Nyt sitä omistan minäkin muovikuusen lopetettuani sen kuusen ostamisen ja raijaamisen kotiin ja kyllästyttyäni niihin havunneulasten piikkeihin.
Mutta muistan niin pirskatin lämmöllä nuoruusajan kuusenhommaamisen :)
eixsexihan tämän päivän malliin silloin mennyt.....
se "kaapattiin" metsästä.
Nyt tuntisi itsensä tosi rikolliseksi jos saman tekisi. Meinaan kun metsä ei ollut ihan oma kun joskus kuusen haimme,mutta tunnelmaa meillä riitti ja hymy huulessa eikä maanomistaja menettänyt mitään hoitamattomalla metsällä kun astelimme.
Mutta muistan niin pirskatin lämmöllä nuoruusajan kuusenhommaamisen :)
eixsexihan tämän päivän malliin silloin mennyt.....
se "kaapattiin" metsästä.
Nyt tuntisi itsensä tosi rikolliseksi jos saman tekisi. Meinaan kun metsä ei ollut ihan oma kun joskus kuusen haimme,mutta tunnelmaa meillä riitti ja hymy huulessa eikä maanomistaja menettänyt mitään hoitamattomalla metsällä kun astelimme.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Vantaan Kuusijärvellä olen käynyt. Mutta ei siellä ollut koristeltuja kuusia, siis valmiiksi koristeltuja, niin en ottanut yhtäkään:)
Mitä tulee muistoihin kuusista kuusista muistoihin...niistä on niin pitkä aika ja niin monta erilaista on ollut. Jopa matkoilla erilaisissa kulttuureissa olen nähnyt jos jonkilaista viritystä.
Ammoin ne aidot liekillä palavat kynttilät olivat joulukuusen status ja symboli. Kaikki sen jälkeinen liian keinoa.
Muistan itsekin lapsuuden kynttilänjalat ja ne kynttilät joita sitten piti vahtia että kaikki on turvallista ja ne ihanat enkelikoristeet joissa oli se lituska karkki sisällä ja niitä sitten sai syödä. Kyllä hienoja koristeita on nytkin myynnissä jos raskii ostaa, minulla on yhä ne ikuisuuksien ajan olleet samat koristeet, lasikoristeita mietin yhdessä vaiheessa mutten sitten raaskinut ostaa.
Kuusen varasteleminen kallis harrastus.
Kiinnisjäämisriski toki pieni, mutta itseasiasa kyseessä on vakava rikos. Vaikka taloudellinen vahinko ei yksittäisen kuusen kohdalla ole kuin muutama satanen, teon tahallisuus ja sen suunnitelmallinen toteutus ovat raskauttavia asianhaaroja sakkoja määriteltäessä.
Minulta ei ole kuusia varastettu kai kymmeneen vuoteen, narautin kerran varkaan. Naapurista varastivat vuosi sitten istutetun kuusen talon päästä, siis pihasta. Tekijästä vahva epäily, sen ei enää parane varastella kuusia meitin naauristosta, menee niinkuin saunan takana käynti-osastolle, jos kuusi häviää joltakulta.
=DW=
Joo myönnän että se on rikos. Silloin se vain oli aika sallittu rikos ja aika yleinen tapa hankkia kuusi.
Nyt on metsät niin hoidossa ettei sinne passaakaan mennä enää.
Kuuskymppiä sain varastamisesta ja
kaks sataa suunnittelusta.
Huhhei, sen kuusen tulet muistamaan aina.
Kuusi tuli kalliksi, mutta kinkun
nappasin naapurin parvekkeelta.
Kun mein lapset oli pieniä käytiin koko perhe ihan laillisesti syksyisin metässä kiertelemässä ja katsastamassa mahdollisimman sopivaa kuusta jouluksi, löydettyämme sopivan merkattiin se ja vähän ennen joulua se sieltä haettiin. Ne oli mukavia metsäretkiä:))) Tänä vuonna haettiin miehen kanssa kahdestaan, lumi oli jo maassa, mutta sopiva löydettiin, tossa se nyt ikkunan edessä seisoo kaikessa komeudessaan.
Saa nähä kuinka monena jouluna vielä oma aito kuusi haetaan? :)))
Se on kuusen hakua se kun sen itse hakee, sillä tavalla se saisi olla vieläkin, pitäisi vain olla mistä hakea.
No pitihän se kuusi hommata pitkästä aikaa, rankkaa hommaa oli kantaa se kotiin.
Oli vain sattumoisin kokonaiset kuuset loppuneet niin minulle jäi vain rippeet eli kolme oksaa : } , No ostin ne ja kauniilta nuo hopeakuusen oksat kyllä tuossa lattiamaljakossa näyttävätkin.
Eivätkä yhtään pistelleet pikkuvekaraa kun hän teki tutkimusmatkaa koristeisiin ja tiukuihin jotka ovat aseteltuina oksiin. Koristeet kumma kyllä vähän erilaisessa järjestyksessä kuin muutama päivä takaperin ;O
Isä osti kuusen ja piti olla latvakuusi paksuine piikkeineen. Äiti lauloi "oi terve joulukuusi" isän tuodessa sitä sisään. Kuusi tuotiin aatonaattona ja aattoaamuna me lapset koristelimme.
Olin kova askartelemaan ja keksimään erilaisia kuusenkoristeita. Siihen oikein kannustettiin, joten se oli ehkä kivointa joulun alla miettiessäni mitäs nyt tekisi. Osa tekemistäni koristeista on yhä säästössä ja haikein mielin joskus katselen niitä laatikossa. En enää välitä kuusesta ja vain poimin mökin metsästä katajan oksia maljakkoon.