"Kansalliskielistrategian oikeudellisena taustana on perustuslaki ja sitä täsmentävä kielilainsäädäntö."
Mistä Suomen perustuslaissa löytyy kohta, että minun pitäisi osata pakkoruotsia!
Tämä savolaispojan (kutsutaan myös pääministeriksi) johtama "kansalliskielistrategia" taitaa olla täysi ankka jo syntyessään sillä perustuslaissa ei ole pykälää, joka velvoittaisi minua tai sinua osaamaan pakkoruotsia.
Todellisuudessa perustuslakimme EI velvoita kansalaisten eikä edes virkamiehistön pakkoruotsitukseen, silti siihen viitataan kielilain "taustana".
http://vnk.fi/julkaisut/listaus/julkaisu/fi.jsp?oid=373031
.
Mistä Suomen perustuslaissa löytyy kohta, että minun pitäisi osata pakkoruotsia!
Tämä savolaispojan (kutsutaan myös pääministeriksi) johtama "kansalliskielistrategia" taitaa olla täysi ankka jo syntyessään sillä perustuslaissa ei ole pykälää, joka velvoittaisi minua tai sinua osaamaan pakkoruotsia.
Todellisuudessa perustuslakimme EI velvoita kansalaisten eikä edes virkamiehistön pakkoruotsitukseen, silti siihen viitataan kielilain "taustana".
http://vnk.fi/julkaisut/listaus/julkaisu/fi.jsp?oid=373031
.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Perustuslain 2 luvun 17 §:
"Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.
Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan."
----------------------
Joko ymmärrät?
Ei niitä lakeja tietenkään säädetä niin, että Peräseinäjoen Penan on pakko opetella ruattia.
Jollei pakkoa olisi, luuletko että Suomen rahvas opiskelisi yhtään mitään - paitsi tukien hakemista sossusta. Joissain asioissa pakko on vain kerta kaikkiaan hyväksi.
Luulen Itä-Suomen rahvaan opiskelevan venäjää mieluummmin kuin ruotsia. Tällaista lupaa ei kuitenkaan ssatu, vaikka Itä-Suomessa venäjän kielelle olisi suuri tarve.
Itä-Suomen rahvas ei hae tukia vaan oikeutta lukea venäjää pakollisena ruotsin tilalla käydäkseen kauppaa venäläisten kanssa ja vieraillakseen itse Venäjällä.
Pakkoruotsi tuli peruskouluihin 1970-luvun alkupuolella ja virkamiesruotsi yliopistoihin vuonna 1978. Perustuslaki on säädetty ennen näitä tapahtumia. Esim. pakkosuomi poistui Ahvenanmaalta jo vuosikymmen sitten.
On täysin kestämätöntä viitata Suomen perustuslakiin, kun perustellaan pakkoruotsia.
Todellisuudessa pitäisi vedota 900-vuotiseen palveluperiaatteeseen ja -velvoitteeseen, jossa suomenkielinen on alistettu palvelemaan miehittäjiä heidän omalla kielellään, joka ei oikestaan ole edes kansalliskieli Suomessa vaan aivan muualla.
.
Koulutuksen tasosta pitäisi puhua vähän laajemminkin kuin pelkästään ruotsin kielen opetuksen osalta.
On esimerkiksi aivan käsittämätöntä, että tasokurssit poistettiin. Tämä tasapäistäminen ja samojen asioiden opettaminen kaikille ei vain toimi. Lahjakkaat turhautuvat kun yksinkertaisemmat eivät pysy perässä ja häiritsevät tunteja.
Ennenvanhaan tapahtui kahtiajako kun vain osa oppilaista pääsi oppikouluun. Tällainen järjestelmä pitäisi ottaa uudelleen käyttöön. Lahjattomille riittäisi vain yhden vieraan kielen opiskelu ja heille voitaisiin opettaa peruskurssien lisäksi esim. käden taitoja. Lahjakkaammat opiskelisivat sitten ruotsia ja muita kieliä, filosofiaa ja valinnaisina aineina mitä haluaisivat. Näin jokainen voisi opiskella itselleen parhaiten sopivalla mallilla, eikä resursseja tuhlattaisi. Näkeehän sen jo täällä keskustelupalstoillakin, että kaikki peruskoulun käyneet eivät osaa edes oikeinkirjoituksen perusasioita, esimerkiksi yhdyssanojen kirjoittamista.
Se on kylläkin selvä että Suomen ruotsalaiset ovat aina käyttäneet julkisuudessa ja keskusteluissaan tarkoituksellisen epäselvästi näitä Perustuslain ja muiden lakien pohjalta tulleita enemmistön velvollisuuksia osata ja opetella pakkoruotsia.
Sen näkee siitä, että jopa juristitaustaiset Suomen ruotsalaiset eivät mielellään vapaaehtoisesti täsmennä lausuntojaan, vaan yleensä vasta sitten, kun toimittaja joku osaa kysyä, että vaatiiko Perustuslaki tosiaankin ruotsin osaamista, jolloin vasta tulee kiemurteleva vastaus tyyliin:
"Eihän se tietenkään sitä vaadi, mutta kaksikielisessä valtiossa olisi hyvä että..."
Suomessa on 5% ruotsinkielisiä. Ahvenanmaan noin 30 000 asukkaasta on ruotsinkielisiä noin 90%. Suurin osa ruotsinkielisistä on kaksikielisiä.
http://valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/puheet/puhe/fi.jsp?oid=342101
Ministeri Henrikson tulkitsee kaksikielisen koulun olevan suomi-ruotsi epäilen vanhempien tarkoittavan kuitenkin suomea tai ruotsia ja toisena kielenä jotain muuta.
Olisi aika ottaa jo venäjä, ranska, saksa tai kiinankieli ruotsinkielen tilalle.
Ruotsinkielisten viranomaispalvelu onnistuisi tulkin avulla. Nykyisillä teknisillä laiyteilla tulkkaaminen onnistuisi milloin vain ja missä vain. Samoin suomenkielisten tulkkaus onnistuisi ruotsinkielisillä alueilla.
Ruotsinkielisille pitäisi olla samat pääsyvaatimukset opiskelemaan kuin suomenkielisillä. Se on yksi epäkohta, joka harmittaa kovasti suomenkielisiä opiskelijoita.
Eilen Gestrin yritti Folktingetissä kieltää kielipoliittisen keskustelun kouluissa vetoamalla tuohon kansalliskielistartegiaan.