. Tällöin ilmeisesti sovittiin, että Saksan ulkoministeri Kinkel ryhtyy vetämään neuvotteluja ja yrittää viedä ne päätökseen. Näin myös tapahtui, vieläpä verraten nopeasti.
Haavisto kertoo siihen saadun myös ministerineuvoston suomalaisia myötäilevän tulkinnan, mutta ilmeisesti ei paperilla.
Itse en ollut asiasta lainkaan vakuuttunut. Sain lopullisen sopimustekstin käsiini vaihtaessani paluumatkalla lentokonetta Kööpenhaminassa ja aavistelin pahaa. Teksti oli mielestäni kirjoitettu siten, että kumpikin osapuoli, Suomen hallitus ja EU:n komissio voivat lukea sen omalla tavallaan. Näin on myöhemmin käynyt. Komission silloinen kakkosmies David Williamsson oli kirjoittaessaan tekstin osannut asiansa.”
Toivo T Pohjala aavisteli pahaa heti sopimuksen nähtyään, kuten edeltä käy ilmi.
Olivatko Kuosmanen, mukana olleet ministerit ja hallituksen iltakouluissa mukana olleet sinisilmäisiä vaiko hyvinkin tietoisia sopimuksen tulevien tulkintojen taustasta?
Kuosmanen, sivu 121:
”Ensivaikutelmat kotiin palatessa
Suurlähettiläs Erkki Liikasen saunaillan ja muutaman tunnin yöunen jälkeen palasimme 2.3.1994 maratonistunnosta Suomeen. Täytyy todeta, että vaikka olin siihen mennessä jo osallistunut monenlaisiin neuvotteluihin, koskaan ei ollut palatessa ollut sellaista tunnelmaa. Lentokoneen kaartaessa hankien peittämien Etelä-Suomen peltojen yli kohti Helsinkiä en voinut olla ajattelematta, mitä viime päivien ratkaisumme merkitsisivät ikkunasta näkyville tiloille ja niistä elantonsa saaville ihmisille. Kun sitten näin SAK:n ekonomisti Peter Boldtin televisiossa ilmaiseman riemun siitä, että nyt saivat maajussit viimeinkin kunnon potkun persuuksiinsa (en muista hänen sanojaan tarkasti, mutta sävy oli kyllä juuri tuo), en jotenkin osannut yhtyä siihen.”
Tulkinnat hallituksen iltakoulun pöytäkirjassa 2.3. 1994:
Sitaatteja pöytäkirjasta
”HALLITUKSEN ILTAKOULU 2.3.1994 klo 17.00. PÖYTÄKIRJA.
Paikka: Valtioneuvoston juhlahuoneisto. Läsnäolijat: Pääministeri Esko Aho, ministerit Heikki Haavisto, Hannele Pokka, Mauri Pekkarinen, Elisabeth Rehn, Iiro Viinanen, Olli-Pekka Heinonen, Tytti Isohookana-Asunmaa, Martti Pura, Ole Norrback, Seppo Kääriäinen, Pertti Salolainen, Jorma Huuhtanen, Toimi Kankaanniemi, Sirpa Pietikäinen, Pirjo Rusanen. Oikeuskanslerinvirastosta oli mukana Jukka Pasanen. Eduskuntaryhmistä Kalevi Mattila, Ben Zyskowics, Boris Renlund, Bjarne Kallis.
Tiedotusyksiköstä Kauko Holopainen ja Sisko Kiuru. Muut mukana olleet olivat asiantuntija Timo Relander, pääministerin avustajista Pekka Huhtaniemi, ministeri Salolaisen avustaja J. Vapaavuori.”
”1. Ministerit Salolainen ja Haavisto
EU-neuvottelutulos
Asiantuntijat: UM/Sundbäck, Satuli, Hamilo, Kosonen, Kuosmanen, Härmälä, Halonen OM/Jääskinen, KTM/Eriksson , VM/Aarnio, M-MM/Uronen, Ruska, Kärkkäinen, Kallio, SM/Pirttimäki, Tienari
Ministerit Salolainen ja Haavisto sekä Vs.VSI Sundbäck selostivat Brysselissä 1.3.1994 syntynyttä neuvottelutulosta (liite) ja siihen johtaneita neuvotteluja.”
”Min. Norrback esitti neuvottelijoille kiitokset ja piti neuvottelutulosta hyvänä. Hän muistutti, että jäsenyys kattaa paljon muutakin kuin maatalouden ja aluepolitiikan. Hän toivoi hallituksen ottavan reippaasti kantaa neuvottelutuloksen puolesta ja piti tärkeänä, että ministerit saavat mahdollisimman pian täsmällistä tietoa näköpiirissä olevan sopimuksen sisällöstä.”
”PMI Aho palautti mieliin hallituksen edellisessä neuvottelussa tekemät päätökset suhtautumisesta syntyneeseen neuvottelutulokseen (valtuutus liittymissopimuksen viimeistelyyn nyt saavutetun poliittisen läpimurron pohjalta, lisätietojen pikainen hankkiminen ratkaisun yksityiskohdista ja niihin liittyvistä tulkinnoista, välitön täydentävien kotimaisten toimenpiteiden valmistelun käynnistäminen). Hän piti tärkeänä, että neuvottelutulosta pyritään arvioimaan rauhallisesti ja realistisesti.”
Kommentti Ahon puheesta:
Tulkinnat ovat jo olemassa pöytäkirjatekstissä: ”lisätietojen pikainen hankkiminen ratkaisun yksityiskohdista ja niihin liittyvistä tulkinnoista”!
”Min. Pokka kiinnitti huomiota siihen, että neuvottelutulos näyttää asetavan nykyistä kotimaista käytäntöä tiukempia ehtoja sille, kuinka intensiivisesti eräitä aluepolitiikan instrumentteja voidaan käyttää. Myös kuljetustuen soveltamisala näyttää jossain määrin kaventuvan. Hän tiedusteli, millaisia ovat ne maatalouden tuotantorakenteet, joihin ratkaisun mukaan pitäisi 5-7 vuoden siirtymäajan mittaan pyrkiä.”
”Min. Kääriäinen kehotti tarkastelemaan neuvottelutulosta kokonaisuudessaan. Kansallinen panos muodostaa siitä olennaisen osan. Sen jatkuvuudesta myös pitkällä aikavälillä on saatava varmuus. Poliittiset suhdanteet eivät saa vaikuttaa kotimaisten tukitoimenpiteiden pysyvyyteen. Hän ihmetteli, miksi Pohjois-Savo näyttää pudonneen kuljetustukijärjestelyjen ulkopuolelle.”
”Min. Salolainen totesi neuvottelutuloksen merkitsevän valtavaa muutosta sekä maatalous- että aluepolitiikassa. Valmistautuminen uusiin olosuhteisiin täytyy käynnistää välittömästi, vaikka itse jäsenyyden toteutuminen meistä riippumattomista syistä lykkäytyisikin esim. vuoden 1995 puoliväliin.”
”Min. Norrback oli huolissaan siitä, että sopimuksen vastustajat ovat jo aktiivisesti liikkeellä julkisuudessa ja osittain täysin harhaanjohtavien tietojen kanssa. Hänen mielestään hallituksen on nopeasti annettava neuvottelutuloksesta oikeaa tietoa. Neuvotteluista vastanneitten ministereitten tulisi käydä selostamassa tuloksia myös opposition eduskuntaryhmissä.”
”Min. Salolainen kertoi, että opposition edustaja kansaned. Tuomioja sai neuvotteluista juoksevasti tietoja Brysselissä ratkaisevien vaiheiden aikana. Samoin informoitiin mm. MTK:n ja AY-liikkeen edustajia.”
”PMI Aho painotti oikean tiedon ja realististen arvioiden tärkeyttä kaikessa julkisuuteen päin tapahtuvassa esiintymisessä. Hän ei pitänyt Ruotsissa esiintynyttä juhlahumua seuraamisen arvoisena esimerkkinä.”
”Min. Isohookana-Asunmaa tiedusteli, koska hallituksen jäsenet saavat tutkittavakseen neuvottelutuloksen tai puheena olleen "poliittisen sopimuksen" ja onko tarkoitus sisällyttää myös kotimaiset toimenpiteet po. poliittiseen sopimukseen.”
”PMI Aho katsoi neuvottelijoiden tehneen hyvää työtä. Hän katsoi neuvottelujen tulleen myös hallituksen tasolla hoidetuiksi hyvin aina hakemuksen jättämisestä lähtien. Vain tällä tavalla toimien voidaan saada vakaa kansalaismielipide jäsenyyden tueksi. Kysymys on isosta kansallisesta asiasta eikä mistään päivänpolitiikan pikkuperhosesta.”
”PMI Aho huomautti, että neuvottelutuloksesta on helppo löytää vikoja ja puutteita, mutta paljon vaikeampaa on viedä ratkaisu myönteiseen päätökseen. Hän katsoi keskustelun oikeuttavan vetämään seuraavat johtopäätökset:
- Itse liittymissopimus voidaan nyt viimeistellä.
- Tarvitaan pikaisesti yksityiskohtaisia tietoja ja arvioita neuvottelutuloksen sisällöstä ja siihen liittyvistä tulkinnoista.
- Tarvittavien kansallisten toimenpiteiden ja niiden mitoituksen valmistelu on käynnistettävä välittömästi.
- Työskentelymalli, jolla valmistelutyö käytännössä tehdään on pyrittävä kehittämään jo lähipäivinä. PMI Aho pyysi M-MM:n ja VM:n edustajia yhdessä Min. Salolaisen ja Min. Haaviston kanssa tekemään po. mallista ehdotuksen, mikäli mahdollista, jo ennen edessä olevaa viikonvaihdetta.”
Miten neuvotellusta sopimuksesta tiedotettiin?
Hämäläinen kirjoittaa neuvottelutuloksen tiedotustilaisuudesta (2.3.1994), sivu 103:
”Ahon, Haaviston ja Salolaisen yhteinen tiedotustilaisuus oli yksi kummallisimmista, mitä Smolnassa on pidetty.
Jo pääministerin avaus herätti hämmästystä.
»Olemme käsitelleet sen neuvottelutuloksen, joka eilen syntyi Brysselissä ja todenneet, että tämän poliittisen sopimuksen pohjalta voidaan laatia itse liittymissopimus ja käynnistää niiden kansallisten toimien valmistelu, joita tämä ratkaisu sisältää. Saman linjauksen iltakoulu hyväksyi», Aho sanoi.
Vasta kovan tinkaamisen jälkeen Ahon suusta tippuvat sanat.
»Minun käsitykseni on, että edut ovat suuremmat kuin haitat, jolloinka meidän on järkevää tältä pohjalta EU:n jäsenyyteen mennä sillä edellytyksellä, että nämä kansalliset toimet, jotka on tämän osaksi rakennettu, pystytään tyydyttävällä tavalla järjestämään.»
Tilaisuuden lopuksi Haavisto huokaisi: »Ei olisi ollut mahdollista saada parempaa sopimusta. »
Varsinkin ulkoministeriön EU-asioita valmistelleet virkamiehet olivat pettyneitä ministerien käytökseen. Neuvottelut on EU:n kanssa käyty ja sillä siisti. Auki ovat enää kansalliseen maataloustukeen liittyvät asiat. Tämä tulee viestiä myös ulkomaille, virkamiehet neuvoivat. Julkisesti he olivat hiljaa.”
Millainen 141-artiklan poliittinen neuvottelutulos oli?
Kuosmanen, sivu 119:
”Maratonin tulokset
"Jäsenyysneuvottelujen tärkein asiakirja ei ollut pituudella pilattu: vajaat kaksi liuskaa. Tästä seurannut väistämätön ylimalkaisuus ja epämääräisyys aiheutti myöhemmin vaikeuksia. Toisaalta: tällaisia ovat hyvin usein tulokset kovimmista neuvotteluista. Meillä oli sentään paperi. Eräillä hakijamailla maratonistunnon tärkeimmät tulokset olivat pelkästään suulliset.”
Sivu 120:
"Suomen EU-jäsenyyden kohtalon kannalta tärkeimmät kolme lausetta määrittelivät pohjoisen tuen alueen ja sen, mitä voitiin tehdä mikäli pohjoinen tuki ja EY:n maatalouspolitiikan välineet yhdessä eivät riittäisi.”
” Ensimmäisessä sanottiin: "Jäljelle jääviä vakavia vaikeuksia varten harkitaan turvautumista kansalliseen suoraan tukeen." Toisessa sanottiin: "Suomen maatalouden yhteiseen maatalouspolitiikkaan integroitumisen helpottamiseksi koko maa saa pohjoista, kansallista ja/tai yhteisön tukea.
Kaikilla sanoilla ja välimerkeilläkin oli raskaasti ladattu merkityssisältö edellä olevissa lauseissa. Oikeastaan pitäisi tarkastella alkukielistä tekstiä, jotta vivahteet tulisivat esille."
Kautta ja- ja tai-sanojen välissä oli kaikkein tärkein yksityiskohta. Tällä kieliopillisesti kyseenalaisella tempulla nimittäin kierrettiin tulkintaongelma siitä, voiko koko Suomessa soveltaa vakavien vaikeuksien voittamiseen tarkoitettua tukea.
Edellähän totesin, että EU-puolella oli syntynyt väärinkäsitys, jonka mukaan emme tavoitelleetkaan Etelä-Suomeen muuta kuin joko LFA- tai pohjoista tukea. Kun lopulta jouduimme luopumaan tästä vaatimuksesta, olisi Etelä-Suomi ilman vakavien vaikeuksien tukea jäänyt vain EY:n maatalouspolitiikan tavanomaisten tukien varaan.
Ilmaisu "ja/tai" salli tulkinnan, että vakavien vaikeuksien tukea voitiin maksaa koko maassa, ja siten siitä tuli viimeinen puolustuslinja, josta Etelä-Suomen maatalouden kohtalo jäi riippumaan."
Hämäläinen, sivu 104:
”Alkuhuuma haihtui kuitenkin nopeasti, kun paljastui suomalaisille ikäviä tosiseikkoja.
Esa Härmälä oli ensin Ahon avustajana valmistelemassa jäsenhakemuksen jättämistä ja siihen liitettyjä maatalouden ja aluepolitiikan kansallisia reunaehtoja. Jäsenyysneuvottelujen aikana Härmälä kävi ulkoministeriön virkamiehenä neuvotteluja Brysselissä ja valmisteli niitä kotimaassa. Neuvottelujen loppurutistuksessa helmikuussa Härmälä sai vammoja sieluunsa.
»Minä koin ne neuvotteluyöt kaoottisina. Niiden jälkeen oli paha olla», Härmälä kertaa ensimmäisen neuvottelutuloksen syntymistä.
Mutta vielä paljon pahempaa oli edessä.
Maalis-huhtikuun taitteessa palattiin uudestaan neuvottelupöytään. Poliittinen sopimus oli kirjoitettava lakitekstin muotoon.
»Suomessa ei ilmeisesti laajemmasti ymmärretä, että neuvottelut käytiin toiseen kertaan. Suomelle tilanne oli hankala, sillä joku helvetin ovela ihminen oli keksinyt uuden juonen. Sen sijaan että komissio ja Suomi olisivat kahdestaan kääntäneet poliittisen sopimuksen juridiseksi sopimukseksi, sinne päästettiin kaikki jäsenvaltiot mukaan. Suomi menetti neuvotteluissa selkeästi sovittuja etuja.»
»Se oli elämäni raskain vaihe. Poliittisen puolen viisari oli jo heilahtanut. Oltiin kovaa vauhtia menossa jäseneksi, eikä yksityiskohdista enää jaksettu kiinnostua.»
Monissa liemissä keitetty Härmälä purki tuntojaan muistelemalla vanhoja neuvotteluja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen nuorten johtajien, komsomolien kanssa. Konniahan hekin olivat, mutta nykyiseen vastapuoleen verrattuna rehellisiä konnia, Härmälä lohkaisi.
»Olin täynnä tätä kaikkea.»”
Eduskunnan pöytäkirja, sivu 223:
Ministeri Salolainen selvitteli eduskunnalle jäsenyysneuvottelujen tulosta 4.3.1994:
"Mitä yleensä aikatauluun tulee, siinä ei ole mitään uutta odotettavissa. On edelleenkin epätietoista täsmällisesti, aikooko EU toteuttaa yhteiseen rahaan siirtymiset ja nämä. Ne ovat sitten myöhempien aikojen ongelma."
Kommentti:
Teksti on todellakin Salolaisen puheesta ja siten suora sitaatti eduskunnan pöytäkirjasta!
Mitkä nämä?
Oliko 141-artiklan tulkinta myöhempien aikojen ongelma?
Iltakoulun pöytäkirja 9.3.1994
Sitaatteja:
”HALLITUKSEN ILTAKOULU / VIIKKO 10/1994. PÖYTÄKIRJA. Aika: 9.3.1994 kello 17.00. Paikka: Kesäranta.
Läsnä: Pääministeri Esko Aho. Ministerit: Pertti Salolainen,Iiro Viinanen, Mauri Pekkarinen, Pirjo Rusanen, Heikki Haavisto, Martti Pura, Toimi Kankaanniemi, Seppo Kääriäinen ja Elisabeth Rehn. Eduskuntaryhmistä Ben Zyskowicz, Jan Erik Enestam ja Kalevi Mattila. Oikeuskanslerinvirastosta Jorma S. Aalto.
Pääministerin avustajista Marja Kaisa Aula ja Pekka Huhtaniemi. Muista avustajista Jan Vapaavuori.”
Kommentti:
Tämän kokouspöytäkirjan sivun 2 pyyntö on MONEEN KERTAAN evätty. Samoin liitteet 2-6.
Valtioneuvosto kieltäytyy antamasta papereita, jokaisesta pyynnöstä tulee kuittaus matkapuhelimeen, ettei kanslian tarvitse antaa mahdollisuutta valittaa KHO:lle eväämispäätöksestä.
Edelleen sitaatit pöytäkirjan tekstistä:
”Kansalliset toimenpiteet ja kansanäänestyksen järjestäminen
Pääministeri Aho ja ministeri Pokka. Asiantuntijat: valtiosihteeri Veli Sundbäck, osastopäällikkö Antti Satuli, apulaisosastopäällikkö Eikka Kosonen, kaupallinen neuvos Esa Härmälä, neuvotteleva virkamies Paavo Mäkinen, aluekehitysneuvos Risto Tienari, lainsäädäntöjohtaja Matti Niemivuo”
”Ministeri Salolainen totesi aluksi, että sopimuksen viimeistely ei tällä viikolla edennyt Brysselissä. On epävarmaa pysytäänkö suunnitellussa aikataulussa. Sopimustekstistä löytyi tulkintaerimielisyyksiä.”
”Ministeri Haavisto korosti kansallisten toimenpiteitten valmistelun aloittamista. Muutos tulee olemaan valtava.”
”Keskusteltiin ensiksi yleistilanteesta. Keskustelun jälkeen pääministeri Aho esitti iltakoulun johtopäätöksenä, että Euroopan Unionin neuvottelutuloksen viimeistely on mahdollista vain tehdyn poliittisen sopimuksen pohjalta. Muita tulkintoja ei sallita.”
”Maatalouden osalta pääministeri Aho totesi, että kansanäänestykseen ei voida mennä ennen kuin kansalliset toimet ovat selkeät ja niistä on saatu Euroopan Unionilta pitävät tulkinnat.”
”Kansalliset toimet on pääministeri Ahon mukaan johdettava neuvottelutavoitteista. Ensinnäkin koska emme saaneet läpi niinsanottua ACA-mallia hintasopeutuksessa, seuraa siitä noin miljardin lasku siirtymäaikana. Toiseksi pohjoinen tuki on rahoitettava sataprosenttisesti kansallisella rahoituksella. Tähän emme saaneet Euroopan Unionia mukaan.”
”Ministeri Pura totesi jakaneensa pohjapaperin kansallisten valmistelujen suunnasta. (liite 7)”
”Ministeri Viinanen kysyi, voidaanko Euroopan unionista saada ennakkotieto kansallisten toimien tulkinnoista jo ennen kuin lait viedään eduskuntaan.”
”Ministeri Viinanen totesi, että jo käytännön suorituksena Euroopan Unioniin liittyminen on uskomaton vyyhti, ottaen huomioon sen budjettivaikutukset. Euroopan Unionin tulkinnat on oltava selvänä ennen kuin lakeja viedään eduskuntaan.
Keskeisistä ministeriöistä on irrotettava virkamiehet tekemään valmistelutyötä täyspäiväisesti.”
”Myös ministeri Rehn korosti, että ratkaisun eri osasten, on oltava paikallaan ennen kuin mennään kansanäänestykseen.”
Iltakoulun pöytäkirja 4.5.1994
Vääntö kansallisen tukipaketin yksityiskohtien suhteesta kansanäänestykseen, varsinkin ministerien Salolainen ja Norrback sanat ovat enteelliset.
Sitaatteja pöytäkirjasta:
”HALLITUKSEN ILTAKOULU / VIIKKO 18/1994. PÖYTÄKIRJA. Aika: 4.5.1994 kello 17.00 - 18.45. Paikka: Pääministerin virka-asunto, Kesäranta. Läsnä: Pääministeri Esko Aho. Ministerit: Heikki Haavisto, Anneli Jäänteenmäki, Mauri Pekkarinen, Iiro Viinanen, Olli-Pekka Heinonen, Tytti Isohookana-Asunmaa, Mikko Pesälä, Ole Norrback, Pertti Salolainen, Jorma Huuhtanen, Toimi Kankaanniemi, Ilkka Kanerva, Sirpa Pietikäinen. Oikeuskanslerinvirastosta Jorma S. Aalto. Eduskuntaryhmistä Boris Renlund, Bjarne Kallis, Ben Zyskowicz. Tiedotusyksiköstä Kauko Holopainen. Pääministerin avustajista Maria Kaisa Aula, Timo Relander, Pekka Huhtaniemi. Muista avustajista Jan Vapaavuori.”
”2 Suomen EU-jäsenyyttä silmällä pitäen hoidettavat asiat
Ministeri Salolainen. Asiantuntijat valtiosihteeri Veli Sundbäck, alivaltiosihteeri Antti Satuli, apulaisosastopäällikkö Eikka Kosonen, toimistopäällikkö Antti Kuosmanen, lähetystöneuvos Kari Halonen.”
”Ministeri Salolainen esitteli muistion EU:n jäsenyyttä silmällä pitäen käsiteltävistä kysymyksistä (liite 2). Hän ehdotti, että 16.5. olisi takaraja EU-kansanäänestyslain antamiselle eduskunnalle ja muille tarvittaville ratkaisuille.”
Pääministeri Aho totesi aikataulukysymyksistä, että ratkaisut on saatava valmiiksi viivyttelemättä. Lähden siitä, että kansanäänestyslaki ja kansallisen ratkaisun sisältö voidaan antaa eduskunnalle yhtä aikaa. Ministeri Salolaisen ehdottama 16.5 on liian nopea, se ei onnistu. Takarajaksi ehdotan 26.5. Silloin annettaisiin kansanäänestystä koskeva hallituksen esitys ja kansallisten toimien sisältö. Tämä on sitten ehdoton takaraja. Sen pidemmälle ei voida mennä, jotta eduskunta ehtii käsitellä asiat.”
”Ministeri Salolainen totesi, että julkisuudessa hallitusta tullaan arvostelemaan, koska kansanäänestyslailla ei ole asiallista yhteyttä kansallisen paketin kanssa.”
”Ministeri Pesälä totesi, että kansallisesta paketista on tiedettävä myös yksityiskohdat.”
”Ministeri Salolainen korosti, että hänen mielestään kansanäänestyslailla ja kansallisella paketilla ei ole asiallista yhteyttä.”
”Ministeri Norrback totesi, että asia on kokonaisuus. EU hyväksyy myös kansallisen paketin, se on tosiasia. Kansalaisten pitää tietää kokonaisuus.”
”Ministeri Pekkarinen kysyi kansallisten toimien lainsäädännöstä. Aiotaanko se hoitaa kuntoon ennen kansanäänestystä.”
”Ministeri Haavisto sanoi, että kansallisten toimien lainsäädäntö on saatava valmiiksi ennen kansanäänestystä.”
”Pääministeri Aho sanoi myös että se on välttämätöntä.”
”Käytiin keskustelua siitä, miten oppositio tulee mukaan EU-jäsenyysasian valmisteluun.”
”Ministeri Salolainen korosti, että opposition tulee hyväksyä sopimus sekä EU:n kanssa hyväksytyt kansalliset toimet. Siksi on perusteltua käydä neuvotteluja heidän kanssaan. Tämä on kokonaisuus.
Pääministeri Aho totesi, että hän on samaa mieltä. On neuvoteltava opposition kanssa etenkin jos eduskunnalle annetaan tiedonanto asiasta.
Kirjattiin seuraavat päätökset:
”Huomioidaan hallituksen neuvottelussa 3.5.1994 tehdyt päätökset:
- Ministeriöiden tulee pidättäytyä EU-tahojen kanssa neuvotteluista, joissa sitoudutaan hankkeisiin tai ohjelmiin ennen kuin hallitus on ottanut niihin kantaa.”
”EU:n yhteisen maatalouspolitiikan hoitamiseen liittyvät ehdotukset valmistellaan hallituksen 19.5.1994 pidettävään neuvotteluun.”
Millaiset olivat maatalousneuvottelujen lähtökohdat?
EY-ministeriryhmän kokous 2/93 21.1.1993:
"Keskusteltiin Suomen maatalousneuvottelutavoitteista Härmälän suorittaman esittelyn pohjalta. Muistion yksityiskohtiin esitettiin huomautuksia ja mm. kokonaistaloudellisista vaikutuksista katsottiin tarvittavan enemmän tietoa. Muistion peruslähestymistapa todettiin hyväksytyksi."
”2. Siirtymäkausi
Siirtymäkausi koostuu kahdesta jaksosta, joiden yhteispituus on enintään 12 vuotta. Siirtymäkautta voidaan lyhentää sillä edellytyksellä, että muiden neuvottelutavoitteiden – ennen muuta pohjoisten maatalousalueiden tukimallin - toteuttamisessa onnistutaan hyvin.
Ensimmäisen kauden aikana tuotteiden hintataso sopeutetaan EY:n hintatasoon ja toisen aikana Suomi voi edistää maatalouden sopeuttamista ja kilpailukykyä EY:n yleisistä säännöksistä poikkeavilla tukitoimilla.”
Maa- ja metsätalousministeriön EY-maatalousjaoston kokous 10/93 17.8.1993
Läsnä: Härmälä (pj), Talvela, Ruska, Satuli, Sundbäck, Pekkala, Selinheimo, Valtonen, Kekkonen, Kärkkäinen (MMM), Taskula, Vesanto, Lastikka, Laine, Hyvönen, Rosendahl , Boldt, Mäkinen (siht).
Esillä olleet asiat eivät tulleet kuntoon yhdessä kokouksessa. Siksi pidettiin heti seuraavana päivänä toinen kokous:
Maa- ja metsätalousministeriön EY-maatalousjaoston kokous 11/93 18.8.1993 (lihavointi, kursivointi ja alleviivaus kirjoittajan):
Läsnä: Härmälä (pj), Satuli, Sundbäck, Kuosmanen, Pekkala, Valtonen, Kekkonen, Kärkkäinen (MMM), Taskula, Vesanto, Lastikka, Laine, Hyvönen, Boldt, Mäkinen (siht)
Mielenkiintoisinta pöytäkirjassa on kokouksen puheenjohtajan Esa Härmälän kommentti, joka Härmälän kannalta on kiusallinen:
"Härmälä totesi, että pohjoisen tukimallin avulla siirtymäjärjestelyistä voidaan saada hyvinkin etupainotteinen, jolloin siirtymäajan tarve voi jäädä lyhyeksi."
Näiden kokousten jälkeen oli vuorossa ministerikokous:
EY-ministeriryhmän kokous 11/93 25.8.1993,
kohta 1:
"Käsiteltiin ehdotus maataloutta koskevaksi Suomen neuvottelupositioksi (19.8.1993).
Hyväksyttiin ehdotuksen peruslinjaus."
Pohjana Suomen maatalouspositiolle oli 132-sivuinen EY-positio, joka perustui acquis'iin:
"FINNISH POSITION PAPER AGRICULTURE"
Kommentti:
Positio on pääosin englanninkielinen. Suomenkielistä tekstiä positiossa ovat kannanotot jo voimassaolevaan EY-säädäntöön.
Kohta 2:
"Myös tavoitteiden sisältö hyväksyttiin, kuitenkin niin, että yksityiskohtia koskeneen keskustelun seurauksena muutama kohta vielä tarkistetaan."
Kommentti:
Tarkistamista koskevat kohdat on lueteltu pöytäkirjaan.)
Kohta 7:
"Ministeriryhmälle oli myös jaettu tiedoksi analyysejä maataloutta koskevien Suomen neuvottelutavoitteiden kansantaloudellisista vaikutuksista. Analyysit ovat VVM:ssä ja MMM:ssä laadittuja eikä niitä ole käsitelty valmistelujaostossa."
Kokouksen kaikki kohdat koskivat maataloutta. MMM:ssä laadittua analyysiä ei pyynnöistä ja etsimisestä huolimatta ole löytynyt.
VVM:stä on olemassa seuraavat kaksi analyysiä:
"VALTIOVARAINMINISTERIÖ 3.8.1993, Kansantalousosasto, Sari Salmi ja Heikki Sourama:
MAATALOUS, ELINTARVIKETALOUS JA EY:N JÄSENYYS; Analyysi kansantaloudellisesta vaikutuksista, I Siirtymäkausi viisi vuotta",(12 sivua)
"VALTIOVARAINMINISTERIÖ 22.8.1993, Kansantalousosasto, Sari Salmi ja Heikki Sourama:
MAATALOUS, ELINTARVIKETALOUS JA EY:N JÄSENYYS; Tiivistelmä kansantaloudellisesta analyysistä ", (4 sivua)
EY-ministeriryhmän kokous 12/93 31.8.1993,
kohta 1:
"Käsiteltiin maatalouspositiossa auki jääneet kohdat valmistelujaoston esitysten pohjalta.
Päätettiin, että neuvottelutavoitteissa esitetään öljykasvien peruspinta-alaksi 120.000 hehtaaria,
emolehmien lukumääräksi 100.000 ja peltoalaperusteiseksi tueksi Etelä-Suomessa 271 ecua.
Lisäksi todettiin kaksi lisäystä tavoitteisiin: suojalauseke ja porojen kuljetusta koskeva esitys."
Pöytäkirjan liitteenä on ulkomaankauppaministeri Salolaisen lausunto:
"Suomen EY-maatalouspositiosta (ulkomaankauppaministeri Salolainen 25.8.1993):
Hyväksyn hintasopeutumista koskevan formuloinnin, koska se on riittävän avoin.
Samalla totean, että pohjoinen tukimalli ja muut maataloudelle tavoiteltavat suorat tukimuodot ovat niin kattavia, että jos suurinkin osa niistä toteutuu, on siirtymäkauden tarpeellisuus kyseenalaista. ”
Seuraava kokous:
EY-ministeriryhmän kokous 13/93 1.11.1993(lihavointi kirjoittajan)
Läsnä: Pääministeri Aho ja ministeri Haavisto
Avs Sundbäck, osp Satuli, ylij Eriksson, aop Kosonen, tp Eerikäinen, tp Kuosmanen, fn Aarnio, lsn Jääskinen, kn Härmälä ja ln Halonen
Eav Huhtaniemi/VNK, osp Reimaa/UM ja projektip Natri/UM
Kohta 2.
"Maatalouden osalta pyritään vaikuttamaan komissioon siten, etteivät sen linjaukset muodostuisi ahtaiksi ja vaarantaisi neuvottelujen viemistä Suomen kannalta hyväksyttävään lopputulokseen. Pääministeri lähettää asiasta kirjeen puheenjohtaja Delors'ille, ministeri Haavisto tapaa komissaari Steichenin ja virkamiestasolla ollaan yhteydessä komission jäsenten kabinetteihin.
Aluepolitiikan osalta palataan ministeriryhmässä kysymykseen ns. interlinked-seutukunnista."
Kommentti:
Suomi odotti marras-joulukuussa 1993 komission lausuntoa maatalouspositiostaan. Antti Kuosmanen kertoo kirjassaan, että komission tyly vastaus Suomen esitykseen kiersi vanhoissa EY-maissa.
MUISTIO N:O 1075 19.12.1993
Kirjoittaja on Veli Sundbäck, muistio on luonnos käsiteltäväksi EU-ministerityhmän kokoukseen 20.12.1993.
Kommentti:
Muistio ja kokouspöytäkirja 16/93 20.12.1993 ovat KHO:n 17.10.2000 tekemällä päätöksellä Dnro 279/1/00 SALAISIA.
Sitaatti muistiosta 1075:
”MINISTERIKOKOUKSEN 21.12. JÄLKEEN AVOIMEKSI JÄÄVÄT ASIAT:
kohta 3. MAATALOUS:
" Asiasta on laadittu erillinen muistio. Komissio on parhaillaan laatimassa yksityiskohtaisia unionipositioluonnoksia.
EHDOTUS:
KOROSTETAAN UNIONILLE POHJOISEN TUKISYSTEEMIN ENSISIJAISUUTTA KIIREELLISIMPÄNÄ NEUVOTTELUKYSYMYKSENÄ. TYÖSKENNELLÄÄN AKTIIVISESTI LEVEYSPIIRIKRITEERIN HYVÄKSYMISEKSI UUTENA TÄYDENTÄVÄNÄ TUKIKRITEERINÄ.
PYRITÄÄN SELVITTÄMÄÄN KOMISSION ESITTÄMÄN HINTASOPEUTUMISMALLIN TOTEUTTAMISMAHDOLLISUUKSIA, SEURAUSVAIKUTUKSIA JA SEN EDELLYTTÄMIÄ YHTEISÖ- JA KANSALLISIA TOIMENPITEITÄ. PYRITÄÄN SOPIMAAN MAHDOLLISIMMAN NOPEASTI TEKNISEMPIÄ MAATALOUSKYSYMYKSIÄ, JOTKA EIVÄT LIITY TUKISYSTEEMIIN TAI HINTASOPEUTUKSEEN."
Em. muistio oli tehty seuraavan päivän (20.12.1993) EU-ministerikokousta varten, jossa puolestaan valmisteltiin asiat seuraavina päivinä pidettävää ministeritapaamista varten.
Tämä kokouksen jälkeen on olemassa kaksi ”minipakettiin” liittyvää alunperinkin SALAISEKSI määrättyä pöytäkirjaa ja niiden SALAISET liitemuistiot. Näistä käy ilmi, että neuvotteluissa keskitytään oleellisiin asioihin. Näin maatalousneuvottelut jäivät viime tinkaan, maratonistuntoon.
Vaalipetos
Sen lisäksi, että maratonin salattu neuvottelutulos oli vaalipetos, voidaan sanoa, että vaalipetos täyttyy myös;
- LOPULLISESTA EHDOTUKSESTA tukipakettia koskien viisi päivää kansanäänestyksen jälkeen.
- LISÄHINTAILLUUSIOSTA, joka syötettiin maataloustulolakiin
A LOPULLINEN EHDOTUS
Uusilahti 24.9.2003, MUSTAA VALKOISELLA, päätoimittaja Kari Naskinen:
”Kun Suomessa järjestettiin kansanäänestys EU-jäsenyydestä 16.10.1994, niin kaksi päivää aikaisemmin maatalousministeri Mikko Pesälä kertoi eduskunnan täysistunnossa, ettei kansallisten lisätukien suhteen ole epäselvyyksiä. Kuitenkin vasta viisi päivää kansanäänestyksen jälkeen eli 21.10.1994 hallituksen EU-ministerivaliokunta hyväksyi asiakirjan "Ehdotus maatalouden kansalliseksi tueksi siirtymäkauden aikana".
Siis vasta ehdotus. Ulkoministeriön tietopalvelusta saatujen asiakirjojenkin mukaan sopimus kansallisesta tukipaketista ei ollut valmis vielä kansanäänestyspäivänä.
Kuitenkin kansanäänestyksessä kysyttiin, pitäisikö Suomen liittyä Euroopan unioniin neuvotellun sopimuksen mukaisesti.
Kummallinen kysymys, koska maatalouden kansallisesta tukemisesta ei neuvotteluja ollut edes aloitettu. Vaalipetos.
Kuosmanen kertoo kirjassaan, että kansallisesta tukipaketista neuvoteltiin vielä vuoden 1994 lopulla! Tuo Kuosmasen antama vinkki kirvoitti pyytämään ulkoministeriöstä loppuvuoden 1994 asiakirjoja, jotka myös todistavat, että kansallista tukipakettia ei ollutkaan neuvoteltu loppuun!
Todennäköistä onkin, että jos Suomen kansa olisi tiennyt koko homman olevan vielä täysin levällään, olisi kansanäänestyksen tulos ollut kielteinen EU-jäsenyydelle.
Näinhän kävi Norjassa. Norjalaiset keskeyttivät maataloustukia koskeneet maratonneuvottelunsa, julkaisivat aikaansaadut sopimukset omalla kielellään ja äänestivät jäsenyyttä vastaan.”
Antti Kuosmanen sivu 39:
"Maratonistunto oli neuvottelujen ehdoton huipentuma, vaikka neuvottelut eivät siihen päättyneetkään. Niiden jälkeinen vaihe oli taas laskusuhdannetta kahdestakin syystä. Ensinnäkin EU juuttui sisäisiin kiistoihin määrävähemmistökynnyksen takia (siitä on enemmän luvussa 32) ja toiseksi jouduttiin sopimustekstien laadinnan yhteydessä yllättäen käymään tiukka taisto jo kerran sovittujen asioiden puolustamiseksi EU:n avaamisyrityksiä vastaan. Neuvottelujen lopullinen päättäminen 12.4.1994 tapahtuikin vähemmän sydämellisissä merkeissä, kuten myös käy vielä ilmi.
Maatalouteen liittyvät ongelmat eivät jättäneet neuvottelijoita rauhaan varsinaisten neuvottelujen päätyttyäkään, sillä aina vuoden loppuun saakka jouduttiin käymään tiukkaa vääntöä niin sanotun kansallisen paketin hyväksymisestä."
"Maatalousneuvottelutuloksetkin oli näin saatu kirjoitetuksi liittymisasiakirjoihin. Maatalousneuvottelujen tarina ei kuitenkaan loppunut siihen. Seuraavaksi alkoi taistelu niin sanotusta kansallisesta tukipaketista."
Kommentti:
Paketin sisältö oli vielä auki, sillä viisi päivää kansanäänestyksen jälkeen (perjantaina 21.10.1994) hallituksen EU-ministerivaliokunta hyväksyi LOPULLISEN ESITYKSEN EU:lle lähetettäväksi!
B LISÄHINTAILLUUSIO
Kuosmasen kirja, kursorisesti:
Maatalouskomissaari Renè Steichenin kirje ministeri Pesälälle syyskuun puolivälissä 1994 tulkittiin myönteiseksi arvioksi, että lisähinnat tulisivat hyväksytyiksi.
Suora sitaatti:
"Tältä pohjalta valmisteltiin tarvittavat kansalliset lakiesitykset, joissa pääasiallisiksi tukimuodoiksi siirtymäkaudella todellakin valittiin lisähinnat. Maatalousministeriö saattoi lokakuun alkupuolella
1994 julkisuuteen tämän aikomuksen samoin kuin muut keskeiset kansallista pakettia koskevat suunnitelmat."
Kursorisesti:
Ja sitten tuli tieto, että komissio hyväksyykin lisähintojen muodossa maksetun tuen vain maidolle.
Suora sitaatti:
"Pahaksi tilanne pääsi, kun tieto komission kielteisestä kannasta tuli julkisuuteen. Joko komissaari Steichen tai joku hänen virkamiehensä oli puhunut ohi suunsa suomalaiselle lehtimiehelle. Kotimaassa nousi kova häly siitä, että komissio ei hyväksyisikään kansallista pakettia, vaikka maatalousministeriö oli juuri tiedottanut, että kaikki on hyvällä mallilla. Kansanäänestys lähestyi ja tunteet kävivät kuumina."
Sitaatti 130:
"Suomessa ei kuitenkaan voitu tässä vaiheessa hyvitellä Steichenia. Hallitus ei voinut kasvojaan menettämättä perua julkisuuteen toimitettua suunnitelmaa kansallisen paketin täytäntöönpanosta.
Erkki Liikanen onnistui taivuttelemaan komission kiistämään, että julkisuuteen päässyttä väitettyä lausuntoa olisi annettu. Komissio totesi keskustelujen paketista jatkuvan ja uskovansa, että myönteiseen ratkaisuun päästään. Hallitus ilmoitti, että tukipaketin vaatimien toimenpiteiden valmistelu jatkuisi suunnitellulla tavalla."
"Episodi oli erityisen kova paikka maatalousministeri Mikko Pesälälle, joka ei noina päivinä tainnut nauttia herrana olemisesta. Siltä ainakin vaikutti käydessäni hänen luonaan, kun hän virkamiehineen valmistautui omaan tiedotustilaisuuteensa asiasta.
Eroilmoituskin oli lähellä, mikäli jo julkaistuja suunnitelmia olisi muutettava. Koetin rauhoitella; ei pidä puhua erosta, se vain pahentaa tilannetta."
Kuosmanen kertoo, että lisähinnat eivät todellakaan kuuluneet sopimukseen!
Mikä oli maatalouden myymisestä saatu hinta?
Oliko LSO:n pelastaminen jäsenyyden hinta?
Erään 1994 kokouspöytäkirjan liitteiden joukosta löytyi muistio:
" VALTIOVARAINMINISTERIÖ " VALTIOVARAINMINISTERIÖ
MAATALOUDEN EU-SOPEUTUS
Verotus- ja budjettikysymykset
Työryhmämuisto 8.4.1994"
Työryhmään kuuluivat ylij Lasse Arvela, (pj), VVM:stä, jäsenet kp Reino Uronen, varalla Heimo Hanhilahti MMM:stä, kn Esa Härmälä UM:stä ja aop Erkki Virtanen VVM:stä.
Muistiossa on sisällysluettelon kohdassa ”ongelmia” teksti, jossa kerrotaan, että perustetaan valtion budjetin ulkopuolinen rahasto. Rahastoon tuleva raha on 100 prosenttista EU-rahaa. Rahastolla on lainananto-oikeus.
Valtion budjetin ulkopuoliset rahastot ovat laittomia. Tällä rahastolla pelastettiin talousvaikeuksissa ollut LSO-teurastamo heinäkuussa. Eräiden tietojen mukaan rahat tulivat ”finanssitavaratalo Sammon” kautta.
Muistion sivut 15–16:
4. EU:N JA KANSALLISTEN MAATALOUSTUKIEN BUDJETTIKÄSITTELY
”4.2 Yleis- Jorma Jaakkola
Nettikirja katkesi jostakin syystä
edellisen viestin lopussa luki:
"Tutkitaanpa uutisia:
Ilta-Sanomat 4.6.1994(lihavointi ja alleviivaus kirjoittajan):
”Hallitus sorvasi tukipaketin LSO:n tarpeiden mukaan"
Jatko kuuluu:
Pääministeri Esko Ahon (kesk) hallitus muotoili elintarviketalouden kansallisen tukipaketin päälinjat LSO:n tarpeiden mukaan.
Paketin ehdot on muotoiltu niin, että tukea voidaan jakaa jo tänä vuonna. Valtion lisätukea voidaan antaa
ulkoministeri Heikki Haaviston (kesk) ja ulkomaankauppaministeri Pertti Salolaisen (kok) tekemän lisäpöytäkirjan perusteella.
Se laadittiin EU-jäsenyysneuvottelujen yhteydessä Brysselissä.
Pöytäkirjan mukaan Suomi voi soveltaa "EU:n yhteisösääntöjä (kilpailurajoituksia ja teollisuustukea) "joustavasti" sellaisiin kansallisiin tukiin, joiden tarkoituksena on helpottaa tarvittavaa rakenteellista sopeutumista".
Hallitus ei ole julkistanut lisäpöytäkirjaa, joka tunnetaan "Lex LSO:n" nimenä.
Se mahdollistaa myös muun kuin elintarviketeollisuuden poikkeuksellisen tuen ilman EU-komission jälkiseuraamuksia.
MTK:n entisenä puheenjohtajana Haavisto myös osaltaan vaikutti LSO:n nykyongelmien; ylikapasiteetin ja miljardivelkojen syntyyn.
LSO:n toimitusjohtajan Simo Palokankaan pelastusohjelma perustuu suoraan "Lex LSO:hon" ja kansallisen tukipaketin ehtoihin.
Ministerit tiesivät
LSO:n suunnitelmat lopettaa Turun tuotanto ja irtisanoa satoja ihmisiä maaliskuun eduskuntavaalien jälkeen on ollut ainakin Ahon, Haaviston, Salolaisen, sisäministeri Mauri Pekkarisen (kesk) työministeri Ilkka Kanervan (kok), valtiovarainministeri Iiro Viinasen (kok) ja kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäisen tiedossa.
LSO:n tukitarpeet ovat olleet esillä tukipakettia valmistelleessa ministeri- ja virkamiesryhmässä, hallituksen iltakoulussa sekä eri puolueiden ministeriryhmissä.”
”Lex LSO”-pöytäkirjat ovat hukassa
Ulkoministeriön Tietopalvelusta pyydettiin kopioita ”Lex LSO” -lisäpöytäkirjasta ja vastauskirjeestä (3.11.2003) ilmenee:
”Minkäänlaista lisäpöytäkirjaa tähän asiaan liittyen ei UM:n arkistosta ole löydettävissä, eikä mikään sellaisen olemassaoloon viittaa.
Jouduin asian selvittämiseksi käyttämään myös Helsingin Sanomien uutisarkiston palveluja, joten liitän mukaan sieltä tulostettuja kopioita HS:ssa vuonna 1994 julkaistuista artikkeleista. Mainittakoon, että 22.6.1994 julkaistussa artikkelissa mainitusta lihateollisuuden sopeutumista selvittäneestä ministeriryhmästä ei löytynyt asiakirjoja UM:n arkistosta.”
--
Virallista epäämispäätöstä ei ole saatu.
Kuuluukohan tämäkin neuvottelujen loppuvaiheiden salaisiin asiakirjoihin?
Avoimuus – demokratian kivijalka
Julkisuuslain muutostarve
Julkisuuslain muutostarve oli esillä joulukuussa 1994.
OIKEUSMINISTERIÖN Lainvalmisteluosaston EU-asiakirjojen julkisuutta selvittävä työryhmän oli koolla 9.12.1994. Lainsäädäntöneuvos Matti Niemivuo teki 13.12.1994 MUISTION nimeltä
”KANSAINVÄLISIÄ SUHTEITA KOSKEVIEN SALASSAPITOSÄÄNNÖSTEN MUUTTAMINEN”
Muistion alussa lukee ”Julkisuusperiaate on Suomessa julkishallintoa ohjaava keskeinen periaate. Se merkitsee oikeutta saada tietoja viranomaisen toiminnasta muussakin kuin itseään välittömästi koskevassa asiassa.
Muutostarvetta perusteltiin seuraavasti (lihavointi kirjoittajan:
”Salassapidon tarve liittyy toisten jäsenvaltioiden kannanottoihin ja ehdotuksiin, sekä mahdollisesti neuvottelujen loppuvaiheisiin sekä yksityiskohtaisiin neuvottelukantoihin. Tässä yhteydessä kysymys on asiakirjoista, joiden julkisuuteen saattaminen voi vahingoittaa tai haitata Suomen edellytyksiä toimia kansainvälisessä yhteistyössä.”
Kysymyksiä:
Ketkä tiesivät kertoa OM:n Lainvalmisteosastolle neuvottelujen loppuvaiheiden asiakirjojen arkuudesta?
Ketkä informoivat, että neuvottelujen loppuvaiheisiin liittyy tiettyjä asiakirjoja?
Nuo sanat ”sekä mahdollisesti” on lisätty kynällä EU-ministerivaliokunnan kokouksessa luonnosmuistioon. Tuliko muistioon kirjoitettua liian jyrkkä teksti, jota piti lieventää sanalla ”mahdollisesti”?
Julkisuuslain asetus astui voimaan 1.1.1995.
Mitä salattavaa EU-neuvottelujen loppuvaiheissa on?
EU-neuvottelujen loppuvaiheissa oli ollut kaiken kaikkiaan seuraavat kiusalliset neuvottelut;
1. Salainen ”minipaketti - maatalousneuvotteluja koskien tammi-helmikuu 1994.
2. kyseenalaiset maratonneuvottelut 1.3.1994, jotka eivät onneksi joutuneet julkisuuteen.
3. LOPULLINEN EHDOTUS kansallisesta tukipaketista viisi päivää kansanäänestyksen jälkeen 21.10.1994.
4. Maastricht-aiheiden neuvottelut pienessä ministeriryhmässä
20.12.1993, jolloin esillä olivat EMU-, Oikeus-, Institutionaaliset asiat, sekä EU-kansalaisuus ja Yhteisen ulko- ja turvallispolitiikan asioita.
Kaikki nuo oli Maastricht-lupaukset annettiin seuraavana päivänä, 21.12.1993, Brysselissä.
Julkisen vallankäytön ja demokratian peruspilari on nimenomaan avoimuus.
Salailu kuuluu diktatuuriin!
Niemivuon muistion alussahan lukee ”Julkisuusperiaate on Suomessa julkishallintoa ohjaava keskeinen periaate. Se merkitsee oikeutta saada tietoja viranomaisen toiminnasta muussakin kuin itseään välittömästi koskevassa asiassa.”
Hyvät lukijat!
Hyväksyttekö Te EU-jäsenyydessä tapahtuneet salaamiset ja huijaukset?
Lähde mainittava eteenpäin kerrottaessa.
Jorma Jaakkola
jorma.jaakkola@pp6.inet.fi - huhhuh
Tallensin tämän. Olen nyt hankkinut lisäkapasiteettia.
- Jorma Jaakkola
Kirjoitin Antti Kuosmasen kirjasta 23.7.2004
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&con ference=1000000000000008&posting=22000000004052291
"Nimimerkki huhhuh kirjoitti "Antti Kuosmasen kirja" (23.7.2004 klo 12.07):
>Eli mikä?
>Kuka sen on nähnyt?
>Mitä se sisältää?
>Keneltä muulta kuin sinulta voi asiasta kysyä?
Suuri kiitos erittäin asiallisista kysymyksistä!
Vastauksia:
>Eli mikä:
1. Kirja on nimeltään Suomen tie EU:n jäseneksi.
2. kirjoittaja on MTK-veteraani Lauri Kuosmasen poika, joka toimi Suomen Ulkoministeriön ensimmäisenä EY-tehtäviin palkattuna virkamiehenä jo vuonna 1984 eli 20 vuotta sitten.
3. kirja perustuu Kuosmasen omiin ETA/EY/EU-neuvottelujen aikaisiin muistiinpanoihin, tekemiinsä muistioihin ja neuvottelujen aikaisiin asiakirjoihin, Suomen liittymissopimukseen (Korfun sopimus).
Mainittakoon, että Kuosmanen kiittelee kirjan alkupuheessa (syksyllä 1999) ulkoministeriötä, että se ei sensuroinut hänen kirjaansa, vaikka asiakirjat, joihin hänen kirjansa perustuu eivät vielä ole julkisia!
Eikä ollutkaan julkisia, koska sain jo 1.12. 1999 otteen pöytäkirjasta, joka 17.10. 2000 Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vahvistettiin salaiseksi.
4. Kustantaja on oululainen pienkustantamo Kustannusoskeyhtiö Ultima Thule.
Omistajia on kaksi:
Kuosmasen ETA-neuvottelujen aikainen esimies Matti Vuoria (sittemmin KTM:n kansliapäällikkö, Fortumin hallituksen päätoiminen puheenjohtaja ja 1.1. 2004 alkaen vakuutusyhtiö Varman varatoimitusjohtaja.
Matti Vuorian isä. On lääketieteen em. professori Pekka Vuoria, jonka kirjoja (1989) varten osakeyhtiö perustettiin.
Kuosmanen kiittelee Matti ja Pekka Vuoriaa, että nämä ottivat hänen kirjastaan taloudellisen riskin.
>Kuka sen on nähnyt?
A. Kenellä kirja on?
1. En muista, oliko silloinen suurlähettiläs/komissaari Erkki Liikanen tuolla virkamieslistalla, mutta saamani tiedon mukaan Liikasella on oma kirjansa.
2. Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Lauri Kontron kirjahyllystä löytyy toinen kirja.
3. MTK-johtaja Markku Suojasen Satakunnan Kansalle joulukuussa 2003 Kokemäellä antaman tiedon mukaan MTK:n tietopalvelussa on yksi kirja.
4. ja 5. MTK:n "pääkallonpaikalla" kirjan ilmestymisen aikaan olleilla kahdella MTK-toimihenkilöllä on kirjat.
Olen keskustellut heidän kanssaan.
Kirjoja tuotiin MTK:hon Ulkoministeriöstä.
6. Edellisistä neljästä kirjasta voi päätellä, että MTK:n puheenjohtajallakin (Esa Härmälä) olisi oma kirja.
7. Antti Kuosmanen kertoi minulle, että 20-30 kirjaa meni niin, ettei saatu takaisin.
Antilla itsellään on KAKSI kirjaa.
8. Yhden kirjan omistajan nimeä en kerro, koska olen näin luvannut.
Hän oli ostanut kirjan Akateemisesta kirjakaupasta juuri ennen kuin kirja hätäisesti vedettiin pois markkinoilta.
Tähän kirjaan on tehty alleviivauksia, joten sitä on hyvä lukea.
>Kuka on nähnyt?
1. Kuosmanen luetutti kirjan manuskriptin ennen alkupuheensa kirjoittamista virkamieskavereillaan ja siis ilmeisesti myös Ulkoministeriössä.
Ilmeisesti manuskriptin lukeneille on toimitettu omat kirjansa. Onko kaverteille toimitettu ne 20-30 kirjaa, joita ei saatu takaisin?
Sisällön virkamieskaverit ainakin ovat lukeneet.
2. Ylen A-studio teki 10.10. 2003 jutun "Tyrikö Suomi neuvotteluissa? Onko vainovalkeiden osoite oikea".
Kamera kuvasi kirjan kannen ja tekstin mm. kohdan: "Onneksi asia ei koskaan joutunut julkisuuteen."
Ko. ohjelman nähneet ovat siis nähneet vilaukselta.
3. Kolmella satakuntalaislehtien päätoimittajalla on kopiot.
4. Tapasin YLEn kahvilassa erään ajankohtaisohjelman toimittajan, joka kertoi, että toimituksissa on aivan yleisesti tiedossa, mistä kirjan saa tarvittaessa käyttöönsä.
--
Minulla on kopiot. Sain kuulla, että Väyrysen Paavo haluaisi niistä kopiot, koska Liikanen ei ole antanut kirjaansa lainaksi. Paavo on kaksi kertaa pyytänyt!
>Mitä se sisältää?
Kirja kertoo paljastavia yksityiskohtia.
Olen pyytänyt Ulkoministeriöstä ja Valtioneuvoston kansliasta Kuosmasen antamien vinkkien kertomia asiakirjoja, joten Kuosmanen kirjoittaa tosiasioita neuvottelujen hämäryyksistä, joita ei kansalle kerrottu.
Suoraan sanottuna vaalipetoksen paljastuminen.
Kysymyksessä on vaalipetos kansanäänestyksen kysymyksen sanamuodon vuoksi.
>Keneltä muulta kuin sinulta voi asiasta kysyä?
Kysy Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Lauri Kontrolta, joka ei halua kertoa MTK-jäsenistölle totuutta 141:n taustaala olevasta huijauksesta.
Kysy myös MTK:n puheenjohtajalta Esa Härmälältä, jolla olisi täysi syy tuhota kirjan koko painos.
Härmälä nimittäin oli mukana tekemässä 141-huijausta.
Muita MTK-toimihenkilöitä ei kannata kiusata.
Se, että MTK:ta lähellä olevilla on em. kirjat, nousee mieleen väkisin kysymys:
Maksoiko MTK kirjan painoksen kulut Ultima Thulelle?
Antti Kuosmanen sanoi minulle, että saan käyttää kirjan tekstiä kunhan tietolähde mainitaan.
Taloudellisesti en saa hyötyä kirjasta.
Lisäksi Kuosmanen sanoi nostavansa tutkimus- ja oikeusprosessin, jos joku pistää hänen kirjan nettiin luettavaksi.
Kuosmanen kertoi minulle, että hän painattaisi kirjan uudelleen, jos saisi kustantajan.
Mielestäni MTK saisi kustantaa jäsenistölleen Kuosmasen kirjan. Näin viljelijät saisivat nähdä, mitä heidän puheenjohtajansa on huseerannut.
Toivottavasti antamani tieto tyydyttää lukijoita!
Ottakaa rohkeasti yhteyttä
email
jorma.jaakkola@pp6.inet.fi
- Jorma Jaakkola
Antti Kuosmasen tuhotun kirjan
Suomen tie EU:n jäseneksi
ISBN-numero on
951-9160-19-1
Soitin Helsingin yliopiston kirjastoon.
Helsingin yliopiston ISBN-laitos ei halunnut selvittää Kuosmasen kirjan ISBN-numeroa.
Lainmukaisia vapaakappaleita ei ole toimitettu Helsingin yliopiston kirjastoon.
Selitykset vapaakappaleiden puuttumiseen olivat:
- vapaakappaleiden toimittaminen unohtuu monasti...
- vapaakappaleita ei tarvitse lähettää, jos kirja ei mene myyntiin...
Mutta:
1. Kuosmasen kirjan kustantamisesta otti oululainen Kustannusosakeyhtiö Ultima Thule taloudellisen riskin.
Ei kai Ultima Thulen tarkoitus ollut lahjoitella Kuosmasen kirjaa!?
2. Yksi kirja on todistettavasti myyty erääseen kaupunginkirjastoon!
Lopuksi kysymys:
Kuka/ketkä maksoivat Kuosmasen kirjan hävittämisen?- Jorma Jaakkola
Kuosmasen kirja on ostettu Tampereen kaupunginkirjastoon.
Kirjan "kortti" löytyy osoitteesta:
http://kirjasto.tampere.fi:8000/Pallas?formid=docis&pre vid=fulls&sesid=1064484941&celi=494&doci=366136
Kirjaa ei kuitenkaan ole olemassa!
Eikös Tampereen kaupunginarkistosta löytyisi tosite, josta selviää, kuka maksoi Tampereen kaupungille kirjan poisvetämisen?
Jorma Jaakkola
jorma.jaakkola@pp6.inet.fi - Jorma Jaakkola
Jorma Jaakkola kirjoitti:
Kuosmasen kirja on ostettu Tampereen kaupunginkirjastoon.
Kirjan "kortti" löytyy osoitteesta:
http://kirjasto.tampere.fi:8000/Pallas?formid=docis&pre vid=fulls&sesid=1064484941&celi=494&doci=366136
Kirjaa ei kuitenkaan ole olemassa!
Eikös Tampereen kaupunginarkistosta löytyisi tosite, josta selviää, kuka maksoi Tampereen kaupungille kirjan poisvetämisen?
Jorma Jaakkola
jorma.jaakkola@pp6.inet.fiLinkki, josta löytyvät Kuosmasen kirjan tiedot:
http://kirjasto.tampere.fi:8000/Pallas?formid=docis&previd=fulls&sesid=1064484941&celi=494&doci=366136
Sivulla lukee:
Luettelokortti
AINEISTOLAJI Kirja ID 366136
PÄÄTEKIJÄ KUOSMANEN, Antti
NIMEKE Suomen tie EU:n jäseneksi
JULKAISUKIELI suomi
JULKAISUTIEDOT Ultima Thule, 1999
KIRJASTOKOHTAISET HUOMAUTUKSET JA LUOKAT
PAINOS VEDETTY POIS MYYNNISTÄ
- Maisa
että sain nettikirjasi tallennettua koneelleni, nimittäin kone tilttas kun yhteys täältä Savosta oli muodostettu > Eniro Suomi24 > Euroopan unioni >olin tallentamassa tätä kirjoitusta.
Otti vähän päästä. Soitin Soneraan, minulla kun on Soneran laajakaista liittymä. Siellä selvitetään nyt parhaillaan - mistä häirintä johtuu. Viruksia ei ole - maksettu palomuuri on kunnossa...
Sensuuriako?
Olisin kiinnostunut toisten kokemuksista?
- Joka tapauksessa: Kiitos "ässälle" että väänsit rautalangasta niin selvän tekstin, että tavallinen taaperokin sen ymmärtää , ainakin, kun lukee useampaan kertaan. (esim. kymmenesti)
Palaan aiheeseen myöhemmin... - Gif
Ja taas alkaa häiriintyneiden EU-jäsenyyden vastustajien sadas vannominen Kuosmasen huuhaakirjan nimiin...
Taitaa olla Venäjän tiedustelupalvelu FSB koko kyseisen "kirjan" takana.- Jorma Jaakkola
En vastusta EU:ta, vaan kerron, miten Suomen valtiollinen johto on toiminut neuvottelujen aikaan.
Kuosmasen kirjan kopiot "tupsahtivat" minulle runsaat kaksi vuotta sitten.
Suomen kansalaisilla on oikeus saada tietää, miten Suomi huijattiin EU:n jäseneksi.
En todellakaan ole EU-vastustaja. Enkä edes viljelijä.
Omalla nimelläni Jorma Jaakkola
jorma.jaakkola@pp6.inet.fi - huhhuh
Jorma Jaakkola kirjoitti:
En vastusta EU:ta, vaan kerron, miten Suomen valtiollinen johto on toiminut neuvottelujen aikaan.
Kuosmasen kirjan kopiot "tupsahtivat" minulle runsaat kaksi vuotta sitten.
Suomen kansalaisilla on oikeus saada tietää, miten Suomi huijattiin EU:n jäseneksi.
En todellakaan ole EU-vastustaja. Enkä edes viljelijä.
Omalla nimelläni Jorma Jaakkola
jorma.jaakkola@pp6.inet.fiMikä olet ammatiltasi ja missäpäin vaikutat?
- Jorma Jaakkola
huhhuh kirjoitti:
Mikä olet ammatiltasi ja missäpäin vaikutat?
On yhdentekevää kuka olen.
Tärkeintä on nettikirjan sisältö.
Huomasitte varmaan, ett nettikirjani on minun ajatuksiani/tekstiäni vain pieneltä osin.
Olen tehnyt melkoisen työn ko. nettikirjan kokoamisessa. Kokoamisessa ovat minua auttaneet ns. Satakunnan miehet, joiden nimet löytyvät www.satanen.com 'ista.
Haluan lausua kiitokseni heille nyt, kun en tullut heitä nettikirjani lopussa kiittäneeksi.
Jorma Jaakkola
jorma.jaakkola@pp6.inet.fi
Oli unohtua vastata:
Olen Satakunnassa asuva peruskoulun opettaja. - Teppo
Jorma Jaakkola kirjoitti:
On yhdentekevää kuka olen.
Tärkeintä on nettikirjan sisältö.
Huomasitte varmaan, ett nettikirjani on minun ajatuksiani/tekstiäni vain pieneltä osin.
Olen tehnyt melkoisen työn ko. nettikirjan kokoamisessa. Kokoamisessa ovat minua auttaneet ns. Satakunnan miehet, joiden nimet löytyvät www.satanen.com 'ista.
Haluan lausua kiitokseni heille nyt, kun en tullut heitä nettikirjani lopussa kiittäneeksi.
Jorma Jaakkola
jorma.jaakkola@pp6.inet.fi
Oli unohtua vastata:
Olen Satakunnassa asuva peruskoulun opettaja.Otan osaa.
- lukija x.
Teppo kirjoitti:
Otan osaa.
opettajia vastaan? Muistaakseni olet naljaillut samaan tyyliin jotain ennekin. Olikohan silloin vihasi kohteena mahdollisesti Maisa.
- Teppo
lukija x. kirjoitti:
opettajia vastaan? Muistaakseni olet naljaillut samaan tyyliin jotain ennekin. Olikohan silloin vihasi kohteena mahdollisesti Maisa.
Kuka sanoi että annan osanottoni opettajan ammattiin?
- Jorma Jaakkola
Teppo kirjoitti:
Otan osaa.
Nimimerkille Teppo:
Voisitko ystävällisesti kertoa, mistä syystä kirjoitit: "Otan osaa."?
Jorma Jaakkola - Jorma jaakkola
Teppo kirjoitti:
Kuka sanoi että annan osanottoni opettajan ammattiin?
Teppo hyvä!
Älä kirjoittele, mitä sattuu.
Keskustelussa
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000008&posting=22000000004247596
on toinen minulle suunnattu Tepon kirjoitus:
Tarkennusta
Kirjoittanut: Teppo, 10.8.2004 klo 10.54:
"Tuskinpa nyt ihan heti lähdetään Sonkajärveltä tai Alajärveltä traktorimarssille yhden hullun anonyymipalstan kirjoituksen takia. Jormalla taitaa viirata jossain päässä?"
On sivistymätöntä kirjoitella päästä viiraamisista.
Olen seurannut Tepon kirjoituksia. Joskus hän kertoi olevansa Sonkajärvellä asuva perussuomalainen taksimies.
Jossakin kirjoituksessa on annettu ko. taksimiehestä linkkikin PerusSuomalaisten nettiosoitteeseen.
Varsinkin palveluammatissa olevan pitää käyttäytyä sivistyneesti.
En ole missään kirjoituksessani yllyttänyt viljelijöitä traktorimarsseille.
En missään nimessä halua, että esille nostamistani asioista lähdetään mielenosoituksiin tai noustaan kapinointiin.
Dokumentteihin perustuvan huijauksen kertominen on tehtävä sivistyneellä tavalla, julkisella keskustelulla.
Kun huijaus ja Kuosmasen kirja nousevat riittävästi esille, on median lopulta pakko ottaa asia uutisointiin.
Jos en kirjoittaisi omalla nimelläni, Teppo tietenkin kirjoittaisi, ettei anonyymin kirjoituksiin tarvitse uskoa.
Jorma Jaakkola
jorma.jaakkola@pp6.inet.fi - Teppo
Jorma jaakkola kirjoitti:
Teppo hyvä!
Älä kirjoittele, mitä sattuu.
Keskustelussa
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000008&posting=22000000004247596
on toinen minulle suunnattu Tepon kirjoitus:
Tarkennusta
Kirjoittanut: Teppo, 10.8.2004 klo 10.54:
"Tuskinpa nyt ihan heti lähdetään Sonkajärveltä tai Alajärveltä traktorimarssille yhden hullun anonyymipalstan kirjoituksen takia. Jormalla taitaa viirata jossain päässä?"
On sivistymätöntä kirjoitella päästä viiraamisista.
Olen seurannut Tepon kirjoituksia. Joskus hän kertoi olevansa Sonkajärvellä asuva perussuomalainen taksimies.
Jossakin kirjoituksessa on annettu ko. taksimiehestä linkkikin PerusSuomalaisten nettiosoitteeseen.
Varsinkin palveluammatissa olevan pitää käyttäytyä sivistyneesti.
En ole missään kirjoituksessani yllyttänyt viljelijöitä traktorimarsseille.
En missään nimessä halua, että esille nostamistani asioista lähdetään mielenosoituksiin tai noustaan kapinointiin.
Dokumentteihin perustuvan huijauksen kertominen on tehtävä sivistyneellä tavalla, julkisella keskustelulla.
Kun huijaus ja Kuosmasen kirja nousevat riittävästi esille, on median lopulta pakko ottaa asia uutisointiin.
Jos en kirjoittaisi omalla nimelläni, Teppo tietenkin kirjoittaisi, ettei anonyymin kirjoituksiin tarvitse uskoa.
Jorma Jaakkola
jorma.jaakkola@pp6.inet.fi"On sivistymätöntä kirjoitella päästä viiraamisista."
- yhtä sivistymätöntä on kirjoitella perusteettomia väitteitä salaliitoista yms. Ei yksi Kuosmasen kirja kesää tee, mistäs tiedät että vaikka mies olisi katkeroitunut jäädessään ilman ilmaista parkkipaikkaa ja haluaa näin kostaa.
"Joskus hän kertoi olevansa Sonkajärvellä asuva perussuomalainen taksimies."
- Mikä vika Sonkajärvessä? Ja missä olen maininnut olevani taksikuski?
"Jos en kirjoittaisi omalla nimelläni, Teppo tietenkin kirjoittaisi, ettei anonyymin kirjoituksiin tarvitse uskoa."
- No lohduttaakseni voin kertoa ettei näitä anonyymichatin juttuja tarvitse uskoa siltikään, ne eivät tee sen viisaammaksi oli siinä nimi tai ei.
Hyvä jorma, eikö kannattaisi viedä asia oikeuteen? Turhaa sinä täällä energiaasi tuhlaat, tule oikeuden päätöksen kanssa takaisin. Siihen asti - kaikki on pelkkää ilmaa... - Teppo
Jorma Jaakkola kirjoitti:
Nimimerkille Teppo:
Voisitko ystävällisesti kertoa, mistä syystä kirjoitit: "Otan osaa."?
Jorma JaakkolaSatakuntaa paikkana. Tai lähinnä ettei siellä ole ilmeisesti muuta tekemistä kuin lukea jonkun Kuosmasen kirjoja -> mitä helv. järkeä on yli 10v vanhoja asioita tonkimaan? Eikö kannattaisi satsata tulevaisuuteen?
Tunnetusti jämähtäminen yhteen aikakauteen ja/tai asiaan ei edistä mitään. - Jorma Jaakkola
Teppo kirjoitti:
"On sivistymätöntä kirjoitella päästä viiraamisista."
- yhtä sivistymätöntä on kirjoitella perusteettomia väitteitä salaliitoista yms. Ei yksi Kuosmasen kirja kesää tee, mistäs tiedät että vaikka mies olisi katkeroitunut jäädessään ilman ilmaista parkkipaikkaa ja haluaa näin kostaa.
"Joskus hän kertoi olevansa Sonkajärvellä asuva perussuomalainen taksimies."
- Mikä vika Sonkajärvessä? Ja missä olen maininnut olevani taksikuski?
"Jos en kirjoittaisi omalla nimelläni, Teppo tietenkin kirjoittaisi, ettei anonyymin kirjoituksiin tarvitse uskoa."
- No lohduttaakseni voin kertoa ettei näitä anonyymichatin juttuja tarvitse uskoa siltikään, ne eivät tee sen viisaammaksi oli siinä nimi tai ei.
Hyvä jorma, eikö kannattaisi viedä asia oikeuteen? Turhaa sinä täällä energiaasi tuhlaat, tule oikeuden päätöksen kanssa takaisin. Siihen asti - kaikki on pelkkää ilmaa...Missä olen kirjoittanut salaliitosta?
Teppo kirjoitti:
"Ei yksi Kuosmasen kirja kesää tee, ..."
"Hyvä jorma, eikö kannattaisi viedä asia oikeuteen?"
Miten veisin asian oikeuteen?
Kyllä Kuosmasen tuhotun kirjan mediaan nostaminen tekee melkoisen mullistuksen Suomen valtiolliseen johtoon.
- Nimenomaan valtiolliseen johtoon.
Toivottavasti nettikeskustelu johtaa siihen, että asia lopulta nousee mediaan. Sen jälkeen valtakunnansyyttäjä käynnistää tutkimuksen ilman kenenkään pyyntöä.
Lue tänään luettavaksi lähettämäni Kuosmasen kirjan alkukirjoitus. Seuraavassa on kaksi merkittävää sitaattia:
"Minun onkin helpompi määritellä mitä kirjani ei ole kuin mitä se on. Se ei ensinnäkään ole tieteellinen tutkimus. Sellaisen tekemiseen ei vielä olisi ollut edellytyksiä, ei vaikka kaikki neuvotteluihin liittyvä aineisto olisikin jo tutkijan käytettävissä.
Lähdeviitteitä en käytä enkä ole myöskään laatinut lähdeluetteloa. Se ei johdu mistään wittgensteinilaisesta ylemmyyden tunteesta, vaan siitä, että julkisia lähteitä on niukalti ja neuvotteluihin liittyvä asiakirja-aineisto on vielä ei-julkista.
Näiden rajoitusten puitteissa olen koettanut kertoa asioista niin avoimesti kuin mahdollista.
Lähteinäni ovat olleet ensi sijassa neuvottelujen aikaan tekemäni muistiinpanot, säilyttämäni henkilökohtaiset paperit, liittymissopimus siihen liittyvine muine asiakirjoineen, hallituksen esitys eduskunnalle, eräät julkaisut joiden laadintaan itsekin osallistuin, ja omat muistikuvani."
"Kiitän ministeriötä siitä, että se hyväksyi valitsemani linjan eikä pyrkinyt sensuroimaan mitään, mitä olen halunnut sanoa."
--
Taisi käydä niin, ettei Kuosmasen käsikirjoitusta Ulkoministeriössä sensuroitu, koska sitä ei kukaan vaivautunut lukemaan ennen kirjan painamista.
Erään tiedon mukaan määräys kirjan tuhoamisesta tuli Ulkoministeriöstä.
Kuka tuolloin (1999) oli ulkoministerinä?
Tarja Halonen.
Halosen salailuun liittyy muutakin:
Presidenttien määräys: Linnassa 6.5.1992 pidetyn "Oikeuspoliittisen seminaarin" asiakirjat salaisia.
Tasavallan presidentti Tarja Halosen kansliapäätös:
"TASAVALLAN PRESIDENTIN KANSLIAPÄÄTÖS ESITTELYSSÄ No 3/30.7.2002:
Presidentti Mauno Koiviston pyynnöstä päätän ja määrään presidentintoimen hoitamisen kannalta välttämättömän luottamuksellisuuden suojaamiseksi, että asiamies, tutkija Kalevi Kannuksen pyyntöön saada jäljennökset presidentti Mauno Koiviston Linnassa 6.5.1992 järjestämään oikeuspoliittiseen keskustelutilaisuuteen liittyvistä asiakirjoista ei suostuta.
Tästä päätöksestä ei saa hakea muutosta valittamalla"
Katso todiste skannattuna osoitteesta
http://www.promerit.net/halonen_manninen.phtml
Entisen presidentin Mauno Koiviston henki on Suomen oikeuslaitoksen yläpuolella. Niin ja median yläpiolella.
Halosen kanslipäätös oli päivätty torstaina 30.7.2002.
Seuraavana maanantaina Halonen järjesti Suomen johtavan median päätoimittajille Kultarannan kutsut. - Teppo
Jorma Jaakkola kirjoitti:
Missä olen kirjoittanut salaliitosta?
Teppo kirjoitti:
"Ei yksi Kuosmasen kirja kesää tee, ..."
"Hyvä jorma, eikö kannattaisi viedä asia oikeuteen?"
Miten veisin asian oikeuteen?
Kyllä Kuosmasen tuhotun kirjan mediaan nostaminen tekee melkoisen mullistuksen Suomen valtiolliseen johtoon.
- Nimenomaan valtiolliseen johtoon.
Toivottavasti nettikeskustelu johtaa siihen, että asia lopulta nousee mediaan. Sen jälkeen valtakunnansyyttäjä käynnistää tutkimuksen ilman kenenkään pyyntöä.
Lue tänään luettavaksi lähettämäni Kuosmasen kirjan alkukirjoitus. Seuraavassa on kaksi merkittävää sitaattia:
"Minun onkin helpompi määritellä mitä kirjani ei ole kuin mitä se on. Se ei ensinnäkään ole tieteellinen tutkimus. Sellaisen tekemiseen ei vielä olisi ollut edellytyksiä, ei vaikka kaikki neuvotteluihin liittyvä aineisto olisikin jo tutkijan käytettävissä.
Lähdeviitteitä en käytä enkä ole myöskään laatinut lähdeluetteloa. Se ei johdu mistään wittgensteinilaisesta ylemmyyden tunteesta, vaan siitä, että julkisia lähteitä on niukalti ja neuvotteluihin liittyvä asiakirja-aineisto on vielä ei-julkista.
Näiden rajoitusten puitteissa olen koettanut kertoa asioista niin avoimesti kuin mahdollista.
Lähteinäni ovat olleet ensi sijassa neuvottelujen aikaan tekemäni muistiinpanot, säilyttämäni henkilökohtaiset paperit, liittymissopimus siihen liittyvine muine asiakirjoineen, hallituksen esitys eduskunnalle, eräät julkaisut joiden laadintaan itsekin osallistuin, ja omat muistikuvani."
"Kiitän ministeriötä siitä, että se hyväksyi valitsemani linjan eikä pyrkinyt sensuroimaan mitään, mitä olen halunnut sanoa."
--
Taisi käydä niin, ettei Kuosmasen käsikirjoitusta Ulkoministeriössä sensuroitu, koska sitä ei kukaan vaivautunut lukemaan ennen kirjan painamista.
Erään tiedon mukaan määräys kirjan tuhoamisesta tuli Ulkoministeriöstä.
Kuka tuolloin (1999) oli ulkoministerinä?
Tarja Halonen.
Halosen salailuun liittyy muutakin:
Presidenttien määräys: Linnassa 6.5.1992 pidetyn "Oikeuspoliittisen seminaarin" asiakirjat salaisia.
Tasavallan presidentti Tarja Halosen kansliapäätös:
"TASAVALLAN PRESIDENTIN KANSLIAPÄÄTÖS ESITTELYSSÄ No 3/30.7.2002:
Presidentti Mauno Koiviston pyynnöstä päätän ja määrään presidentintoimen hoitamisen kannalta välttämättömän luottamuksellisuuden suojaamiseksi, että asiamies, tutkija Kalevi Kannuksen pyyntöön saada jäljennökset presidentti Mauno Koiviston Linnassa 6.5.1992 järjestämään oikeuspoliittiseen keskustelutilaisuuteen liittyvistä asiakirjoista ei suostuta.
Tästä päätöksestä ei saa hakea muutosta valittamalla"
Katso todiste skannattuna osoitteesta
http://www.promerit.net/halonen_manninen.phtml
Entisen presidentin Mauno Koiviston henki on Suomen oikeuslaitoksen yläpuolella. Niin ja median yläpiolella.
Halosen kanslipäätös oli päivätty torstaina 30.7.2002.
Seuraavana maanantaina Halonen järjesti Suomen johtavan median päätoimittajille Kultarannan kutsut...X-files sarjaa vähän liikaa?
"Miten veisin asian oikeuteen?"
- Kyllä noin asialle innostaunut veijari aina keinot keksii
"Kyllä Kuosmasen tuhotun kirjan mediaan nostaminen tekee melkoisen mullistuksen Suomen valtiolliseen johtoon. - Nimenomaan valtiolliseen johtoon."
- Joo aivan varmasti tekee, juuri näin :) En ole ko. opusta lukenut, mutta luulenpa ettei yhden kirjoittajan subjektiiviset näkemykset aiheuta kohua kuin chattipalstalla. Ilmainen parkkipaikan menetys varmaan harmittaa Kuosmasta.
""Minun onkin helpompi määritellä mitä kirjani ei ole kuin mitä se on. Se ei ensinnäkään ole tieteellinen tutkimus. Sellaisen tekemiseen ei vielä olisi ollut edellytyksiä, ei vaikka kaikki neuvotteluihin liittyvä aineisto olisikin jo tutkijan käytettävissä."
- Taitavasti muotoiltu vastuuvapauslauseke, tuo vapauttaa tekijän kirjoittamaan ihan mitä tahansa. Jos olet opettaja, niin kait sinun pitäisi tietää jotain tieteellisestä kirjottamisesta?
"Erään tiedon mukaan määräys kirjan tuhoamisesta tuli Ulkoministeriöstä."
- Se eräs tieto on voitu julkaista Aku Ankassa. Miksi vedätät katteettomilla jutuilla asiaa? Olisi varmaan paras laittaa tarkat speksit asioista, maisterismiehenä (?) tietänet antaa arvon viitteettömille kirjoituksille. Vai osaatko?
"Seuraavana maanantaina Halonen järjesti Suomen johtavan median päätoimittajille Kultarannan kutsut."
- Olivatkohan hyvät kekkerit? Miten tämä liittyy ns. Kuosmasen kirjaan tai ylipäätäänsä mihinkään? - Jorma Jaakkola
Teppo kirjoitti:
..X-files sarjaa vähän liikaa?
"Miten veisin asian oikeuteen?"
- Kyllä noin asialle innostaunut veijari aina keinot keksii
"Kyllä Kuosmasen tuhotun kirjan mediaan nostaminen tekee melkoisen mullistuksen Suomen valtiolliseen johtoon. - Nimenomaan valtiolliseen johtoon."
- Joo aivan varmasti tekee, juuri näin :) En ole ko. opusta lukenut, mutta luulenpa ettei yhden kirjoittajan subjektiiviset näkemykset aiheuta kohua kuin chattipalstalla. Ilmainen parkkipaikan menetys varmaan harmittaa Kuosmasta.
""Minun onkin helpompi määritellä mitä kirjani ei ole kuin mitä se on. Se ei ensinnäkään ole tieteellinen tutkimus. Sellaisen tekemiseen ei vielä olisi ollut edellytyksiä, ei vaikka kaikki neuvotteluihin liittyvä aineisto olisikin jo tutkijan käytettävissä."
- Taitavasti muotoiltu vastuuvapauslauseke, tuo vapauttaa tekijän kirjoittamaan ihan mitä tahansa. Jos olet opettaja, niin kait sinun pitäisi tietää jotain tieteellisestä kirjottamisesta?
"Erään tiedon mukaan määräys kirjan tuhoamisesta tuli Ulkoministeriöstä."
- Se eräs tieto on voitu julkaista Aku Ankassa. Miksi vedätät katteettomilla jutuilla asiaa? Olisi varmaan paras laittaa tarkat speksit asioista, maisterismiehenä (?) tietänet antaa arvon viitteettömille kirjoituksille. Vai osaatko?
"Seuraavana maanantaina Halonen järjesti Suomen johtavan median päätoimittajille Kultarannan kutsut."
- Olivatkohan hyvät kekkerit? Miten tämä liittyy ns. Kuosmasen kirjaan tai ylipäätäänsä mihinkään?Teppo kysyi:
"Miksi vedätät katteettomilla jutuilla asiaa?
Ilman dokumentteja en nimelläni nettikirjaa kirjoittaisi. Sama koskee nettikeskustelua.
Luehan nettikirjani, niin näet viitteet.
Teppo tunnusti:
"En ole ko. opusta lukenut, mutta luulenpa ettei yhden kirjoittajan subjektiiviset näkemykset aiheuta kohua kuin chattipalstalla."
Et, Teppo, siis ole lukenut Kuosmasen kirjaa edes nettikirjani sitaateista?
Silti jaksat kyseenalaistaa kirjoitukseni!
Edelleen Teppo kirjoitti:
"Olisi varmaan paras laittaa tarkat speksit asioista, maisterismiehenä (?) tietänet antaa arvon viitteettömille kirjoituksille. Vai osaatko?"
Vastaus:
Osaan. Viittaan Kuosmasen kirjan Alkukirjoituksen tekstiin:
"Lähteinäni ovat olleet ensi sijassa neuvottelujen aikaan tekemäni muistiinpanot, säilyttämäni henkilökohtaiset paperit, liittymissopimus siihen liittyvine muine asiakirjoineen, hallituksen esitys eduskunnalle, eräät julkaisut joiden laadintaan itsekin osallistuin, ja omat muistikuvani."
Muistutan vielä, mitä Kuosmanen kirjoitti Alkukirjoitukseen:
"Kiitän ministeriötä siitä, että se hyväksyi valitsemani linjan eikä pyrkinyt sensuroimaan mitään, mitä olen halunnut sanoa."
Nettikirjani sen paremmin kuin Kuosmasen kirjakaan ei ole tieteellinen kirjoitus.
Mutta, ennen nettikirjani kirjoittamista tutustuin Kuosmasen kirjan antamien vinkkien perusteella Ulkoministeriön, Maa- ja metsätalousministeriön ja Valtioneuvoston kanslian arkistojen asiakirjoihin.
Kasvatustiedettä lukeneena voin kertoa, että kyseisiä vaikenemisia ja em. arkistoja tonkimalla voi tehdä väitöskirjan diskurssianalyyttisellä (kvalitatiisella eli laadullisella) tutkimusmenetelmällä.
Peilasin nettikirjassani saamiani asiakirjoja Kuosmasen kirjaan. Olen maininnut tietojeni lähteet olemassa oleviin dokumentteihin viitaten. Se viittauksistani.
Presidentti Halosen salailu ei liity Kuosmasen kirjaan, vaan Suomen korkeimman johdon (Halonen/Koivisto)tekemään salaamispäätökseen.
Niin kauan kuin preidentit käskyttävät Suomen oikeuslaitosta ja mediaa, on kenenkään turha yrittää viedä asiaa oikeuteen.
Koivisto oli Suomen maatalousneuvottelujenkin käskyttäjä peräti kolmasti (viite Koiviston omat kirjat Kaksi kautta I ja II).
Kansan on herättävä. Tässä on syy, miksi kirjoitan. - huhhuh
Jorma Jaakkola kirjoitti:
Teppo kysyi:
"Miksi vedätät katteettomilla jutuilla asiaa?
Ilman dokumentteja en nimelläni nettikirjaa kirjoittaisi. Sama koskee nettikeskustelua.
Luehan nettikirjani, niin näet viitteet.
Teppo tunnusti:
"En ole ko. opusta lukenut, mutta luulenpa ettei yhden kirjoittajan subjektiiviset näkemykset aiheuta kohua kuin chattipalstalla."
Et, Teppo, siis ole lukenut Kuosmasen kirjaa edes nettikirjani sitaateista?
Silti jaksat kyseenalaistaa kirjoitukseni!
Edelleen Teppo kirjoitti:
"Olisi varmaan paras laittaa tarkat speksit asioista, maisterismiehenä (?) tietänet antaa arvon viitteettömille kirjoituksille. Vai osaatko?"
Vastaus:
Osaan. Viittaan Kuosmasen kirjan Alkukirjoituksen tekstiin:
"Lähteinäni ovat olleet ensi sijassa neuvottelujen aikaan tekemäni muistiinpanot, säilyttämäni henkilökohtaiset paperit, liittymissopimus siihen liittyvine muine asiakirjoineen, hallituksen esitys eduskunnalle, eräät julkaisut joiden laadintaan itsekin osallistuin, ja omat muistikuvani."
Muistutan vielä, mitä Kuosmanen kirjoitti Alkukirjoitukseen:
"Kiitän ministeriötä siitä, että se hyväksyi valitsemani linjan eikä pyrkinyt sensuroimaan mitään, mitä olen halunnut sanoa."
Nettikirjani sen paremmin kuin Kuosmasen kirjakaan ei ole tieteellinen kirjoitus.
Mutta, ennen nettikirjani kirjoittamista tutustuin Kuosmasen kirjan antamien vinkkien perusteella Ulkoministeriön, Maa- ja metsätalousministeriön ja Valtioneuvoston kanslian arkistojen asiakirjoihin.
Kasvatustiedettä lukeneena voin kertoa, että kyseisiä vaikenemisia ja em. arkistoja tonkimalla voi tehdä väitöskirjan diskurssianalyyttisellä (kvalitatiisella eli laadullisella) tutkimusmenetelmällä.
Peilasin nettikirjassani saamiani asiakirjoja Kuosmasen kirjaan. Olen maininnut tietojeni lähteet olemassa oleviin dokumentteihin viitaten. Se viittauksistani.
Presidentti Halosen salailu ei liity Kuosmasen kirjaan, vaan Suomen korkeimman johdon (Halonen/Koivisto)tekemään salaamispäätökseen.
Niin kauan kuin preidentit käskyttävät Suomen oikeuslaitosta ja mediaa, on kenenkään turha yrittää viedä asiaa oikeuteen.
Koivisto oli Suomen maatalousneuvottelujenkin käskyttäjä peräti kolmasti (viite Koiviston omat kirjat Kaksi kautta I ja II).
Kansan on herättävä. Tässä on syy, miksi kirjoitan.En minä ymmärrä, kuinka meitä johtavilla virkamiehillä ja poliitikoilla voisi olla mitään mahdollisuuksia tehdä päätöksiä, jos jokainen pilkunpaikka kommentoitaisiin livenä joka paikassa. Pääasia on, että Suomi on EU:ssa ja se siitä. Ihan sama kuka kuiskutteli mitäkin kenenkin korvaan 10 v. sitten...
- Netin selaaja
Teppo kirjoitti:
"On sivistymätöntä kirjoitella päästä viiraamisista."
- yhtä sivistymätöntä on kirjoitella perusteettomia väitteitä salaliitoista yms. Ei yksi Kuosmasen kirja kesää tee, mistäs tiedät että vaikka mies olisi katkeroitunut jäädessään ilman ilmaista parkkipaikkaa ja haluaa näin kostaa.
"Joskus hän kertoi olevansa Sonkajärvellä asuva perussuomalainen taksimies."
- Mikä vika Sonkajärvessä? Ja missä olen maininnut olevani taksikuski?
"Jos en kirjoittaisi omalla nimelläni, Teppo tietenkin kirjoittaisi, ettei anonyymin kirjoituksiin tarvitse uskoa."
- No lohduttaakseni voin kertoa ettei näitä anonyymichatin juttuja tarvitse uskoa siltikään, ne eivät tee sen viisaammaksi oli siinä nimi tai ei.
Hyvä jorma, eikö kannattaisi viedä asia oikeuteen? Turhaa sinä täällä energiaasi tuhlaat, tule oikeuden päätöksen kanssa takaisin. Siihen asti - kaikki on pelkkää ilmaa...Löytäisikö joku Tepon kirjoituksen, jossa hän itse on myöntänyt kolme asiaa, olevansa:
- Sonkajärveltä
- taksikuski ammatiltaan
- perussuomalainen
Suomi24-keskustelusta löysin Teposta seuraavaa:
Tepon henkilöllisyys! Kirjoittanut: Gestapoitsija, 25.5.2004 klo 18.05
Teppohan täällä paljasti tovi sitten, että kuuluu perussuomalaisiin ja ajaa taksia ja on kotoisin Sonkajärveltä.
http://www.perussuomalaiset.fi/PS_Maaliskuu_2004_sivu_4 .pdf (kuva)
Ei taida kukaan muu sopia hänen antamaan kuvaukseen itsestään?
Linkki :
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000008&posting=22000000003459711
Yksi paha puoli tuossa Kirjoittanut: väitteessä, 25.5.2004 klo 18.46
Nimittäin nuo Sonkajärven perussuomalaisetkin takseineen ovat huomattavasti älykkäämpiä kuin jokin Teppo...
Linkki:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000008&posting=22000000003460233
Se kyllä pitää paikkansa, mutta Kirjoittanut: Gestapoitsija, 25.5.2004 klo 18.59
ketään muuta sonkajärveläistä, puoluetaustaltaan perussuomalaista taksikuskia ei Suomesta taida löytyä.
Nimim. Teppo on täystoiminen häirikkö, jonka tehtävänä on heittää lokaa Itsenäisyyspuolueen päälle.
Aiempi kirjoitus oli vain arvaus kuka Tepon takana on, mutta todellakin nm. Teppo itse on myöntänyt täällä nuo kolme tosiasiaa:
- Sonkajärveltä
- taksikuski ammatiltaan
- perussuomalainen
Saattaa hyvinkin olla, että linkin takana olevalla henkilöllä ei ole mitään tekemistä tämän palstan kanssa.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000008&posting=22000000003460388
Mikäli nimimerkki Teppo Kirjoittanut: Maisa, 26.5.2004 klo 12.15
on yhtä kuin perussuomalainen kunnanvaltuutettu Arto Kainulainen Sonkajärveltä, ajatukset ovat hänen omiansa – ei perussuomalaisten.
Linkki:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000008&posting=22000000003467510 - Netin selaaja
huhhuh kirjoitti:
En minä ymmärrä, kuinka meitä johtavilla virkamiehillä ja poliitikoilla voisi olla mitään mahdollisuuksia tehdä päätöksiä, jos jokainen pilkunpaikka kommentoitaisiin livenä joka paikassa. Pääasia on, että Suomi on EU:ssa ja se siitä. Ihan sama kuka kuiskutteli mitäkin kenenkin korvaan 10 v. sitten...
Ei ole ihan sama kuka kuistkutteli mitäkin.
Salailu ei kuluu demokrartiaan vaan diktatuuriin.
Maanpetos ei vanhene koskaan. Sotkut on selvitettävä! - huhhuh
Netin selaaja kirjoitti:
Ei ole ihan sama kuka kuistkutteli mitäkin.
Salailu ei kuluu demokrartiaan vaan diktatuuriin.
Maanpetos ei vanhene koskaan. Sotkut on selvitettävä!Onko siitä oikeuden päätöstä?
Onko tutkimusta tai oikeudenkäyntiä menossa?
Jos väittää nimellä mainiten tjonkun syyllistyvän maanpetokseen, niin siitähän kyllä voisi nostaa syytteen herjauksesta.
Edelleenkään en usko olevan kovin epädemokraattista, jos kaikesta ei tiedoteta livenä.
Sotkuja aiheuttavat Kuosmaset ja Jaakkolat, tosin hekin vain täällä netissä, ilman näkyvää tulosta. - huhhuh
Netin selaaja kirjoitti:
Löytäisikö joku Tepon kirjoituksen, jossa hän itse on myöntänyt kolme asiaa, olevansa:
- Sonkajärveltä
- taksikuski ammatiltaan
- perussuomalainen
Suomi24-keskustelusta löysin Teposta seuraavaa:
Tepon henkilöllisyys! Kirjoittanut: Gestapoitsija, 25.5.2004 klo 18.05
Teppohan täällä paljasti tovi sitten, että kuuluu perussuomalaisiin ja ajaa taksia ja on kotoisin Sonkajärveltä.
http://www.perussuomalaiset.fi/PS_Maaliskuu_2004_sivu_4 .pdf (kuva)
Ei taida kukaan muu sopia hänen antamaan kuvaukseen itsestään?
Linkki :
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000008&posting=22000000003459711
Yksi paha puoli tuossa Kirjoittanut: väitteessä, 25.5.2004 klo 18.46
Nimittäin nuo Sonkajärven perussuomalaisetkin takseineen ovat huomattavasti älykkäämpiä kuin jokin Teppo...
Linkki:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000008&posting=22000000003460233
Se kyllä pitää paikkansa, mutta Kirjoittanut: Gestapoitsija, 25.5.2004 klo 18.59
ketään muuta sonkajärveläistä, puoluetaustaltaan perussuomalaista taksikuskia ei Suomesta taida löytyä.
Nimim. Teppo on täystoiminen häirikkö, jonka tehtävänä on heittää lokaa Itsenäisyyspuolueen päälle.
Aiempi kirjoitus oli vain arvaus kuka Tepon takana on, mutta todellakin nm. Teppo itse on myöntänyt täällä nuo kolme tosiasiaa:
- Sonkajärveltä
- taksikuski ammatiltaan
- perussuomalainen
Saattaa hyvinkin olla, että linkin takana olevalla henkilöllä ei ole mitään tekemistä tämän palstan kanssa.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000008&posting=22000000003460388
Mikäli nimimerkki Teppo Kirjoittanut: Maisa, 26.5.2004 klo 12.15
on yhtä kuin perussuomalainen kunnanvaltuutettu Arto Kainulainen Sonkajärveltä, ajatukset ovat hänen omiansa – ei perussuomalaisten.
Linkki:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000008&posting=22000000003467510... ei enää löydetä mitään tosiasioita vastaan, alkaa loan heitto ja syyllisten etsiminen :)
"Netin selaaja" taas on Jukka Paalosmaa Vantaalta. - Jorma Jaakkola
Netin selaaja kirjoitti:
Löytäisikö joku Tepon kirjoituksen, jossa hän itse on myöntänyt kolme asiaa, olevansa:
- Sonkajärveltä
- taksikuski ammatiltaan
- perussuomalainen
Suomi24-keskustelusta löysin Teposta seuraavaa:
Tepon henkilöllisyys! Kirjoittanut: Gestapoitsija, 25.5.2004 klo 18.05
Teppohan täällä paljasti tovi sitten, että kuuluu perussuomalaisiin ja ajaa taksia ja on kotoisin Sonkajärveltä.
http://www.perussuomalaiset.fi/PS_Maaliskuu_2004_sivu_4 .pdf (kuva)
Ei taida kukaan muu sopia hänen antamaan kuvaukseen itsestään?
Linkki :
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000008&posting=22000000003459711
Yksi paha puoli tuossa Kirjoittanut: väitteessä, 25.5.2004 klo 18.46
Nimittäin nuo Sonkajärven perussuomalaisetkin takseineen ovat huomattavasti älykkäämpiä kuin jokin Teppo...
Linkki:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000008&posting=22000000003460233
Se kyllä pitää paikkansa, mutta Kirjoittanut: Gestapoitsija, 25.5.2004 klo 18.59
ketään muuta sonkajärveläistä, puoluetaustaltaan perussuomalaista taksikuskia ei Suomesta taida löytyä.
Nimim. Teppo on täystoiminen häirikkö, jonka tehtävänä on heittää lokaa Itsenäisyyspuolueen päälle.
Aiempi kirjoitus oli vain arvaus kuka Tepon takana on, mutta todellakin nm. Teppo itse on myöntänyt täällä nuo kolme tosiasiaa:
- Sonkajärveltä
- taksikuski ammatiltaan
- perussuomalainen
Saattaa hyvinkin olla, että linkin takana olevalla henkilöllä ei ole mitään tekemistä tämän palstan kanssa.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000008&posting=22000000003460388
Mikäli nimimerkki Teppo Kirjoittanut: Maisa, 26.5.2004 klo 12.15
on yhtä kuin perussuomalainen kunnanvaltuutettu Arto Kainulainen Sonkajärveltä, ajatukset ovat hänen omiansa – ei perussuomalaisten.
Linkki:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000008&posting=22000000003467510Tällaisen viestiketjun minäkin muistan lukeneeni.
Nimimerkki Maisa kirjoitti:
Mikäli nimimerkki Teppo Kirjoittanut: Maisa, 26.5.2004 klo 12.15
on yhtä kuin perussuomalainen kunnanvaltuutettu Arto Kainulainen Sonkajärveltä, ajatukset ovat hänen omiansa – ei perussuomalaisten.
Teppo kommentoi :
Niin
Kirjoittanut: Teppo, 26.5.2004 klo 12.36
Enkös minä muistuttanut iästäni:
14v tytöntyllerö :)
Linkki Tepon tytön tyllerökommenttiin on
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000008&posting=22000000003467765 - Teppo
Jorma Jaakkola kirjoitti:
Tällaisen viestiketjun minäkin muistan lukeneeni.
Nimimerkki Maisa kirjoitti:
Mikäli nimimerkki Teppo Kirjoittanut: Maisa, 26.5.2004 klo 12.15
on yhtä kuin perussuomalainen kunnanvaltuutettu Arto Kainulainen Sonkajärveltä, ajatukset ovat hänen omiansa – ei perussuomalaisten.
Teppo kommentoi :
Niin
Kirjoittanut: Teppo, 26.5.2004 klo 12.36
Enkös minä muistuttanut iästäni:
14v tytöntyllerö :)
Linkki Tepon tytön tyllerökommenttiin on
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000008&posting=22000000003467765Miten 14-vuotias tytöntyllerö on voinut saada taksiluvat!???
Muaahhahaaa... - kahtomassa
huhhuh kirjoitti:
Onko siitä oikeuden päätöstä?
Onko tutkimusta tai oikeudenkäyntiä menossa?
Jos väittää nimellä mainiten tjonkun syyllistyvän maanpetokseen, niin siitähän kyllä voisi nostaa syytteen herjauksesta.
Edelleenkään en usko olevan kovin epädemokraattista, jos kaikesta ei tiedoteta livenä.
Sotkuja aiheuttavat Kuosmaset ja Jaakkolat, tosin hekin vain täällä netissä, ilman näkyvää tulosta.tuossa linkissä kysymääsi, siellä on melkoinen keskustelu aiheesta:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=4500000000000104&posting=22000000000971754 - Teppo
kahtomassa kirjoitti:
tuossa linkissä kysymääsi, siellä on melkoinen keskustelu aiheesta:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=4500000000000104&posting=22000000000971754Onpa luotettavia lähteitä, ihankohan pitäisi tehdä tieteellinen tutkimus asiasta kun on noin "asiantuntevaa" juttelua. Kyllä te olette ihan "taitatavia"! Joten oikeuden päätös esiin, jos sellainen on!
- tympääntynyt
Teppo kirjoitti:
Satakuntaa paikkana. Tai lähinnä ettei siellä ole ilmeisesti muuta tekemistä kuin lukea jonkun Kuosmasen kirjoja -> mitä helv. järkeä on yli 10v vanhoja asioita tonkimaan? Eikö kannattaisi satsata tulevaisuuteen?
Tunnetusti jämähtäminen yhteen aikakauteen ja/tai asiaan ei edistä mitään.mitä muut ihmiset tekee jossain päin Suomea.
Itse makaat vain päivät ja vuodet netissä ja häiriköit keskustelupalstoilla. - kyllästynyt
tympääntynyt kirjoitti:
mitä muut ihmiset tekee jossain päin Suomea.
Itse makaat vain päivät ja vuodet netissä ja häiriköit keskustelupalstoilla.Tympääntyneen "ensimmäinen" kommentti?
- töppö
Teppo kirjoitti:
Onpa luotettavia lähteitä, ihankohan pitäisi tehdä tieteellinen tutkimus asiasta kun on noin "asiantuntevaa" juttelua. Kyllä te olette ihan "taitatavia"! Joten oikeuden päätös esiin, jos sellainen on!
vaan asioiden korjaamista. Eikä mitään muuta päätöstä tarvita kuin laittoman EU-jäsenyyden pätemättömäksi toteaminen eduskunnassa.
- töppö
Teppo kirjoitti:
Miten 14-vuotias tytöntyllerö on voinut saada taksiluvat!???
Muaahhahaaa...Se sonkajärvi/taksi juttu. PerusSuomalaisissa ei VOI olla tuollainen netiketillä perseensä pyyhkivä nuija.
- Jorma Jaakkola
Kuosmasen tuhotun kirjan kustantaneen Ultima Thulen tietoja
Sain joskus tällaiset tiedot:
KUSTANNUSOSAKEYHTIÖ ULTIMA THULE
TORIKATU 70 A, 90120
OULU, puhelin: 08 3117840 fax: 08 3117840.
Pekka Vuoria
syntynyt 9.5.1924 Loimaalla.
Yo 1942, LKT 1959, FT 1995. Röntgenologian professori Oulussa vv. 1966-90. Eläkkeellä, asuu Oulussa.
Vuoria, Matti Pekka Ilmari
Syntynyt Helsingissä 14.3.1951
varatuomari,
Fortum Oyj Hallituksen puheenjohtaja.
--
Päivitetyn tiedon mukaan
Matti Vuoria oli 1.8. 2003 alkaen valtionyhtiöiden selvitysmiehen tehtävässä ja 1.1. 2004 alkaen eläkevakuutusyhtiö Varman varatoimitusjohtaja. - Jorma Jaakkola
Nimimerkki Maisa pyysi Kuosmasen kirjan Alkukirjoitusta suomi24:n Euroopan unioni-keskustelussa.
Vastasin
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000008&posting=22000000004129126
näin:
Kun kerran niin kauniisti pyysit, niin saat jotakin luettavaa.
En kuitenkaan lähetä Alkukirjoitusta kokonaisuudessaan.
Jätän virkamieskavereiden nimistä alkaen lopun kertomatta.
Mutta jo tuo alku herättää kysymyksiä...
Tässä:
Alkusanat
Kirjailijat kirjoittavat kirjoja, koska se on heidän ammattinsa ja koska heillä on siihen sisäinen tarve. Niin uskon viimeistään nyt, saatuani valmiiksi oman kirjani, ensimmäiseni ja mitä suurimmalla todennäköisyydellä viimeiseni. Sisäinen tarve pitää olla, muuten ei niin hirveään urakkaan voi ruveta, Lisäksi on eduksi, jos ei etukäteen ymmärrä mihin on ryhtynyt.
Lukijat, jos heitä ilmaantuu, saattavat kirjaani tutustuttuaan ihmetellä, mikä on voinut antaa aiheen tällaisenkin tekeleen laatimiseen ja julkaisemiseen.
Kirjani julkaisemisen motiivit tietää parhaiten kustantaja, mutta kimmoke sen kirjoittamiseen syntyi lähes vuosikymmen sitten, kun ETA-neuvottelut olivat lähenemässä loppuaan. Ystäväni, silloinen kauppa- ja teollisuusministeriön hallitusneuvos Matti Vuoria ehdotti kerran, että tehdään kirja ETA-sopimuksesta. Sellaisella kirjalla olisi varmasti kysyntää, kun pitää ruveta elämään EY:n sisämarkkinoiden sääntöjen mukaisesti, arveltiin.
Matti Vuoria vastasi ETA-neuvotteluissa tavarakaupasta ja erityisesti kilpailusäännöistä. Olin hänen apurinaan noissa neuvotteluissa ja sain niissä itsekin vastattavakseni pari sektoria. Saatoimme siis suhtautua joltisenkin luottavaisesti siihen, että saisimme aiheesta kirjan kasaan.
Se kirja jäi aloittamatta, loppuunsaattamisesta puhumattakaan. Matti Vuorian ura kääntyi jyrkkään nousuun kohti KTM:n kansliapäällikkyyttä maailma muuttui muutenkin, ennen kaikkea siten, että tavoitteeksi asetettiin EY:n jäsenyys. Omakaan urani, vaikkei kovin komea, ei seuraavina vuosina sallinut ajatellakaan kirjan kirjoittamista.
Mutta kun jäsenyysneuvottelut olivat takana havaitsin useinkin muistelevani tuota myttyyn mennyttä hanketta ja ajattelevani, että vielä minä kerran kirjan kirjoitan. En kuitenkaan ETAsta, jonka kaikki olivat jo unohtaneet ikään kuin sitä ei koskaan olisi koskaan ollutkaan, vaan Suomen EU-jäsenyydestä. Vihdoin vuoden 1998 keväällä, kun olin ollut puolisentoista vuotta EU:n neuvoston sihteeristön palveluksessa ja tunsin, että intensiivisin uuden opiskeluvaihe oli ohi, päätin ryhtyä tuumasta toimeen. Joko nyt tai ei koskaan se oli tehtävä, sillä havaitsin jo, että muistikuvat, joihin aiheen käsittelyssä väkisinkin joutuisin paljolti nojautumaan, alkoivat uhkaavasti haalistua ja varmasti myös vääristyä.
Kun kirjoittajalla ei ennestään meriittejä alalla eikä nimeä muutenkaan, on lukijalla oikeus kysyä, mikä mies tämä tällainen on joka kuvittelee voivansa kuvata Suomen tien EU:n jäseneksi. Olihan se sentään aika suuri hanke.
Lyhyt esittely on siksi tarpeen. Olin vuodesta 1976 vuoteen 1996 ulkoministeriön virkamies eri tehtävissä. Urani alkuvaiheet kuluivat pääasiassa kauppapolitiikan parissa Helsingissä ja Genevessä, joissa hoidin niin sanottuna deskivirkamiehenä GATTiin, siis tullitariffeja ja kauppaa koskevaa yleissopimukseen liittyviä asioita. Vuodesta 1984 vuoteen 1988 olin ulkoministeriön kauppapoliittisen osaston integraatiotoimiston virkamies, jonka vastuualueena olivat Suomen EY-suhteet sekä EFTAn ja EY:n välinen yhteistyö. Vuodesta 1988 vuoteen 1993 olin Suomen EY-edustustossa Brysselissä vastuualueena Suomen ja EY:n väliset vapaakauppasopimukset ja kauppapolitiikka yleensä. Viimeisen vuoden tuosta kaudesta olin edustuston ”kakkosmies", siis sen päällikön, suurlähettiläs Erkki Liikasen sijainen. Palattuani vuonna 1993 Brysselistä Suomeen minut nimitettiin edellä mainitun integraatiotoimiston päälliköksi ja samalla Suomen jäsenyysneuvotteluvaltuuskunnan jäseneksi. Kun integraatiotoimisto sittemmin muutettiin EU-sihteeristöksi, tulin sen apulaispäälliköksi. Vuonna 1996 siirryin taas Brysseliin, tällä kertaa EU:n neuvoston sihteeristöön Väli-Amerikan, Aasian ja Latinalaisen Amerikan suhteista vastaavaksi johtajaksi. Toukokuun alusta olen johtanut nyt käynnissä olevasta laajentumisprosessista vastaavaa sihteeristöä.
Ilman tietoja ja taitoja, joita osallistuminen erityisesti ETA-neuvotteluihin ja jäsenyysneuvotteluvaltuuskuntaan on antanut, ei kirjani laatimiseen olisi ollut mitään mahdollisuuksia. Eri asia on, että siltikään käsillä oleva teos ei ole eikä pyrikään olemaan mikään täydellinen kuvaus jäsenyystiestämme.
Minun onkin helpompi määritellä mitä kirjani ei ole kuin mitä se on. Se ei ensinnäkään ole tieteellinen tutkimus. Sellaisen tekemiseen ei vielä olisi ollut edellytyksiä, ei vaikka kaikki neuvotteluihin liittyvä aineisto olisikin jo tutkijan käytettävissä. Lähdeviitteitä en käytä enkä ole myöskään laatinut lähdeluetteloa. Se ei johdu mistään wittgensteinilaisesta ylemmyyden tunteesta, vaan siitä, että julkisia lähteitä on niukalti ja neuvotteluihin liittyvä asiakirja-aineisto on vielä ei-julkista. Näiden rajoitusten puitteissa olen koettanut kertoa asioista niin avoimesti kuin mahdollista.
Lähteinäni ovat olleet ensi sijassa neuvottelujen aikaan tekemäni muistiinpanot, säilyttämäni henkilökohtaiset paperit, liittymissopimus siihen liittyvine muine asiakirjoineen, hallituksen esitys eduskunnalle, eräät julkaisut joiden laadintaan itsekin osallistuin, ja omat muistikuvani. Suomen neuvottelupositiot annettiin neuvottelujen aikana taustamateriaalina tiedotusvälineiden käyttöön, joten olen selostanut niiden sisältöä vapaasti, vaikka nekään eivät ole vielä julkisia asiakirjoja.
Koska minua sitoo loppuikäni ulkoasiainministeriölle tekemäni vaitiololupaus, olen kuitenkin harjoittanut eräiden asioiden suhteen hieman suurempaa pidättyvyyttä kuin muuten ehkä olisi ollut tarpeen. Kiitän ministeriötä siitä, että se hyväksyi valitsemani linjan eikä pyrkinyt sensuroi maan mitään, mitä olen halunnut sanoa.
Toisekseen kirjani ei pyri kattamaan yhtä täydellisesti kaikkia neuvottelujen osa-alueita. Esityksen kattavuus riippuu käytettävissäni olleista tiedoista ja oman osallistumiseni asteesta neuvottelujen aikana. Systemaattisimmin olen pyrkinyt kuvaamaan esittämämme neuvottelutavoitteet ja neuvotteluissa saavutetut ratkaisut. Kaikkia neuvottelujen kuluessa tapahtuneita käänteitä en ole yrittänytkään kuvata, sillä ne eivät ensinnäkään aina tulleet tietooni eikä käytettävissä oleva tila muutenkaan olisi sitä sallinut. Tavoitteena on ollut antaa kokonaiskuva siitä, mistä oli kullakin alalla kysymys, mitä vaadittiin ja mitä saavutettiin.
Kolmanneksi ei kyseessä ole myöskään henkilökohtaiset muistelmat tai arvosanojen langettaminen jäsenyysneuvotteluista, vaikka olenkin sisällyttänyt esitykseeni omaa osuuttani koskevia kuvauksia ja henkilökohtaista arvioitani niin tavoitteistamme, EU:n reaktioista niihin, neuvottelujen kulusta kuin niiden tuloksistakin. Asioita ja tapahtumia katsotaan sisältä käsin, asianosaisena, yhtenä neuvottelijajoista, joka kuitenkin tehtävänsä takia oli mukana tapahtumissa varsin laajalti. Arviot ovat luonnollisesti subjektiivisia, osaksi myös jälkiviisautta.
Tähän liittyen on tarpeen tehdä selväksi, että vaikka jäljempänä kiitoksin mainitsemani henkilöt suostuivat lukemaan kirjani käsikirjoituksen osaksi tai kokonaan, mikä toivoakseni on varmistanut useimpien kirjassa olevien tosi seikkojen paikkansapitävyyden, vastaan sen sisällöstä yksin. Arvioni niin Suomen edustajien, EU:n kuin muidenkin toiminnasta eivät mitenkään sido Suomen viranomaisia tai EU:n neuvoston sihteeristöä, itse neuvostosta puhumattakaan. Nykyistä tehtävääni silmälläpitäen haluan myös korostaa, että en tähän työhön ryhtyessäni ollut lainkaan selvillä siitä, että tulisin mukaan käynnissä olevaan EU:n laajentumisprosessiin, ja että kirjoitustyökin oli asiallisesti ottaen tehty ottaessani nämä tehtävät vastaan.
Eri aihepiireille kirjassa annettu tila ei vastaa niiden tärkeyttä sinänsä, vaan sitä miten suuren osan ne muodostivat neuvotteluista. Siksi monet aivan keskeisetkin alat kuten EMU on kuitattu hyvin lyhyesti, kun taas toiset, marginaalisetkin alat ovat saaneet melko paljon tilaa.
Olen pyrkinyt mahdollisimman yleistajuiseen esitystapaan, mille aihepiirin luonne on asettanut omat rajoituksensa. Jonkinlaiset perustiedot Euroopan integraatiosta eivät olisi pahitteeksi, jos pyrkii täysin ymmärtämään, mitä olen koettanut saada sanotuksi.
Euroopan yhteisön muuttuminen Euroopan unioniksi kesken neuvottelujen on aiheuttanut minulle aikamoista terminologista päänvaivaa. Olen koettanut käyttää johdonmukaisesti termiä "yhteisö" tai "EY" kautta linjan kuvatessani tapahtumia ennen 1.11.1993, jolloin unioni syntyi. Sen jälkeisiä tapahtumia kuvatessani olen käyttänyt termiä "unioni" tai "EU" kuvatessani EU:ta toimijana. Kun sen sijaan on ollut kyse asioista, jotka liittyvät nimenomaan yhteisöön, esimerkiksi EY-lainsäädäntöön tai milloin toimijana on nimenomaan yhteisö, olen edelleen käyttänyt siihen liittyviä nimityksiä ja lyhennettä.
Skandaaleja, seksiä, riitoja ja muita kiihottavia paljastuksia hakeville on luvassa pettymys. Neuvottelutiimi työskenteli yhdessä saumattomasti. Sen sijaan että olisi tapahtunut välirikkoja, lujittuivat ystävyys suhteemme. Valitettavaa on, että hauskoja kommelluksia ja töppäyksiä, joita jo nyt hyvin voisi paljastaa, on paljon haihtunut mielestäni. Ehkä ne toisaalta eivät sivullisia huvittaisikaan samalla tavalla kuin tilanteet itse mukana eläneitä.
Olen kiitollisuudenvelassa useille tahoille. Ennen muita on mainittava vaimoni Satu, joka on joutunut kestämään vuoden ajan illat ja viikonloput fyysisesti, mutta ei aina mentaalisesti paikalla olevaa aviomiestä. Tyttäremme Tarun ja Hannan koettelemus on ehkä ollut helpompi, koska he ovat jo lentäneet pesästämme.
Toiseksi mainitsen neuvotteluissa mukana olleet ...- Jorma Jaakkola
Tässä on loppuosa:
"Toiseksi mainitsen neuvotteluissa mukana olleet Erkki Liikasen, Veli Sundbäckin, Antti Satulin, Esko Hamilon, Eikka Kososen, Bo Göran Erikssonin, Lasse Aarnion, Niilo Jääskisen, Esa Härmälän ja Jarmo Vaittisen, jotka ystävällisesti suostuivat lukemaan kirjani käsikirjoituksen kokonaan tai osaksi. Kaikki antoivat hyödyl1istä palautetta, joskin korjattavaa tuli vähemmän kuin odotin. Olisiko syynä o1lut, että muidenkin kuin minun muistikuvat alkavat haalistua? Jos niin on, sitäkin tärkeämpää oli laatia tämä kirja viimeistään nyt.
Lopuksi ansaitsevat kiitoksen myös kustantajani Kustannusosakeyhtiö Ultima Thulen omistajat, puheenjohtaja Matti Vuoria ja hänen isänsä, professori Pekka Vuoria, jotka uskoivat tähän hankkeeseen niin paljon, että ottivat taloudellisen riskin kirjan kustantamisesta. Harvoinpa kirjantekijällä on onni saada niin ansioitunut kustannustoimittaja kuin minulla: professori Pekka Vuoria teki kaiken muun ohella myös nämä työt ja suuresti paransi tekstiäni.
Juvan Petäjäniemellä elokuussa 1999
Antti Kuosmanen"
- Maisa
uuden painoksen ottamista ja se on jaettava joka savuun ennen seuraavaa kansanäänestystä.
Kansanliike pystyyn asiasta!
Nivalassa syntyi aikoinaan ns. "koni-kapina" Ruuttusen tamman takia. Talonpojat peräsivät oikeuden perään.
NYT on loukattu koko kansan tiedonsaantioikeutta. Asia on tutkittava viivyttelemättä.
Demokratiavajetta ei saa päästää syntymään vaan se on oikaistava, muussatapauksessa se johtaa myöhemmin diktatuuriin.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000008&posting=22000000004260236
- Nostaa mielipiteeni päivänkeskusteluun tuolta aikaisemmasta Jorma Jaakkolan aloittamasta keskustelusta 20.07.04 "Maatalouden alasajon syylliset" (lukijoita 2978).- Teppo
Saathan sinä vaatia mitä haluat, eri asia kuinka vaatimukset toteutuu.
Eikö ole todellakaan muuta tekemistä kuin paasata jostain helv.. kirjasta. Aivan samoja, tällä palstalla olevia kirjoituksia on lobattu ympäri nettiä?
Miksi et soita ja kysy siltä tyypiltä, jos kerran rakastat noin paljon sitä teosta.
"NYT on loukattu koko kansan tiedonsaantioikeutta.
"
- koko kansa et ole sinä vaikka niin joskus luuletkin - kolumbus
miksei tässäkin asiassa?
-Erkko aikoinaan oivalsi: joka omistaa tiedotusvälineet - hallitsee kansaa.
Linkki aiheesta
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=4500000000000332&posting=22000000004156599
Olisiko idea käyttökelpoinen (puoluepropaganda pois karsien?). Keskustellaan.
- jäppinen
myös että maatalous tuotteet olivat keskimäärin kaksi kertaa kalliimpia kuin muualla eu:ssa.
hyvä että saatiin aivan sairas maataloustukijärjestelmä edes vähän aisoihin.- fin
Nythän meillä onkin aivan mahottoman terve maataloustukijärjestelmä?
Onhan se kieltämättä viisasta, että minä ja sinä osallistumme verorahoillamme eurooppalaisen viinijärven tislaamiseen teollisuusalkoholiksi?
Sekin on vallan mahottoman viisasta, että kreikkalaiset kessun viljelijät saavat parhaimmillaan yli 6 tuhannen euron tukiaiset kessupelloille / hehtaari. Ja kun nämä kessut sitten myydään polkuhinnalla Afrikkaan, niin kyllä niissä subventioissa on verorahamme tallessa?
Mutta mitäpä noista, "pääasia että ollaan EU:ssa". - Teppo
fin kirjoitti:
Nythän meillä onkin aivan mahottoman terve maataloustukijärjestelmä?
Onhan se kieltämättä viisasta, että minä ja sinä osallistumme verorahoillamme eurooppalaisen viinijärven tislaamiseen teollisuusalkoholiksi?
Sekin on vallan mahottoman viisasta, että kreikkalaiset kessun viljelijät saavat parhaimmillaan yli 6 tuhannen euron tukiaiset kessupelloille / hehtaari. Ja kun nämä kessut sitten myydään polkuhinnalla Afrikkaan, niin kyllä niissä subventioissa on verorahamme tallessa?
Mutta mitäpä noista, "pääasia että ollaan EU:ssa".Mutta pari kysymystä. Kun nyt innokkaasti vouhkaat Suomen maataloustukien vähenemisestä, miksi et mainitse mitään siitä, että tupakanviljelyn tuki loppuu asteittain vuoteen 2010 mennessä?
- Jorma Jaakkola
Jäppisen teksti oli hatusta temmattu.
Antti Kuosmanen kertoo, että EY:ssä alennettiin ennen Suomen jäsenyyttä tuottajahintoja, joista koituneet menetykset korvataan tuottajille ns. EU-tukina.
Tästä syystä Suomen tuottajahinnat näyttivät suomalaisen kuluttajan silmissä EY-tuottajahintoja halvemmilta.
Kaikista vertailuista, jossa Suomen tuottajahintoja verrattiin EY-hintoihin, oli tarkoituksella jätetty muiden hakijamaiden eli Ruotsin, Norjan ja Itävallan tuottajahinnat pois.
Pertti Salolainen sanoi, että miksi pitää maksaa suomalaiselle tuottajalle 1,50/kg, kun EY:ssa kilohinta on 27 penniä.
Salolaiselta jäi kertomatta, että EY:ssä tuottaja sai tuottajahinnan alentamisesta johtuvan korvauksen, jota nimitetään maataloustueksi.
Kun kauraa tulee likaa, pitää ylimääräinen dumpata EY-vientituilla kolmansiin maihin.
Kuosmanen kertoo, että vaikka EU oli syyllinen Suomen tuottajahintojen romahduttamiseen, se ei kuitenkaan halunnut korvata Suomen kompensaatioita EU:n rahoittamana vaan korvaus oli tehtävä kansallisella rahoituksella.
Kansalliseen rahoitukseenkin pitää saada lupa komissiolta, etteivät "tuet" olisi EU:n vapaiden markkinoiden vastaisia. - löytyikö vastaus ?
Teppo kirjoitti:
Mutta pari kysymystä. Kun nyt innokkaasti vouhkaat Suomen maataloustukien vähenemisestä, miksi et mainitse mitään siitä, että tupakanviljelyn tuki loppuu asteittain vuoteen 2010 mennessä?
Avoin lähdekoodi
Keskustele open source -periaatteesta ja avoimesta lähdekoodista.
Tietotekniikka > Avoin lähdekoodi > Pitäisikö tietoa omistaa?
_____________________________________________
Pitäisikö tietoa omistaa?
Kirjoittanut: Teppo, 20.7.2004 klo 20.00
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=108&conference=4500000000000525&posting=22000000004024035 - huhhuh
fin kirjoitti:
Nythän meillä onkin aivan mahottoman terve maataloustukijärjestelmä?
Onhan se kieltämättä viisasta, että minä ja sinä osallistumme verorahoillamme eurooppalaisen viinijärven tislaamiseen teollisuusalkoholiksi?
Sekin on vallan mahottoman viisasta, että kreikkalaiset kessun viljelijät saavat parhaimmillaan yli 6 tuhannen euron tukiaiset kessupelloille / hehtaari. Ja kun nämä kessut sitten myydään polkuhinnalla Afrikkaan, niin kyllä niissä subventioissa on verorahamme tallessa?
Mutta mitäpä noista, "pääasia että ollaan EU:ssa".Pääasia todella on, että olemme EU:ssa, emmekä siitä tule eroamaan.
Sopeudu tai kuole. - Teppo
löytyikö vastaus ? kirjoitti:
Avoin lähdekoodi
Keskustele open source -periaatteesta ja avoimesta lähdekoodista.
Tietotekniikka > Avoin lähdekoodi > Pitäisikö tietoa omistaa?
_____________________________________________
Pitäisikö tietoa omistaa?
Kirjoittanut: Teppo, 20.7.2004 klo 20.00
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=108&conference=4500000000000525&posting=22000000004024035Eikö muita Teppoja ole?
- jäppinen
Jorma Jaakkola kirjoitti:
Jäppisen teksti oli hatusta temmattu.
Antti Kuosmanen kertoo, että EY:ssä alennettiin ennen Suomen jäsenyyttä tuottajahintoja, joista koituneet menetykset korvataan tuottajille ns. EU-tukina.
Tästä syystä Suomen tuottajahinnat näyttivät suomalaisen kuluttajan silmissä EY-tuottajahintoja halvemmilta.
Kaikista vertailuista, jossa Suomen tuottajahintoja verrattiin EY-hintoihin, oli tarkoituksella jätetty muiden hakijamaiden eli Ruotsin, Norjan ja Itävallan tuottajahinnat pois.
Pertti Salolainen sanoi, että miksi pitää maksaa suomalaiselle tuottajalle 1,50/kg, kun EY:ssa kilohinta on 27 penniä.
Salolaiselta jäi kertomatta, että EY:ssä tuottaja sai tuottajahinnan alentamisesta johtuvan korvauksen, jota nimitetään maataloustueksi.
Kun kauraa tulee likaa, pitää ylimääräinen dumpata EY-vientituilla kolmansiin maihin.
Kuosmanen kertoo, että vaikka EU oli syyllinen Suomen tuottajahintojen romahduttamiseen, se ei kuitenkaan halunnut korvata Suomen kompensaatioita EU:n rahoittamana vaan korvaus oli tehtävä kansallisella rahoituksella.
Kansalliseen rahoitukseenkin pitää saada lupa komissiolta, etteivät "tuet" olisi EU:n vapaiden markkinoiden vastaisia.se oli kuosmasen sanomaa ja sillä selvä.
ota selvää asioista ennen kuin tuomitset. - löytyy
löytyikö vastaus ? kirjoitti:
Avoin lähdekoodi
Keskustele open source -periaatteesta ja avoimesta lähdekoodista.
Tietotekniikka > Avoin lähdekoodi > Pitäisikö tietoa omistaa?
_____________________________________________
Pitäisikö tietoa omistaa?
Kirjoittanut: Teppo, 20.7.2004 klo 20.00
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=108&conference=4500000000000525&posting=22000000004024035jokunen muukin huomio/keskustelu EUnukkien logiikasta:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=108&conference=4500000000000525&posting=22000000004191603
sodissa:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=108&conference=500000000000003&posting=22000000004206997 - projektin
löytyy kirjoitti:
jokunen muukin huomio/keskustelu EUnukkien logiikasta:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=108&conference=4500000000000525&posting=22000000004191603
sodissa:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=108&conference=500000000000003&posting=22000000004206997etenemisestä löytyvät tuoreltaan (Orwell oli optimisti).
http://www.digitoday.fi/showPage.php?page_id=11&news_id=33863
- Jorma Jaakkola
Mistä komission vaietussa julistuksessa oli kysymys?
Siitä, että komissio halusi julistuksellaan vesittää 141-artiklan taustalla olevan poliittisen huijaussopimuksen suomalaistulkinnan.
Komissio teki julistuksen samaan aikaan, kun maratonistunnon (1.3. 1994) päätteeksi tehty poliittinen sopimuskin.
Antti Kuosmanen ei kerro komission julistuksesta sanaakaan, vain tämän, jonka Kokemäellä ilmestyvä SataSeutu-lehti kertoi viime syksynä:
"EU-neuvottelija Antti Kuosmasen kirjan mukaan todellisuus kuitenkin valkeni pääministeri Aholle ja keskeisille ministereille jo "pari päivää" maratonistunnon jälkeen hyvissä ajoin ennen EU-kansanäänestystä vuonna 1994, mutta ei onneksi koskaan joutunut julkisuuteen!"
Soitin Heikki Haavistolle ja kerroin, että SataSeutu on kertonut yksityiskohdat sopimuksen sanalatingista ja siitä, että Kuosmanen kertoo vielä, että onneksi neuvottelijoita ja Ahoa hermostuttanut asia ei koskaan joutunut julkisuuteen.
Haavisto pyysi minua toimittamaan hänelle lehden.
Soitin SataSeudun päätoimittajalle Haaviston toiveen saada SataSeudun luettavakseen.
Heikki Haaviston tunnustus:
En tiennyt, että Ylen A-studio olisi tekemässä juttua sopimuksen taustasta ja kuvaisi tekstin: "... onneksi asia ei koskaan joutunut julkisuuteen."
A-sudion haastattelussa Heikki Haavisto avautui SataSeudun kirjoituksen johdosta ensimmäisenä neuvotteluissa mukana olleena kertomaan komission julistuksesta, joka virkamiesten ehdotuksesta lakaistiin maton alle.
Heikki Haaviston tunnustus A-studion haastattelusta 10.10.2003 kirjoitettuna:
Toimittaja:
”Komissio kaivoi maata Etelä-Suomen alta minkä ehti. Maratonneuvottelujen jatkuessa komissio kuiskutteli silloisille EU-jäsenmaille, että Suomelle sallitut kansalliset tuet ovatkin vain lyhytaikaisia.
Komission kannastaan laatima julistus oli järkytys Suomen jäsenyysneuvottelijoille.
Neuvottelijoihin kuulunut Ulkoministeriön toimistopäällikkö Antti Kuosmanen kirjoittaa kirjassaan, että asia ei onneksi päässyt koskaan julkisuuteen, mutta se hermostutti pahasti suomalaisia aina pääministeriä myöten.”
(Kamera seurasi toimittajan lukemaa tekstiä: "... ei onneksi päässyt koskaan julkisuuteen, mutta se hermostutti pahasti suomalaisia aina pääministeriä myöten")
Heikki Haavisto:
”Meidän Euroopan edustustomme silloinen suurlähettiläs Erkki Liikanen sai tiedon siitä, että komissio oli antanut tällaisen julistuksen, jossa se ilmoittaa, että se tulkitsee asian niin, että nämä tuet ovat siirtymäkauden tukia ja alenevia. No sitten Liikanen sai tehtäväkseen selvittää, mitä tämä tarkoittaa ja sitten hän ilmoitti jonkun päivän kuluttua, että komissio hyvin usein antaa tällaisia julistuksia. Niillä ei yleensä ole mitään merkitystä.”
Esa Härmälä:
”Suomen ministereille ja muille neuvottelijoille sanottiin, että se ei merkitse mitään. Että neuvoston pöytäkirjat ovat täynnä erilaisia deklaraatioita ja että se on puhtaasti kasvojenpesuvettä.”
Toimittaja:
”Virkamieskunnan suosittelusta komission julistus päätettiin jättää huomiotta. Asia lakaistiin maton alle. Luotettiin poliittisella tasolla tehtyyn sopimukseen. Se oli virhe.”
Kysyin A-sudion jälkeen Haavistolta, onko hän nähnyt kyseistä julistusta. Hän vastasi, ettei ole.
Olen etsiskellyt ko. julistusta.
Nyt uskon löytäneeni sen eräästä syksyn 1994 pöytäkirjan liitteestä...
On Suomen liittymissopimuksen liitteenäkin...
Siinä on samoja sanoja, joita ministeri Juha Korkeaoja käytti 141-neuvottelujen jatkon takerrellessa. Eräänalainen toisinto 141-artiklan tekstistä.
Palaan asiaan.- Jaakko
Laittaisitko tuon julistuksen näkyville?
Kiinnostaa kovasti. - Jorma Jaakkola
Jaakko kirjoitti:
Laittaisitko tuon julistuksen näkyville?
Kiinnostaa kovasti.35. Julistus
sitoumusten noudattamisesta maataloutta koskevissa asioissa sellaisten säädösten osalta, jotka eivät sisälly liittymisasiakirjaan
Euroopan unioni julistaa, että kaikki sellaiset välineet, jotka ovat tarpeen liittymisneuvottelujen maataloutta koskevien tulosten noudattamiseksi ja jotka eivät sisälly liittymisasiakirjaan (neuvoston uudet säädökset. joita sovelletaan liittymisen jälkeen, sekä komission antamat säädökset), annetaan asianmukaisella tavalla itse liittymisasiakirjassa tai yhteisön säännöstössä määrättyjen asiaa koskevien menettelyjen mukaisesti.
Suurin osa näistä säädöksistä annetaan väliaikana liittymisasiakirjassa määrättyjen menettelyjen mukaisesti.
Muut neuvotteluista johtuvat maataloutta koskevat sitoumukset pannaan täytäntöön viipymättä ja asianmukaisella tavalla.
Kyseinen teksti on pöytäkirjan
"EU-MINISTERIVALIOKUNTA
PÖYTÄKIRJA 13/94 06.10.1994 LUOTTAMUKSELLINEN"
liitteenä olevan
MUISTIO No 705 4.10.1994:n liitteenä kuten muistion tekstistä käy ilmi.
Mainittakoon, ettei liitteessä ollutta ko. julistusta käsitelty kokouksessa!
Muistiossa lukee:
"LFA-TUKIALUEEN RAJAUS
Sopimuspohja
EU-liittymissopimuksen mukaisesti Unioni aikoo rajata 85 % Suomen maatalousmaa-alasta neuvoston direktiivissä 75/268/EEC määritellyn nk. LFA-tuen piiriin (37. julistus/Liitt.sop.). Koko LFA-tukialue määritellään sopimuksessa lisäksi saamaan vuoristotukea (C:4/Liite V/Liitt.sop.). (ks. Liite 1)"
Kokouksessa liitteenä ollut Julistus 37 on kopion sivuaukeman oikealla puolella olevalla sivulla. Julistusta 35 ei tarkoitettu kokouksen liitteeksi, joten julistus odotti sattumalta etsijäänsä.
Liitteen lähteestä en tiedä, mutta alanurkassa on:
AA-AFNS sf AF 22
22 tarkoittaa sivua koska Julistuksen 37 numero on 23.
Jätin löydöstäni tekstiviestin ministeri Korkeaojalle.
Mihin Julistuksen 35 tekstin kohtiin pitäisi mielestänne kiinnittää erityistä huomiota, kun kyse on 141:n tulkinnasta?
Jorma Jaakkola
jorma.jaakkola@pp6.inet.fi - huhhuh
Jorma Jaakkola kirjoitti:
35. Julistus
sitoumusten noudattamisesta maataloutta koskevissa asioissa sellaisten säädösten osalta, jotka eivät sisälly liittymisasiakirjaan
Euroopan unioni julistaa, että kaikki sellaiset välineet, jotka ovat tarpeen liittymisneuvottelujen maataloutta koskevien tulosten noudattamiseksi ja jotka eivät sisälly liittymisasiakirjaan (neuvoston uudet säädökset. joita sovelletaan liittymisen jälkeen, sekä komission antamat säädökset), annetaan asianmukaisella tavalla itse liittymisasiakirjassa tai yhteisön säännöstössä määrättyjen asiaa koskevien menettelyjen mukaisesti.
Suurin osa näistä säädöksistä annetaan väliaikana liittymisasiakirjassa määrättyjen menettelyjen mukaisesti.
Muut neuvotteluista johtuvat maataloutta koskevat sitoumukset pannaan täytäntöön viipymättä ja asianmukaisella tavalla.
Kyseinen teksti on pöytäkirjan
"EU-MINISTERIVALIOKUNTA
PÖYTÄKIRJA 13/94 06.10.1994 LUOTTAMUKSELLINEN"
liitteenä olevan
MUISTIO No 705 4.10.1994:n liitteenä kuten muistion tekstistä käy ilmi.
Mainittakoon, ettei liitteessä ollutta ko. julistusta käsitelty kokouksessa!
Muistiossa lukee:
"LFA-TUKIALUEEN RAJAUS
Sopimuspohja
EU-liittymissopimuksen mukaisesti Unioni aikoo rajata 85 % Suomen maatalousmaa-alasta neuvoston direktiivissä 75/268/EEC määritellyn nk. LFA-tuen piiriin (37. julistus/Liitt.sop.). Koko LFA-tukialue määritellään sopimuksessa lisäksi saamaan vuoristotukea (C:4/Liite V/Liitt.sop.). (ks. Liite 1)"
Kokouksessa liitteenä ollut Julistus 37 on kopion sivuaukeman oikealla puolella olevalla sivulla. Julistusta 35 ei tarkoitettu kokouksen liitteeksi, joten julistus odotti sattumalta etsijäänsä.
Liitteen lähteestä en tiedä, mutta alanurkassa on:
AA-AFNS sf AF 22
22 tarkoittaa sivua koska Julistuksen 37 numero on 23.
Jätin löydöstäni tekstiviestin ministeri Korkeaojalle.
Mihin Julistuksen 35 tekstin kohtiin pitäisi mielestänne kiinnittää erityistä huomiota, kun kyse on 141:n tulkinnasta?
Jorma Jaakkola
jorma.jaakkola@pp6.inet.fiEihän tosta saa mitään tolkkua.
Mihin pitäisi kiinnittää huomiota ja miksi?
Oletko itse keksinyt tämänkin jutun?
Ihan kuin jostain huumorilehti Pahkasiasta! - European
Jorma Jaakkola kirjoitti:
35. Julistus
sitoumusten noudattamisesta maataloutta koskevissa asioissa sellaisten säädösten osalta, jotka eivät sisälly liittymisasiakirjaan
Euroopan unioni julistaa, että kaikki sellaiset välineet, jotka ovat tarpeen liittymisneuvottelujen maataloutta koskevien tulosten noudattamiseksi ja jotka eivät sisälly liittymisasiakirjaan (neuvoston uudet säädökset. joita sovelletaan liittymisen jälkeen, sekä komission antamat säädökset), annetaan asianmukaisella tavalla itse liittymisasiakirjassa tai yhteisön säännöstössä määrättyjen asiaa koskevien menettelyjen mukaisesti.
Suurin osa näistä säädöksistä annetaan väliaikana liittymisasiakirjassa määrättyjen menettelyjen mukaisesti.
Muut neuvotteluista johtuvat maataloutta koskevat sitoumukset pannaan täytäntöön viipymättä ja asianmukaisella tavalla.
Kyseinen teksti on pöytäkirjan
"EU-MINISTERIVALIOKUNTA
PÖYTÄKIRJA 13/94 06.10.1994 LUOTTAMUKSELLINEN"
liitteenä olevan
MUISTIO No 705 4.10.1994:n liitteenä kuten muistion tekstistä käy ilmi.
Mainittakoon, ettei liitteessä ollutta ko. julistusta käsitelty kokouksessa!
Muistiossa lukee:
"LFA-TUKIALUEEN RAJAUS
Sopimuspohja
EU-liittymissopimuksen mukaisesti Unioni aikoo rajata 85 % Suomen maatalousmaa-alasta neuvoston direktiivissä 75/268/EEC määritellyn nk. LFA-tuen piiriin (37. julistus/Liitt.sop.). Koko LFA-tukialue määritellään sopimuksessa lisäksi saamaan vuoristotukea (C:4/Liite V/Liitt.sop.). (ks. Liite 1)"
Kokouksessa liitteenä ollut Julistus 37 on kopion sivuaukeman oikealla puolella olevalla sivulla. Julistusta 35 ei tarkoitettu kokouksen liitteeksi, joten julistus odotti sattumalta etsijäänsä.
Liitteen lähteestä en tiedä, mutta alanurkassa on:
AA-AFNS sf AF 22
22 tarkoittaa sivua koska Julistuksen 37 numero on 23.
Jätin löydöstäni tekstiviestin ministeri Korkeaojalle.
Mihin Julistuksen 35 tekstin kohtiin pitäisi mielestänne kiinnittää erityistä huomiota, kun kyse on 141:n tulkinnasta?
Jorma Jaakkola
jorma.jaakkola@pp6.inet.fiOlen ollut pari viikkoa palstalta pois, vaan en näytä mitään menettäneen: samaa bullshittiä jauhetaan edelleen.
Aikuisten oikeasti: Kiinnostaako Jaakkolan vuodatukset ketään? - Jorma Jaakkola
Jorma Jaakkola kirjoitti:
35. Julistus
sitoumusten noudattamisesta maataloutta koskevissa asioissa sellaisten säädösten osalta, jotka eivät sisälly liittymisasiakirjaan
Euroopan unioni julistaa, että kaikki sellaiset välineet, jotka ovat tarpeen liittymisneuvottelujen maataloutta koskevien tulosten noudattamiseksi ja jotka eivät sisälly liittymisasiakirjaan (neuvoston uudet säädökset. joita sovelletaan liittymisen jälkeen, sekä komission antamat säädökset), annetaan asianmukaisella tavalla itse liittymisasiakirjassa tai yhteisön säännöstössä määrättyjen asiaa koskevien menettelyjen mukaisesti.
Suurin osa näistä säädöksistä annetaan väliaikana liittymisasiakirjassa määrättyjen menettelyjen mukaisesti.
Muut neuvotteluista johtuvat maataloutta koskevat sitoumukset pannaan täytäntöön viipymättä ja asianmukaisella tavalla.
Kyseinen teksti on pöytäkirjan
"EU-MINISTERIVALIOKUNTA
PÖYTÄKIRJA 13/94 06.10.1994 LUOTTAMUKSELLINEN"
liitteenä olevan
MUISTIO No 705 4.10.1994:n liitteenä kuten muistion tekstistä käy ilmi.
Mainittakoon, ettei liitteessä ollutta ko. julistusta käsitelty kokouksessa!
Muistiossa lukee:
"LFA-TUKIALUEEN RAJAUS
Sopimuspohja
EU-liittymissopimuksen mukaisesti Unioni aikoo rajata 85 % Suomen maatalousmaa-alasta neuvoston direktiivissä 75/268/EEC määritellyn nk. LFA-tuen piiriin (37. julistus/Liitt.sop.). Koko LFA-tukialue määritellään sopimuksessa lisäksi saamaan vuoristotukea (C:4/Liite V/Liitt.sop.). (ks. Liite 1)"
Kokouksessa liitteenä ollut Julistus 37 on kopion sivuaukeman oikealla puolella olevalla sivulla. Julistusta 35 ei tarkoitettu kokouksen liitteeksi, joten julistus odotti sattumalta etsijäänsä.
Liitteen lähteestä en tiedä, mutta alanurkassa on:
AA-AFNS sf AF 22
22 tarkoittaa sivua koska Julistuksen 37 numero on 23.
Jätin löydöstäni tekstiviestin ministeri Korkeaojalle.
Mihin Julistuksen 35 tekstin kohtiin pitäisi mielestänne kiinnittää erityistä huomiota, kun kyse on 141:n tulkinnasta?
Jorma Jaakkola
jorma.jaakkola@pp6.inet.fiVastaukset kysymykseeni
"Mihin Julistuksen 35 tekstin kohtiin pitäisi mielestänne kiinnittää erityistä huomiota, kun kyse on 141:n tulkinnasta?"
löytyvät julistuksen tekstistä:
"Euroopan unioni julistaa, että kaikki sellaiset välineet, jotka ovat tarpeen liittymisneuvottelujen maataloutta koskevien tulosten noudattamiseksi ja jotka eivät sisälly liittymisasiakirjaan."
1. 141-artklaan oli kirjoitetava VÄLINEET (muita artikloja) joiden käyttämisen oli täytyttävä.
Korkeaoja kertoi suunnilleen vuosi sitten palattuaan Fischlerin luota, että Suomi oli jättänyt tukien täysimääräisen käyttämisen tekemättä!
Lukekaapa 141-artiklassa luetellut artiklat. Ne ovat Julistus 35:n välineet.
2. Mitä sellaista oli, jotka eivät sisälly liittymisasiakirjaan?
" ... ovat tarpeen liittymisneuvottelujen maataloutta koskevien tulosten noudattamiseksi ja jotka eivät sisälly liittymisasiakirjaan."
Suomen 141-tulkinnan vesittävä "paperi" on tämä Julistus 35.
Sehän pantiin julistuksena täytäntöön viipymättä (jo 1.3. 1994) 141:n lakitekstin kirjoittamista varten (12.4. 1994)
Julistus kirjoitettiin liittymisasiakirjan julistukseksi tulevaisuutta varten, kun 141-tulkintaa Erkki Liikasen ideoimana tarkasteltaisiin vasta vuonna 1996! - Jorma Jaakkola
Jorma Jaakkola kirjoitti:
Vastaukset kysymykseeni
"Mihin Julistuksen 35 tekstin kohtiin pitäisi mielestänne kiinnittää erityistä huomiota, kun kyse on 141:n tulkinnasta?"
löytyvät julistuksen tekstistä:
"Euroopan unioni julistaa, että kaikki sellaiset välineet, jotka ovat tarpeen liittymisneuvottelujen maataloutta koskevien tulosten noudattamiseksi ja jotka eivät sisälly liittymisasiakirjaan."
1. 141-artklaan oli kirjoitetava VÄLINEET (muita artikloja) joiden käyttämisen oli täytyttävä.
Korkeaoja kertoi suunnilleen vuosi sitten palattuaan Fischlerin luota, että Suomi oli jättänyt tukien täysimääräisen käyttämisen tekemättä!
Lukekaapa 141-artiklassa luetellut artiklat. Ne ovat Julistus 35:n välineet.
2. Mitä sellaista oli, jotka eivät sisälly liittymisasiakirjaan?
" ... ovat tarpeen liittymisneuvottelujen maataloutta koskevien tulosten noudattamiseksi ja jotka eivät sisälly liittymisasiakirjaan."
Suomen 141-tulkinnan vesittävä "paperi" on tämä Julistus 35.
Sehän pantiin julistuksena täytäntöön viipymättä (jo 1.3. 1994) 141:n lakitekstin kirjoittamista varten (12.4. 1994)
Julistus kirjoitettiin liittymisasiakirjan julistukseksi tulevaisuutta varten, kun 141-tulkintaa Erkki Liikasen ideoimana tarkasteltaisiin vasta vuonna 1996!141-artiklan tekstissä luetellaan Julistus 35:n "välineet" eli muut artiklat, joita pitää käyttää täysimääräisesti.
- Jorma Jaakkola
Jorma Jaakkola kirjoitti:
141-artiklan tekstissä luetellaan Julistus 35:n "välineet" eli muut artiklat, joita pitää käyttää täysimääräisesti.
Osoitteessa
http://www.promerit.net/maatalouden_alenevat_tulotuet.phtml
on luettavissa Komission päätöksen tekstiosa.
Ei edes Maaseudun Tulevaisuus ole puuttunut asiaan!!
Tässä 141-artiklan yksi sitaatti:
"Komission arvio
Liittymisasiakirjan 141 artiklassa todetaan, että jos liittymisestä aiheutuu vakavia vaikeuksia, jotka ovat yhä olemassa sen jälkeen kun 138, 139, 140 ja 142 artiklan määräyksiä sekä yhteisössä voimassa oleviin sääntöihin perustuvia muita toimenpiteitä on sovellettu täysimittaisesti, komissio voi antaa Suomelle luvan myöntää tuottajille kansallisia tukia, joiden tarkoituksena on helpottaa näiden täysimääräistä yhdentymistä yhteiseen maatalouspolitiikkaan.
Liittymisasiakirjan 137 artiklan 3 kohdan mukaisesti ajanjakso, jona 138, 139 ja 140 artiklan mukaisia tukia voidaan myöntää, päättyi 31 päivänä joulukuuta 1999.
Liittymisasiakirjan 142 artiklaa ei sovelleta alueisiin, jotka on sisällytetty komissiolle 10 päivänä marraskuuta 2003 ilmoitettuun kansalliseen tukiohjelmaan.
Komissio huomautti päätöksessään 2000/167/EY, että ilmasto-oloista sekä maatilojen pienestä koosta ja kiinteiden kustannusten korkeasta tasosta johtuen maataloustuotannon kannattavuus Etelä-Suomessa on hyvin alhainen.
Vaikka komissio katsoo, että ilmasto-olot eivät itsessään oikeuta 141 artiklan hyödyntämiseen, vaikuttaa kuitenkin siltä, että Suomen korkeat tuottajahinnat kompensoivat heikkoa kannattavuutta ennen EU:hun liittymistä.
Liittymisen yhteydessä tuottajahinnat mukautettiin vastaamaan yhteisön tason hintoja, minkä johdosta maanviljelijäperheen tulot vähenivät merkittävästi, sillä tuotantokustannukset eivät laskeneet samassa suhteessa kun hinnat.
Suomi toimitti komission päätöksen 2000/167/EY mukaisesti 22 päivänä huhtikuuta 2003 liittymisasiakirjan 141 artiklan mukaisia tukitoimenpiteitä koskevan yksityiskohtaisen kertomuksen, joka sisälsi arvion näiden toimenpiteiden tehokkuudesta vakavien vaikeuksien ratkaisemiseksi ja suomalaisten viljelijöiden täysimääräiseksi yhdentymiseksi yhteiseen maatalouspolitiikkaan."
--
Kysymys - parilta viimeisen rivin tekstistä
"...ja suomalaisten viljelijöiden täysimääräiseksi yhdentymiseksi yhteiseen maatalouspolitiikkaan."
- kauanko Suomen maatalouden yhdentyminen EUhun kestää?
Tästäkään Maaseudun Tulevaisuus EI OLE KERTONUT:
http://europa.eu.int/rapid/pressReleasesAction.do?reference=IP/04/344&format=HTML&aged=0&language=FI&guiLanguage=en
Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja suojelee huijauksen tehneitä Esko Ahoa ja Esa Härmälää.
Tässä on myös syy, miksi Antti Kuosmasen kirjasta ei puhuta. - Jorma Jaakkola
Jorma Jaakkola kirjoitti:
Osoitteessa
http://www.promerit.net/maatalouden_alenevat_tulotuet.phtml
on luettavissa Komission päätöksen tekstiosa.
Ei edes Maaseudun Tulevaisuus ole puuttunut asiaan!!
Tässä 141-artiklan yksi sitaatti:
"Komission arvio
Liittymisasiakirjan 141 artiklassa todetaan, että jos liittymisestä aiheutuu vakavia vaikeuksia, jotka ovat yhä olemassa sen jälkeen kun 138, 139, 140 ja 142 artiklan määräyksiä sekä yhteisössä voimassa oleviin sääntöihin perustuvia muita toimenpiteitä on sovellettu täysimittaisesti, komissio voi antaa Suomelle luvan myöntää tuottajille kansallisia tukia, joiden tarkoituksena on helpottaa näiden täysimääräistä yhdentymistä yhteiseen maatalouspolitiikkaan.
Liittymisasiakirjan 137 artiklan 3 kohdan mukaisesti ajanjakso, jona 138, 139 ja 140 artiklan mukaisia tukia voidaan myöntää, päättyi 31 päivänä joulukuuta 1999.
Liittymisasiakirjan 142 artiklaa ei sovelleta alueisiin, jotka on sisällytetty komissiolle 10 päivänä marraskuuta 2003 ilmoitettuun kansalliseen tukiohjelmaan.
Komissio huomautti päätöksessään 2000/167/EY, että ilmasto-oloista sekä maatilojen pienestä koosta ja kiinteiden kustannusten korkeasta tasosta johtuen maataloustuotannon kannattavuus Etelä-Suomessa on hyvin alhainen.
Vaikka komissio katsoo, että ilmasto-olot eivät itsessään oikeuta 141 artiklan hyödyntämiseen, vaikuttaa kuitenkin siltä, että Suomen korkeat tuottajahinnat kompensoivat heikkoa kannattavuutta ennen EU:hun liittymistä.
Liittymisen yhteydessä tuottajahinnat mukautettiin vastaamaan yhteisön tason hintoja, minkä johdosta maanviljelijäperheen tulot vähenivät merkittävästi, sillä tuotantokustannukset eivät laskeneet samassa suhteessa kun hinnat.
Suomi toimitti komission päätöksen 2000/167/EY mukaisesti 22 päivänä huhtikuuta 2003 liittymisasiakirjan 141 artiklan mukaisia tukitoimenpiteitä koskevan yksityiskohtaisen kertomuksen, joka sisälsi arvion näiden toimenpiteiden tehokkuudesta vakavien vaikeuksien ratkaisemiseksi ja suomalaisten viljelijöiden täysimääräiseksi yhdentymiseksi yhteiseen maatalouspolitiikkaan."
--
Kysymys - parilta viimeisen rivin tekstistä
"...ja suomalaisten viljelijöiden täysimääräiseksi yhdentymiseksi yhteiseen maatalouspolitiikkaan."
- kauanko Suomen maatalouden yhdentyminen EUhun kestää?
Tästäkään Maaseudun Tulevaisuus EI OLE KERTONUT:
http://europa.eu.int/rapid/pressReleasesAction.do?reference=IP/04/344&format=HTML&aged=0&language=FI&guiLanguage=en
Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja suojelee huijauksen tehneitä Esko Ahoa ja Esa Härmälää.
Tässä on myös syy, miksi Antti Kuosmasen kirjasta ei puhuta.Sitaatti komission 16.3. antamasta tekstistä
http://europa.eu.int/rapid/pressReleasesAction.do?reference=IP/04/344&format=HTML&aged=0&language=FI&guiLanguage=en
"Maataloudesta, maaseudun kehittämisestä ja kalastuksesta vastaava Euroopan komission jäsen Franz Fischler totesi asiasta seuraavaa:
"Etelä-Suomen viljelijöille myönnetään seuraavan neljän vuoden aikana korotettua tukea tilarakenteiden parantamiseen ja 420 miljoonan euron suuruista tulotukea rakennemuutoksen helpottamiseen. Viljelijät tulevat saamaan investointitukea Euroopan unionin valtiontukea koskevien sääntöjen mukaisen enimmäismäärän ja joissakin tapauksissa jopa sitäkin suuremman määrän. Komissio on niin ikään hyväksynyt 255 miljoonan euron suuruisen maatalouden ympäristötuen, jonka tarkoituksena on pitää yllä ympäristönsuojelun myönteistä kehitystä Suomen maataloudessa. Tällaista rahoitusta tarjotaan yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) mukaisen tavanomaisen tuen lisäksi. Etelä-Suomen viljelijöillä on täten ainutlaatuinen mahdollisuus viimeistellä onnistunut integroitumisensa yhteiseen maatalouspolitiikkaan. Uskon Suomen viljelijöiden hyödyntävän tätä mahdollisuutta täysimääräisesti." " - Jorma Jaakkola
Jorma Jaakkola kirjoitti:
Sitaatti komission 16.3. antamasta tekstistä
http://europa.eu.int/rapid/pressReleasesAction.do?reference=IP/04/344&format=HTML&aged=0&language=FI&guiLanguage=en
"Maataloudesta, maaseudun kehittämisestä ja kalastuksesta vastaava Euroopan komission jäsen Franz Fischler totesi asiasta seuraavaa:
"Etelä-Suomen viljelijöille myönnetään seuraavan neljän vuoden aikana korotettua tukea tilarakenteiden parantamiseen ja 420 miljoonan euron suuruista tulotukea rakennemuutoksen helpottamiseen. Viljelijät tulevat saamaan investointitukea Euroopan unionin valtiontukea koskevien sääntöjen mukaisen enimmäismäärän ja joissakin tapauksissa jopa sitäkin suuremman määrän. Komissio on niin ikään hyväksynyt 255 miljoonan euron suuruisen maatalouden ympäristötuen, jonka tarkoituksena on pitää yllä ympäristönsuojelun myönteistä kehitystä Suomen maataloudessa. Tällaista rahoitusta tarjotaan yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) mukaisen tavanomaisen tuen lisäksi. Etelä-Suomen viljelijöillä on täten ainutlaatuinen mahdollisuus viimeistellä onnistunut integroitumisensa yhteiseen maatalouspolitiikkaan. Uskon Suomen viljelijöiden hyödyntävän tätä mahdollisuutta täysimääräisesti." "Miksi Maaseudun Tulevaisuus ei ole kertonut siitä, mitä komissio lakitekstissään 141:n jatkosta 16.3. 2004 lupasi Suomelle?
- Fakta!,
EU:n kehittymistä pidetään pysyvän rauhan projektina. Samalla, kun kaikki esteet eri maiden ja kansojen väliltä poistuvat, jostakin kumman syystä myös uudenlaiset katastrofit lisääntyvät mm. Euroopan tasolla. Suomi on pääsääntöisesti saanut olla syrjässä pahimmilta luonnomullistuksilta, mutta mm. tänä kesänä ollaan saatu kokea poikkeuksellia sateita ja myöskin puhutaan lämpötilan noususta eli helteistä, jotka esimerkiksi viime kesänä Ranskassa tappoivat 15.000 ihmistä. Kun kaikki harmonisoidaan ja yhdennetään ihmisten ja kansojen väliltä, samalla poistuvat myös esteet tällaislta ikäviltä asioilta. Rauhan hinta voi olla aika kova ja rauha ei silloin tunnu kovin uskottavalta, jos ihmiset joutuvat jatkuvasti poikkeuksellisten olosuhteiden uhreiksi ja samalla tyhjän päälle. Olen kuullut sanonnan "Rauha, rauha, ei hätää mitään!". Sanhelinä ei poista tosiasioita eikä lohduta, kun elämän perusta horjuu.
Heinäluoma kiirehtii tulvavahinkojen korvauksia
Julkaistu 14.08.2004 13:52 (päivitetty 13:52)
SDP:n puoluesihteeri Eero Heinäluoma haluaa valtion kiirehtivän päätöksiään tulvavahinkojen korvauksista.
SDP:n puoluesihteeri Eero Heinäluoma kiirehtii valtion päätöstä tulvavahinkojen korvaamisessa. Hän on myös arvostellut vakuutusyhtiöiden roolia vakavien luonnontuhojen korvauksissa.
Heinäluoman mukaan kotivakuutus jo sanana antaa olettaa, että koti on vakuutettu mahdollisten ikävien yllätysten varalta.
-Monelle oli yllätys, että vakuutusyhtiö vetäytyy vastuusta tämmöisissä tilanteissa. Vakuutusyhtiöiden olisi syytä käydä keskinäistä keskustelua vakuutusehdoista ja niistä kertomisesta vakuutuksenottotilanteessa, sanoi Heinäluoma.
Heinäluoma otti tulvakorvauksiin kantaa Pohjanmaan sosialidemokraattien kesätapaamisessa Peräseinäjoella. - Jorma Jaakkola
Erään tiedon mukaan Kuosmasen kirjan tuhoamisen käskytti Suomen ulkoministeriö.
Kuka tuolloin olikaan ulkoministerinä?- huhhuh
.......
- Jorma Jaakkola
Ota Ässä yhteyttä - yhteistyön merkeissä.
Jorma Jaakkola
email jorma.jaakkola@pp6.inet.fi
Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Hoitajalakko peruuntuu, tilalle joukkoirtisanoutumiset
"Tehyn ja Superin hallitukset kokoontuivat tänään toteamaan, että tilanne edellyttää järeämpiä työtaistelutoimia." https://www.hs.fi/politiikka/art-27399179Johan tuli oikea aivopieru Britti Lordilta
Emeritusprofessori Lordi Robert Skidelsky sanoi Suomen rikkovan YYA sopimusta joka on tehty Neuvostoliiton kanssaa 1948. Mitä pir3737980Tehyn Rytkösellä tallessa tekstiviestit A-studiokohussa
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/a-studiosta-kohu-tehyn-rytkosen-mukaan-ministeri-linden-sai-paattaa-osallistujat-ohjelma-kiistaa-vaitteen/84070681625709William ja Sonja Aiello ERO
Hyvä Sonja! Nyt etsit uudet kaverit ja jätät nuo huume- ja rahanpesu porukat haisemaan taaksesi!542364Oho! Seurapiirikaunotar, ex-missi Sabina Särkkä yllättää tällä harvinaisella kyvyllä: "Mulla on..."
Sabina Särkkä on nähty monissa tv-reality-sarjoissa. Mutta tiesitkö, että Särkällä on valokuvamuisti? https://www.suomi24.fi/viihde/oho-seurapiirikaun62097Se siitä sitten
Kirjoitan tänne kun en sulle voi. En vaivaa sua enää koskaan. En ikinä tarkoittanut olla ahdistava tai takertuva. Tunteet heräsi enkä osannut olla tyy821746Ohhoh! Rita Niemi-Manninen otti ison tatuoinnin - Herätti somekansan: "Täydellinen paikka!"
Rita Niemi-Mannisen suuri, uusi tatuointi on saanut somekansan heräämään talvihorroksesta. Niemi-Manninen otti tatskan rakkauslomalla Aki-miehensä kan201692Ihastumisesta kertominen
Olen päättänyt kertoa tunteistani ihastukseni kohteelle. Erityisen vaikeaksi tilanteeni tekee se, että kyseessä on ns. kielletty rakkaus. Olen jo toi921439Taas Venäjän tiedoittaja akka Varoitti Suomea ja Ruotsia liittymästä Natoon
Juuri sopivasti julkaistu varoitus, kun Suomen eduskunta alkaa klo 13:50 käsitellä asiaa suorassa TV 1:n lähetyksessä. ILtasanomat.4381370Harvoin julkisuudessa nähty Jari Sillanpää, 56, julkaisi uusia kuvia - Karisti Suomen pölyt jaloista
Huumekohun jälkeen matalaa profiilia pitänyt Jari "Siltsu" Sillanpää on ollut vaitonainen elämästään. Tänä keväänä miehen some on ollut hiljainen. Nyt71327