Mitä sä

elämää......

Riittämättömyyttä.

En mitään elävää.

En pelkää yhtään mitään...

tai myös paljon kauniisti ajattelen..

http://www.youtube.com/watch?v=Rw6V_zHQSOU

mitä vastasin, kun viimeksi tuo minulta kysyttiin. Tuskin sanoin mitään kauhean järkevää. No, sitähän pelkää, että rakastuu ja tulee taas jätetyksi, niin kuin monen monta kertaa. Kun kulho särjetään miljooniksi palasiksi, ei sitä enää liimallakaan korjata...... Vai korjataanko? En usko omalla kohdalla. Toivottavasti muilla asiat paremmin. :)

Rakkauden jälkeen tulevaa ikävää.. surua.. kipua..
Jos se menee niin..

pelkään:(

Ja olisiko minusta siihen..

Pelkään jonkun verran hammaslääkäriä ja pelkään joskus sitä omaa spontaaniuttani jonka jälkeen rämmin useimmiten suoraansanottuna paskassa.
Kuten tämä: Toimi sydämen äänellä ja järki on silloin toissijainen ajatus---> toimi ensin ja kuuntele järkeä, ajattele sitten.

Pelkään ja niin h*tosti. Siitä haluaisin puhua henkilön kanssa
kehen se kohdistuu. Mutta toinen pelkää vieläkin enemmän, puhumista, mua ja ties mitä. Selvitä siinä sitten yksin puhellessa asioita.....

Sitä pistosta rinnassa kun näkee hänet toisen kanssa.

kun ei pidä pelätä. Tulen kun pyydetään.
Mitä sinä?

Minussa sisällä asuu joku joka pelkää. Kuristaa rintalastan takana sydämen kasaan.
Kun sen vaientaa niin kaikki hyvin. Sen kanssa on vain elettävä.

http://www.youtube.com/watch?v=0An01bFrpDI

Pelkään. Kantavatko siipeni vielä jatkossakin. On ollut jo niin pitkä matka.. nyt istuskelen tässä pilvenreunalla ja levähdän hetkisen. Katselen maailman ihmeellisyyttä, huokaisen, ja kohta jo jatkankin matkaani.

Pelkään. Olenko enkeli vai ..jotakin muuta. Ehkä siltä väliltä. Kiltti, paha? Mielummin kiltti, mutta asuu minussa hieman pahuuttakin.. ehkä olinkin enkeli syntyessäni, ja nyt elämä on katkaissut siipeni.

Nooh.. kyhäilen ne vaikka oljista takaisin.. :)

Minulle kävi samoin. Sammuin eräänä vappuna teekkarina kalliolle. Aamulla kun heräsin tunsin kuinka selässäni olivat pienet räpiköivät siivet. No, olin aamuyöstä sammunut lokinpoikasen päälle,luulin että minusta oli tullut enkeli jolla oli siivet. No onneksi lokinpoikanen pääsi terveenä lentämään vapauteen, kun huomasin virheeni.Vaikka ei sen puoleen, kyllä me teekkarit tunnemme olevamme vähintään puolijumalia, enkeleistä puhumattakaan.

.. oletpa elämääkokenut, tai sitten vain erikoisen hauska. Jokatapauksessa. Tänä aamuyöstä, olit ainakin syypää mun hymyyn ..;)

Hyvää yötä ♥

paljon kuin sinä minua.sen takia olemme vielä palstalla eikä irl.hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta.

Pelkään, että rakastun ja se ei ole mahdollista.