Eli onko kenelläkään parisuhteessa elävällä pakkoajatuksista kärsivällä henkilöllä koskaan ollut ongelmana sellaiset negatiiviset ajatukset omasta kumppanista?
Minun miehelläni on pakko-oireinen häiriö joka ilmenee seksuaalisina pakkoajatuksina. (yleensä naispuoleisesta tuttavista, sukulaisista ja ystävistä).
Nyt kuitenkin on alkanut ilmenemään uusia oireita, ja mies (monta kertaa päivässä) saa päähänsä minusta erilaisia pakkoajatuksia jotka aina liittyvät ulkonäkööni tai minuun ihmisenä negatiivisesti ja jotka eivät ole miehen omia mielipiteitä ja osa ei ole muutenkaan edes mitenkään mahdollisia.
Kiinnostaisi kuulla, onko kenelläkään toisella ollut vastaavaa tilannetta?
Kenelläkään pakkoajatuksia kumppanistaan?
avovaimo1
14
2389
Vastaukset
- Ruusu30
Hei.
Kyllä vain.olen kärsinyt itse juuri tuollaisista oireista viimeiset 8kk.minulla se alkoi juuri siitä,että aloin nähdä mieheni ulkonäössä vikoja.ahdistuin siitä,mutta en pystynyt lopettanaan.sitten vuoron saivat miehen älykkyys,arvot,sosiaalisuus yms.
Onneksi tällekin pakkoajatukselle löytyy termi.se on ROCD eli relationship obsesssive compulsive disorder.netistö löytyy englanniksi tietoa.eräs ihminen kirjoittaa blogia aiheesta:
http://relationshipocd.wordpress.com/
Hän on parantunut sairaudesta:)
Facebookissa on myös ryhmä ROCD Relationship.
ROCD kuuluu OCD:en eli sama juttu,eri aihepiiri.
Muehesi vou luulla ettei rakasta sinua,koska ajatukset yrittävät sanoa niin,mutta se ei ole totta!!
Voin kertoa enemmän jos haluat jutella.ystäväni löysi tämän diagnoosin ja se helpotti suunnattomasti ja myös minulla on hyvä terapeutti ja lääkitys.kärsin edelleen pakkoajatuksista,mutta nyt ainakin tiedän mikä minulla on.
Tsemppiä!parasta mitä voit tehdä on tukea kumppaniasi! Minun mieheni on jaksanut pysyä rinnallani,vaikka välillä en sitä tajua.
Saimme vauvan 2kk sitten:)- katie2
Hei,
kärsin samasta ongelmasta ja olen miettinyt terapiaan hakeutumista.
Netistä on vain niin vaikea löytää pakko-oireisiin erikoistunutta terapeuttia, mistä löysit omasi? Minulla on myös pelko, että terapeutin on helpompi ymmärtää pakkoajatukset, jotka liittyvät esim. sairastumisen pelkoon ja uunin päällä olemiseen, kuin kumppanin negatiivisiin (ehkä kuviteltuihinkin) piirteisiin. - Ruusu30
katie2 kirjoitti:
Hei,
kärsin samasta ongelmasta ja olen miettinyt terapiaan hakeutumista.
Netistä on vain niin vaikea löytää pakko-oireisiin erikoistunutta terapeuttia, mistä löysit omasi? Minulla on myös pelko, että terapeutin on helpompi ymmärtää pakkoajatukset, jotka liittyvät esim. sairastumisen pelkoon ja uunin päällä olemiseen, kuin kumppanin negatiivisiin (ehkä kuviteltuihinkin) piirteisiin.Hei Katie2!
Itse kävin jo terapiassa ennen kun pakkoajatukset alkoivat.
Perjaatteessa kognitiivis-behaviriostinen terapia sopii OCD:en.ei sillä väliä mihin pakkoajatukset liittyy,sama perjaate.
Voin kysyä terapeutiltani osaako hän suositella jotakuta.
Minkälaisia oireita sinulla on?
Fb:stä löytyy ROCD relationship ryhmä.se on todella hyvää vertaistukea ja aivan mahtava ROCD:stä parantuneen blogi
http://relationshipocd.wordpress.com/
Jos haluat jutella enemmän,kirjota ihmeessä. - katie2
Ruusu30 kirjoitti:
Hei Katie2!
Itse kävin jo terapiassa ennen kun pakkoajatukset alkoivat.
Perjaatteessa kognitiivis-behaviriostinen terapia sopii OCD:en.ei sillä väliä mihin pakkoajatukset liittyy,sama perjaate.
Voin kysyä terapeutiltani osaako hän suositella jotakuta.
Minkälaisia oireita sinulla on?
Fb:stä löytyy ROCD relationship ryhmä.se on todella hyvää vertaistukea ja aivan mahtava ROCD:stä parantuneen blogi
http://relationshipocd.wordpress.com/
Jos haluat jutella enemmän,kirjota ihmeessä.Hei taas,
otin yhteyttä entiseen terapeuttiini, joka hoiti minua aikoinaan, kun kärsin paniikkihäiriöstä. Hän on juuri kognitiiviseen psykologiaan erikoistunut psykologi. Saa nyt nähdä, miten tämä edistyy, terapeutti ei ainakaan ensimmäisellä kerralla osannut nähdä parisuhdeajatuksia pakko-oireina.
Aikaisemmin oireeni liittyivät siihen, että mietin, että onko juuri mieheni oikea minulle, miltä minusta tuntuu ja rakastanko oikealla tavalla. Nyt epäily rakkaudesta on hävinnyt, mutta keskityn hirveästi siihen ovatko mieheni jutut älykkäitä tai hauskoja. Jos päätän, että jokin asia ei häiritse, niin keksin kyllä aina uuden.
Olen lukenut jo muutaman vuoden stuckinadoorway nimistä palstaa ja sieltä juttuja ROCD:sta ja löydän kyllä itseni niiden ihmisten tarinoista. Söin aikaisemmin masennuslääkkeitä ja silloin nämä ajatukset eivät häirinneet niin paljon, mutta kokeilin lopettaa ne ja ajatukset alkoivat taas ahdistaa. Luin tuon blogin läpi ja ajattelinkin kokeilla muutamaa siellä annettua neuvoa. Jotenkin tuntuu kuitenkin, että näistä ajatuksista irtipääseminen on todella ison työn takana. - katie2
katie2 kirjoitti:
Hei taas,
otin yhteyttä entiseen terapeuttiini, joka hoiti minua aikoinaan, kun kärsin paniikkihäiriöstä. Hän on juuri kognitiiviseen psykologiaan erikoistunut psykologi. Saa nyt nähdä, miten tämä edistyy, terapeutti ei ainakaan ensimmäisellä kerralla osannut nähdä parisuhdeajatuksia pakko-oireina.
Aikaisemmin oireeni liittyivät siihen, että mietin, että onko juuri mieheni oikea minulle, miltä minusta tuntuu ja rakastanko oikealla tavalla. Nyt epäily rakkaudesta on hävinnyt, mutta keskityn hirveästi siihen ovatko mieheni jutut älykkäitä tai hauskoja. Jos päätän, että jokin asia ei häiritse, niin keksin kyllä aina uuden.
Olen lukenut jo muutaman vuoden stuckinadoorway nimistä palstaa ja sieltä juttuja ROCD:sta ja löydän kyllä itseni niiden ihmisten tarinoista. Söin aikaisemmin masennuslääkkeitä ja silloin nämä ajatukset eivät häirinneet niin paljon, mutta kokeilin lopettaa ne ja ajatukset alkoivat taas ahdistaa. Luin tuon blogin läpi ja ajattelinkin kokeilla muutamaa siellä annettua neuvoa. Jotenkin tuntuu kuitenkin, että näistä ajatuksista irtipääseminen on todella ison työn takana.Ja piti vielä kysyä, käytätkö sinä jotain lääkitystä? Entä kun olit raskaana? Itse lopetin lääkityksen juurikin sen takia, että haluiasimme saada vauvan.
- ruusu30
katie2 kirjoitti:
Ja piti vielä kysyä, käytätkö sinä jotain lääkitystä? Entä kun olit raskaana? Itse lopetin lääkityksen juurikin sen takia, että haluiasimme saada vauvan.
Hei!
Oireeni alkoivat toisella raskauskuukaudella. Sinnittelin muutaman kuukauden,mutta oloni meni niin pahaksi,että jouduin aloittamaan SSRI-lääkityksen. Selvitin perinpohjin voiko sitä käyttää raskaana. Minulle sanottiin että ensimmäisen kolmanneksen jälkeen ei ole vaaraa. Myöskin imettäessä ok,koska siitä ei imeydy paljon lapseen. Teatologinen tietopalvelu kertoo täsmätietoa raskauden ja imetyksenajan lääkityksestä. Minulle myös sanottiin että vauvalle stressi on pahempi kun lääkkeet.oli pakko uskoa vaikka helppoa se ei ollut!
Vauvani on ihan uskomattoman rauhallinen ja terve:)
Eli on mahdollista käyttää lääkettä vaikka olisi raskaana/imettäisi,mutta siitä kannattaa keskustella hyvän psykiatrin/lääkärin kanssa. - Ruusu30
ruusu30 kirjoitti:
Hei!
Oireeni alkoivat toisella raskauskuukaudella. Sinnittelin muutaman kuukauden,mutta oloni meni niin pahaksi,että jouduin aloittamaan SSRI-lääkityksen. Selvitin perinpohjin voiko sitä käyttää raskaana. Minulle sanottiin että ensimmäisen kolmanneksen jälkeen ei ole vaaraa. Myöskin imettäessä ok,koska siitä ei imeydy paljon lapseen. Teatologinen tietopalvelu kertoo täsmätietoa raskauden ja imetyksenajan lääkityksestä. Minulle myös sanottiin että vauvalle stressi on pahempi kun lääkkeet.oli pakko uskoa vaikka helppoa se ei ollut!
Vauvani on ihan uskomattoman rauhallinen ja terve:)
Eli on mahdollista käyttää lääkettä vaikka olisi raskaana/imettäisi,mutta siitä kannattaa keskustella hyvän psykiatrin/lääkärin kanssa.Hei vielä,
En huomannut edellistä viestiäsi aijemmin.
Minusta on outoa jos terapeuttisi ei koe ajatuksiasi pakkoajatuksina.tietääkö hän ROCD:stä?
No sama se jos hän osaa auttaa sinua..?
Vaikka oma terapeuttini tiesi ROCD:stä,ei hän aluksi sanonut siitä,mutta hän on aina tiennyt että ahdistukseni poikaystäväni seurassa ovat seurausta ajattelusta,peloista,menneisyyden hylkäämiskokemuksista ja erilaisista skeemoista.
Kaikki terapeutit/psykiatrit eivät osaa hoitaa ROCD:tä. Eräs psykiatri sanoi minulle,että ehkä et vain rakasta miestäsi.Eli kaikki eivät todella ymmärrä.
Itse myös "koulutan" terapeuttiani.lähetän hänelle artikkeleita ROCD:stä ja kerron kokemuksiani.
Kaikilla ihmisillä on varmasti vastasvanlaisia epäilyksiä parisuhteissa,mutta ero on se,että he euvät jää miettimään asiaa jatkuvasti tai ahdistu suunnattomasti.
Kyse on suurimmaksi osaksi prokisoinnista.
Haluatko kirjotella privana?
Mitenköhän se onnistuu?
Oletko kokeillut mind fullnesia? Ihan ensimmäinen asia on ymmärtää että sinä et ole ajatuksesi ja ne eivät ole faktoja!
Voimia! - Ruusu30
Ruusu30 kirjoitti:
Hei vielä,
En huomannut edellistä viestiäsi aijemmin.
Minusta on outoa jos terapeuttisi ei koe ajatuksiasi pakkoajatuksina.tietääkö hän ROCD:stä?
No sama se jos hän osaa auttaa sinua..?
Vaikka oma terapeuttini tiesi ROCD:stä,ei hän aluksi sanonut siitä,mutta hän on aina tiennyt että ahdistukseni poikaystäväni seurassa ovat seurausta ajattelusta,peloista,menneisyyden hylkäämiskokemuksista ja erilaisista skeemoista.
Kaikki terapeutit/psykiatrit eivät osaa hoitaa ROCD:tä. Eräs psykiatri sanoi minulle,että ehkä et vain rakasta miestäsi.Eli kaikki eivät todella ymmärrä.
Itse myös "koulutan" terapeuttiani.lähetän hänelle artikkeleita ROCD:stä ja kerron kokemuksiani.
Kaikilla ihmisillä on varmasti vastasvanlaisia epäilyksiä parisuhteissa,mutta ero on se,että he euvät jää miettimään asiaa jatkuvasti tai ahdistu suunnattomasti.
Kyse on suurimmaksi osaksi prokisoinnista.
Haluatko kirjotella privana?
Mitenköhän se onnistuu?
Oletko kokeillut mind fullnesia? Ihan ensimmäinen asia on ymmärtää että sinä et ole ajatuksesi ja ne eivät ole faktoja!
Voimia!Tässä vielä hyvä sivusto.10 ohjetta terapeuteille.ehkä voisit lähettää tämän terapeutillesi?
http://rocd.net/tips-for-therapists/ - katie2
Ruusu30 kirjoitti:
Hei vielä,
En huomannut edellistä viestiäsi aijemmin.
Minusta on outoa jos terapeuttisi ei koe ajatuksiasi pakkoajatuksina.tietääkö hän ROCD:stä?
No sama se jos hän osaa auttaa sinua..?
Vaikka oma terapeuttini tiesi ROCD:stä,ei hän aluksi sanonut siitä,mutta hän on aina tiennyt että ahdistukseni poikaystäväni seurassa ovat seurausta ajattelusta,peloista,menneisyyden hylkäämiskokemuksista ja erilaisista skeemoista.
Kaikki terapeutit/psykiatrit eivät osaa hoitaa ROCD:tä. Eräs psykiatri sanoi minulle,että ehkä et vain rakasta miestäsi.Eli kaikki eivät todella ymmärrä.
Itse myös "koulutan" terapeuttiani.lähetän hänelle artikkeleita ROCD:stä ja kerron kokemuksiani.
Kaikilla ihmisillä on varmasti vastasvanlaisia epäilyksiä parisuhteissa,mutta ero on se,että he euvät jää miettimään asiaa jatkuvasti tai ahdistu suunnattomasti.
Kyse on suurimmaksi osaksi prokisoinnista.
Haluatko kirjotella privana?
Mitenköhän se onnistuu?
Oletko kokeillut mind fullnesia? Ihan ensimmäinen asia on ymmärtää että sinä et ole ajatuksesi ja ne eivät ole faktoja!
Voimia!Hei taas,
valitettavasti en ole aiemmin päässyt tänne kirjoittamaan.
En tiedä tietääkö terapeuttini ROCD:sta, mutta hän tietää kyllä OCD:sta. Hänen mielestään ei saa heti kuitenkaan ajatella, että kyse on pakko-oireista ennen kuin keskustelemme asiasta enemmän. Sain kylläkin häneltä ihan hyvää ajateltavaa ja olen huomannut, että asiat, jotka minua ahdistavat eivät kuitenkaan ole oikeasti vakavia asioita vaan teen niistä liian isoja.
On ainakin todella helpottavaa puhua asioista jollekin, koska minä en pysty kavereilleni asiasta puhumaan, koska luultavasti heidän mielestään suhteessamme olisi jotain vikaa, jos minua ahdistaa niin paljon. Jotkut ystäväni saavat minut jopa välillä ahdistumaan lisää kyselemällä olenko onnellinen, onko suhteessamme kaikki hyvin, rakastanko miestäni yli kaiken ym.
Minä olen huomannut, että hormonit myös vaikuttavat tähän ongelmaan todella paljon. Yleensä kuukautisten jälkeen pystyn olemaan paljon enemmän miettimättä asioita ja olemaan rauhallinen, mutta kun PMS alkaa, tilanne pahenee. Samoin oireisiin vaikuttaa kaikenlainen muu stressi elämässä.
Ostin kirjan mindfulnessista, mutta en ole vielä päässyt ensimmäistä lukua pidemmälle. Oletko saanut siitä apua?
En oikein tiedä, miten privana kirjoittelu onnistuisi täällä. Ilmeisesti sähköpostiosoitteita tänne ei saa kirjoittaa. - Ruusu30
katie2 kirjoitti:
Hei taas,
valitettavasti en ole aiemmin päässyt tänne kirjoittamaan.
En tiedä tietääkö terapeuttini ROCD:sta, mutta hän tietää kyllä OCD:sta. Hänen mielestään ei saa heti kuitenkaan ajatella, että kyse on pakko-oireista ennen kuin keskustelemme asiasta enemmän. Sain kylläkin häneltä ihan hyvää ajateltavaa ja olen huomannut, että asiat, jotka minua ahdistavat eivät kuitenkaan ole oikeasti vakavia asioita vaan teen niistä liian isoja.
On ainakin todella helpottavaa puhua asioista jollekin, koska minä en pysty kavereilleni asiasta puhumaan, koska luultavasti heidän mielestään suhteessamme olisi jotain vikaa, jos minua ahdistaa niin paljon. Jotkut ystäväni saavat minut jopa välillä ahdistumaan lisää kyselemällä olenko onnellinen, onko suhteessamme kaikki hyvin, rakastanko miestäni yli kaiken ym.
Minä olen huomannut, että hormonit myös vaikuttavat tähän ongelmaan todella paljon. Yleensä kuukautisten jälkeen pystyn olemaan paljon enemmän miettimättä asioita ja olemaan rauhallinen, mutta kun PMS alkaa, tilanne pahenee. Samoin oireisiin vaikuttaa kaikenlainen muu stressi elämässä.
Ostin kirjan mindfulnessista, mutta en ole vielä päässyt ensimmäistä lukua pidemmälle. Oletko saanut siitä apua?
En oikein tiedä, miten privana kirjoittelu onnistuisi täällä. Ilmeisesti sähköpostiosoitteita tänne ei saa kirjoittaa.Moi,
No kirjotellaan täällä. Saapa joku muu toivottavasti apua joskus...
Mä olen kirjottanut sille Brunolle,joka pitää sitä rocdrecovery blogia ja hänen kanssa keskustelusta on ollut paljon apua. Hän on todella auttavainen ja antanut hyviä neuvoja. Suosittelen rohkeasti kirjoittamaan hänelle.
Tiedän täysin mitä tarkoitat,ettet voi puhua ystävillesi, itse koin saman mutta en niin paljon enää.
Olen kertonut heille että kärsin tälläisestä oireyhtymästä ja että samasta kärsii moni muukin. Se saa usein ihmiset ymmärtämään ettei kyse ole parisuhteestasi. Voit myös kertoa ettei ole normaalia ahdistua niin paljon suhteesta. Jos et haluaisi olla miehesi kanssa, reagoisit eri tavalla. Ja jos miehesi on kaikinpuolin kelpo, ei henkistä ja fyysistä väkivaltaa, ei ole mitään syytä ahdistua niin paljon.
Toisaalta ei sinun tarvitse kellekkään selittää mitään. Itse en enää puhu paljon tästä ystävilleni (muuta kun pari lähintä jotka tietää). Puhun mielummin terapeutilleni ja samasta kärsivien kanssa täällä netissä.
Olen saanut apua hiukan mindfullnesista. Koen että se rauhottaa ja muistuttaa siitä että emme ole ajatuksemme.
Tässä linkki mindfullness audioihin. Koen ne helmpommiksi kun lukemisen.
https://www.dropbox.com/sh/e8o62697l6x1mwy/ofHiFWKWBh/Mindfulness Mark Williams
Itse ehkä suurin oivallus on ollut se, että aivomme on jaettu eri osiin ja vain yksi osa on ajattelu-aivot, yksi tunneaivot ja yksi liskoaivot. Kun tunnemme ahdistusta(=PELKO) alamme tulkitsemaan sen ajattelu-aivoillamme "en voi rakastaa miestän koska tunnen ahdistusta hänen seurassaani"...
Mutta se pelko on liskoaivoissamme, joka taas reagoin asiohin jota tapahtui menneisyydessämme(=TRAUMAT), jotka aiheuttavat tätä pelkoa.
Tässä vielä paremmin kuvattuna sama asia:
http://relationshipocd.wordpress.com/2013/02/08/tip-33-the-2-or-3-brains/
Ahdistus ei voi tulla toisesta ihmisestä vain ROCD:stä eli menneisyyden traumoista. Ahdistus, rakkaus tai mikään muu ei tule toisesta ihmisestä, vaan kaikki mitä on, tulee itsestä, koska me koemme vain omat reaktiomme.
Ja me kaikki ollaan aivopesty aivan väärästä rakkauskäsiteyksestä, jota kultuurimme,vanhempamme, ystävämme uskottelevat tosilleen ja meille. (hollywood jne)
Itse ajattelen näin; Rakastaminen on valinta, joka tarvitsee tehdä aina uudelleen ja uudelleen. Joinain päivinä tunnemme rakkautta,toisena emme.
Parisuhteessa tärkein on luottamus, toisen parhaan ajatteleminen ja elämän jakaminen.
Joka päivä koen ahdistusta, mutta kun saan paniikkikohtauksen kun mieheni vaihtaa hiustyyliä niin voi ihan hyvin kysyä itseltään, että voisikohan tässä olla takana jotain "hieman" isompaa pelkoa?
Minkälaisista oireista sinä kärsit? Osaatko sanoa mistä pelkosi kumpuaa?
- Mieli4
Ruusu30 olis kiva jutella kanssasi, mä oon vielä tosi yksin tämän inhottavan ahdistuksen kanssa....
Huolestuttaa, pelottaa, ahdistaa, entä jos jos jos, ahdistaa vielä enemmän, pyörittelen, kääntelen ja yritän ratkaista "ongelmia" päässäni ja en tule mihinkään lopputulokseen jollon ahdistaa vielä enemmän....
Mieheni on ihana, hellyyttävä, avulias, huomaavainen jne...
Olemme olleet yhdessä 13 vuotta, ja ei mulla koko ajan näitä oloja ole ollut.
Itse asiassa vasta eilen törmäsin tähän ja koin suurta helpotusta että en olekkaan ainut ja erikoinen....
En voinu oikeen ymmärtää että oikeasti tälläinen ROCD on edes olemassa, ja tuntuu vaan koko ajan että luen itsestäni.
Tuossa äsken kun syötin 7 kk aamupuuroa aloin miettimään että ehkä meidän kanattaisi erota, että mieheni saisi oikeaa rakkautta/seksiä joltain terveeltä naiselta, ja entä jos vaan käytän hyväkseni miestä kun on niin avulias ja entä jos jos jos, ja nyt siis taas ahdistaa...
Korostan vielä että mulla ei ole siis todellakaan koko aikaa näitä oloja, tulevat aika kausittain, kevät on tosi hankalaa aikaa tai jos tulee suuria muutoksia.
Meille siis syntyi ensimmäinen lapsi 7 kk ja ajattelin että se olisi onnellinen ja rikastuttava asia, no olen ollut aika pihalla ja ymmälläni ja ahdistunut....
Mulla kun ei ole kovin turvallista lapsuutta nuoruutta ollut en oikeen tiedä miten toimia äitinä, puolisona ja itsenäisenä naisena....
Mä olisin NIIIIN kiitollinen jos joku kaltaiseni kirjottais ja kertois ehkä miten olette päässeety yli näistä? - Mieli4
Huhuuuu
- Ruusu32
Moi.
Mä oon tuossa toisessa ryhmässä pregnant-nimimerkillä.
En ole pitkään aikaan lukenut näitä, kun niin pitkään kesti,että kukaan tänne kirjotti.
Juttelisin mielelläni kanssasi. - Ruusu32
Ruusu32 kirjoitti:
Moi.
Mä oon tuossa toisessa ryhmässä pregnant-nimimerkillä.
En ole pitkään aikaan lukenut näitä, kun niin pitkään kesti,että kukaan tänne kirjotti.
Juttelisin mielelläni kanssasi.Tässä on hyvä sivusto:
http://conscious-transitions.com/
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?
Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta781805Tietysti jokainen ansaitsee
Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt181689- 161504
50+ naiset kyl
Lemottaa sillille mut myös niitte kaka lemottaa pahlle ku kävin naiste veskis nuuhiin191193En voi sille mitään
Tulen niin pahalle tuulelle tästä paikasta nykyisin. Nähnyt ja lukenut jo kaiken ja teidän juttu on samaa illasta toisee121184Välitän sinusta mies
Kaikki mitä yritin kertoa tänään ei mennyt ihan putkeen..Joka jäi jälkeenpäin ajateltuna suoraan sanottuna harmittaa aiv61172hieman diabetes...
Kävin eilen kaverin kanssa keskusapteekissa kun on muutama kuukausi sitten tullut suomesta ja oli diabetes insuliinit lo121136Annetaanko olla vaan
Siinä se, tavallaan kysymys ja toteamuskin. Niin turhaa, niin rikkovaa. On niin äärettömän tärkeä, ja rakas olo.. N291121Miten joku voi käyttää koko elämänsä
siihen että nostelee täällä vanhoja ketjuja ja troIIaa niihin jotain linkkiä mitä kukaan ei avaa? Ihmisellä ei ole mitää61119Pakkoruotsi on leikkikieli, jota ei ole tarkoituskaan osata
Pakkoruotsi on leikkikieli. Ennen leikkikieltä sanottiin siansaksaksi, sitten keksittiin tilalle pakkoruotsi. Pakkoruot71104