Luuletko, että pystyt ikinä ymmärtämään minua? Tapasimme pahassa vaiheessa. Kaikki tapahtui aivan liian nopeasti, oma elämäni oli vuoristorataa, en antanut aikaa itselleni. Enkä meille. En ollut tasapainossa.
Mitä tahansa, mutta pyydän, älä vihaa. Tiedä, että rakastan sinua tästä ikuisuuteen, tuli mitä tuli, kävi miten kävi.
Mitä tahansa, mutta pyydän, älä vihaa. Tiedä, että rakastan sinua tästä ikuisuuteen, tuli mitä tuli, kävi miten kävi.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Jos tuo olisi minulle niin vastaisin näin:
Ota yhteyttä livenä niin jutellaan. Olen antanut anteeksi jo kauan aikaa sitten.
Älä murehdi tuota näin jouluna, eli hymyillään kun tavataan. :)
Tuskimpa se nainen kuitenkaan noin ajattelee kuten sinä.
Pystyn ja voisin heti kun otat yhteyttä oikeesti ja sanot saman
Kuitenkin vain pipari kelpasi, vaikka elämäsi oli sekaisin!?!
Et tule enää ikinä satuttamaan minua!
Se on nainen
Mitäs sitten vaikka olis lesbo?
Kyllä minulle vielä penis kelpaa. En siis ole lesbo.
Tarkoitin, että sille miehelle kelpasi vain pipari.
Monesko kerta? Tai ei sen väliä. Hän ei pyytele anteeksi.
En ainakaan itse ole kovin pitkävihaista tyyppiä. Kyllähän kiukku ja viha välillä leimahtaa pintaan siis elämässä ihan muutenkin ja väistämättä, mutta en pysty elämään niin että jäisin niihin vellomaan. Ja ne kenestä oikeasti välitän niin heistä myös oikeasti välitän, eikä vaatimuksena ole minkäänlainen virheettömyys. Jospa se sinunkin joku ajattelisi jotenkin näin?
Hyvin samalla tavalla kirjoitat kuin minun eksäni joskus eron jälkeen minulle. Toivoisin ettet ole hän koska annoin silloin jo anteeksi hänelle (toivon siis että uskoi kerrasta kun sanoin). Yhteydessäkään vaikea olla koska omaa tunnetta jäi vielä.
Miksi on vaikeaa olla yhteyksissä jos on tunnetta? Minusta on helppoa olla yhteyksissä koska on juuri sitä tunnetta. En varmaan haluaisi olla yhteydessä ihmiseen jos ei ole hyvää tunnetta ihmisestä.
Jos toisella ei sitä tunnetta enää ole. Siksi. Eikö tuo nyt ole aika itsestäänselvää.
kirjoitellaan? Teksti täällä ei merkitse todellisessa elämässä mitään, se ei ratkaise mitään, ei auta toista ymmärtämään mitään. Siis miksi tänne? Mielestäni se on korkeintaan loukkaavaa... Ymmärrätkö sinä?
Vastaukseni ei ole vihaviesti, ainoastaan ihmettelyä siitä, miksi ihmiset toimivat näin? Todellisuudessa et pyydä anteeksi häneltä, vaan vetäydyt pois siitä, mikä pitäisi tehdä. Voihan elämänsä niinkin elää, mutta eihän tämä mitään muuta mihinkään suuntaan.
Voi että sentään, siis ihanko totta? Anna nyt kuitenkin aloittajan kirjoittaa sen mitä hän haluaa kirjoittaa, ja meidän muiden vastata mitä haluamme vastata. Eikös niin.
jos se on vain kirjoittamisen ilosta, eikä tarkoita mitään. Eikö mikään siis merkitse mitään? Melko käsittämätöntä minulle. Mutta kuten haluatte.
Mietipä näin tunnista hänet, me muut emme.
Joskus on hyvä paperille laitta, sanoja noita,
ilmahan heittää, kertomaan hetken.
Ilmaista itseä, kasvottomana ilman huolen häivää.
Tällä tunnistaminen on kun etsisi neulaa heinäsuovasta.
Tunnistat siis tekstin kun kolahtaa ja osuu,
varmuutta tuskin sinulla on.
Tuskin tarkoittaen pahaa.
ehkä vain empatiaa uupuu, kuka tietää... Varmuutta tuskin kellään, sepä se juuri.
Jos vain ilmaan heittää ja jättää siihen? Helpottuuko oma mieli, entä toisen? Anteeksi on itsensä vuoksi annettava, irti päästettävä, silti jotain jää.. riittääkö aika, että pystyy sen haavan umpeen kuromaan..
taas joku perheensä jättäny huora selittelee ja ämmät sympatiseeraa
En vihaa sinua. Olen vain suuttumukseni kanssa sellainen kuin olen. Ihmettelen sitä että sun reaktio on se mikä on ollut. Olen sellainen silloin, kun vastapuolelta tulee se reaktio, johon olen tottunut, mykkyys ja ymmärtämättömyys.
Emme tunne toisiamme, joten tähän vain olankohautus.
Sitäpaitsi uskoisin, että sun kanssa joutuisimme korkeintaan nahistelemaan tai ottamaan etäisyyttä, kun siltä tuntuu.Meidän riitely, se olisi sangen mielenkiintoista ottaen huomioon että rakastamme (!) toisiamme...
Mä olen oikeasti ihan tuuliajolla. Vaikka suunta on oikea ja se palkitsee :)
Laita tuo sama viesti txt:nä tai sähköpostina hänelle niin asiat selvenee. Nuo ovat asioita jotka hänen olisi hyvä tietää. Siis lähetä ne oikeasti.
No kuule olen lähettänyt. Ja täälläkin. Joten sana on vapaa missä vaan. Kunhan kirjoitin tänne koska hän teki mitä teki.
Kuten sanoin. suunta on oikea ja palkitseva :O
Mun rakkaus häneen on sellaista erikoista, voin vilpittömästi sanoa kaikille että olen rakastanut ja tiedän mitä se on. Rakkaudesta voi mennä sekaisin.
Tiedän kokemuksesta, että tämän jälkeen on hyvin vaikea löytää mitään vastaavaa tunnekokemusta kenenkään kanssa.
Mutta aika kultaa muistot ja elämä jatkuu.
Palstoilla olen tietoisesti tappanut kaiken tunteen, mikä häneen liittyy.
Ihan todella, jos ihmiset ihmettelevät, on pakko sanoa totuus omasta kokemuksesta, joten kenellekään ei jää epäselvää, miksi olen sellainen kuin olen.
Loppujenlopuksi elämä on hyvin yksinkertaista. Minusta tämä on vastuullista, eikä se ole tähänmennessä pelästyttänyt ketään.
Ota lääkkees ja lopeta vinkuminen
Joskus olla sylikkäin? Lähekkäin, rinnakkain, limittäin? Pyydän, anna anteeksi ja yritetään vielä.
Kysymys tuo on esitettävä hänelle. Kysymällä saat vastauksen.
Kieltävän vastauksen. Pääni ja sieluni on kai umpiluuta, eivät suostu hyväksymään. Tuska on hirveä.
Varmasti toinen ymmärtää kun vainpuhutte niistä, tätä kautta ei voi ymmärtää.
Et sinä täällä anteeksi saa
tuskin silti livenäkään.
Ainut neuvos käännä itseespäin,
kulje sä nyt vain eteenpäin.
Ei auta nyt ruikutus, ei turha vieserrys,
kovat oli testit, niitä läpäissyt et,
lisäksi toista syvästi haavoitit?
Ei ollut pelisi reilu,
sydän ei kellu, se upposi syvyyksiin,
tunne syvälle haudattiin.
Kulje vain nyt eteenpäin,
älä milloinkaan enää häntä päin.
Nyt lausun sulle "kunnioita",
älä turhaan enää haaveile noita,
yhteisiä polkuja joita ei enää koskaan kulkea voida.
Kuuntele tää on täynnä myös tunnetta,
suru jää ikävästi päättyi tää,
tyhjyyteen kaikki kuin häviää.
Palan veit sielustani,
mustimpaan tarinaan päätit meidät viedä.
Ei sellaista sydämeni enää siedä.
Ei sinulta, ei keneltäkään.
Voi kirjoittaa sanoja miljoonia,
sä voit eteen tai taakses katsoa,
kuin kangastukseksi menneeseesi jään.
Syväksi katumukseksi, saat käsiin painaa pään.
Mitä teet kun tulee seuraavan kerran samanlainen tilanne?
Satutit, petit ja jätit. Vain koska kaikki ei tapahtunut nopeasti.
Meillä oli kuitenkin kemiaa enemmän kuin koskaan kenenkään kanssa aikaisemmin.
Nyt kohtalona olla löytämättä ehkä koskaan mitään samanlaista.
Ei varmastikkaan ollut sen arvoista.
Samoin. Ei nähdä.