VII
Musiikki
Ei ole epäilystäkään, että musiikkia rakastavissa ihmisissä on aiheita moniin hyviin avuihin, ...
_____
***) ... mutta niitä, joita se ei liikuta, luulen voitavan verrata kiviin tai pölkkyihin.
_____
Tiedämmehän myös, että musiikki on perkeleelle vastenmielistä ja aivan sietämätöntä.
Olen myös sitä mieltä, enkä häpeä sitä tunnustaa, ettei teologian jälkeen ole mitään musiikkiin verrattavaa, sitä korkeampaa taidetta.
Sillä teologian jälkeen on ainoastaan musikki sellainen, joka voi tehdä sen, mitä muuten teologia yksin voi saada aikaan, nimittäin antaa lepoa ja iloisen sydämen.
***) Sen tähden ei olekaan ihme, että perkele, joka on kaikkien murheellisten ajatusten ja levottoman metelin aiheuttaja, pakenee melkein yhtä paljon musiikkia ja sen säveleitä kuin Jumalan tuntemisen sanoja.
Siksi eivät profeetatkaan ole käyttäneet mitään muuta tietoutta niin runsaasti kuin musiikkia, sillä heillä ei ollut matematiikkaa, ei laskutaitoa, ei tähtitiedettä, vaan musiikki, millä tuoda ilmi teologiansa. Niin että musiikki ja Jumalan tunteminen kuuluvat heillä yhteen heidän julistaessaan totuutta psalmeillaan ja veisuullaan.
Perkele on murheen henki ja tekee ihmiset murheellisiksi, koska ei voi itse sietää iloa. Siksi hän pakeneekin musiikkia niin kauan kuin suinkin eikä pysähdy, kun iauletaan, varsnkin virsiä veisattaessa. Näin huojensi Daavid Saulin kiusauksia perkeleen häntä vaivatessa.
V. 1541 Luther sanoi musiikin olevan ihanan ja jalon Jumalan lahjan, joka on niin suuresti perkeleelle vastenmielinen, että sillä voi karkoittaa monet kiusaukset ja raskaat ajatukset, sillä perkele ei jää sinne, missä musiikkia viljellään.
Musiikki on jaloimpia taitoja. Sävelet tekevät tekstin eläväksi. Se karkoittaa murheen hengen, kuten näemme kuningas Saulista. Sentähden tulee kuningasten, ruhtinasten ja herrojen kannattaa musiikkia, sillä valtiaiden ja hallitsijain asia on puolustaa hyviä ja vapaita taiteita ja lakeja.
Musiikki on murheelliselle parhain huojennus, josta sydän tulee jälleen levolliseksi, virkistyneeksi ja elpyneeksi.
Musiikki on puolitiedettä ja kurittaja, joka tekee lempeämmäksi, hiljaisemmaksi, sävyisämmäksi ja järkevämmäksi.
V. 1538 joulukuun 17 p:nä, kun Lutherin vieraina oli laulajia, ja laulettiin ja soitettiin kauniita, ihania motetteja ja muita kappaleita, hän sanoi ihmetellen: "Kun Herra, meidän Jumalamme, on jo tässä elämässä, joka on täynnä kaikenlaista saastaa, vuodattanut ylitsemme ja antanut niin jaloja lahjoja, mitä sitten tapahtuneekaan tulevassa, jossa kaikki on sulaa täydellisyyttä ja iloa! Tämä on vasta alkua."
Minä olen aina rakastanut musiikkia. Joka osaa sen taidon, hän on hyvää ainesta ja kelvollinen kaikkeen. Musiikki on välttämättä säilytettävä. kouluissa. Koulumestarin tulee osata Iaulaa, muuten en pidä häntä arvossa. Ei saa myöskään asettaa nuoria pappeja virkaan, ennenkuin heitä on koulussa hyvin opetettu.
Kun laulettiin muutamia Senflin kauniita, ihania motetteja, Luther ihmetteli suuresti, kiitteli niitä ja sanoi: "Minä en osaisi laittaa yhtään ainoaa sellaista motettia, vaikka henki menisi. Mutta ei hänkään puolestaan osaa selittää yhtään ainoaa psalmia niinkuin minä."
"Näin ovat Pyhän Hengen lahjat moninaiset, niinkuin yhdessä ruumiissakin on monta jäsentä. Mutta ei kukaan ole tyytyväinen omaan lahjaansa tai tyydy siihen, mitä Jumala on antanut hänelle. Kaikki tahtovat olla koko ruumis eikä ainoastaan yksi jäsen."
Kärsimysvirsiä veisattaessa Luther kuunteli hartaasti ja sanoi: "Musiikki on ihana ja rakas Jumalan lahja. Se on usein herättänyt ja liikuttanut minua niin, että olen saanut halun saarnata."
Laulaminen on taidoista ja harjoituksista parhain. Sillä ei ole mitään tekemistä tämän maailman kanssa; ei se koske tuomioistuimia eikä sotilaallisia asioita. Laulajat eivät ole surullisia, vaan iloisia ja karkoittavat laulullaan kaikki murheet.
Luther virkkoi kerran eräälle harpunsoittajalle: "Rakas ystävä, viritä harpustasi sellainen virsi kuin Daavid! Ajattelen, että jos Daavid nousisi kuoIleista, ihmettelisi hän suuresti sitä edistystä, johon musiikin alalla on ehditty. Tämä taide ei ole koskaan ollut korkeammalla kuin nyt. Kun Daavid soitti harppua, se epäilemättä kävi Marian kiitosvirren tapaan oktaavittain (in octavo tono), sillä Daavidin harpussa oli vain kymmenen kieltä."
Mikä on syynä siihen, että meillä on maallisista asioista niin monta ihanaa runoelmaa ja suloista laulua, mutta hengellisistä niin vaivaisia ja kylmiä kappaleita?
Sellaista ihmistä, joka halveksii musiikkia, niinkuin hurmahenget tekevät, en voi sietää. Sillä musiikki on Jumalan lahja eikä ihmisistä. Sepä karkoittaa perkeleenkin ja tekee ihmiset iloisiksi. Sitä kuunnellessa unohtuu kaikki viha, haureus, ylpeys ja muut paheet.
Ja näemmehän, kuinka Daavid ja kaikki pyhät ovat koonneet ajatuksensa säkeistöiksi, soinnuiksi ja lauluiksi — sillä rauhan aikana on musiikki valtiaana.
Musiikki
Ei ole epäilystäkään, että musiikkia rakastavissa ihmisissä on aiheita moniin hyviin avuihin, ...
_____
***) ... mutta niitä, joita se ei liikuta, luulen voitavan verrata kiviin tai pölkkyihin.
_____
Tiedämmehän myös, että musiikki on perkeleelle vastenmielistä ja aivan sietämätöntä.
Olen myös sitä mieltä, enkä häpeä sitä tunnustaa, ettei teologian jälkeen ole mitään musiikkiin verrattavaa, sitä korkeampaa taidetta.
Sillä teologian jälkeen on ainoastaan musikki sellainen, joka voi tehdä sen, mitä muuten teologia yksin voi saada aikaan, nimittäin antaa lepoa ja iloisen sydämen.
***) Sen tähden ei olekaan ihme, että perkele, joka on kaikkien murheellisten ajatusten ja levottoman metelin aiheuttaja, pakenee melkein yhtä paljon musiikkia ja sen säveleitä kuin Jumalan tuntemisen sanoja.
Siksi eivät profeetatkaan ole käyttäneet mitään muuta tietoutta niin runsaasti kuin musiikkia, sillä heillä ei ollut matematiikkaa, ei laskutaitoa, ei tähtitiedettä, vaan musiikki, millä tuoda ilmi teologiansa. Niin että musiikki ja Jumalan tunteminen kuuluvat heillä yhteen heidän julistaessaan totuutta psalmeillaan ja veisuullaan.
Perkele on murheen henki ja tekee ihmiset murheellisiksi, koska ei voi itse sietää iloa. Siksi hän pakeneekin musiikkia niin kauan kuin suinkin eikä pysähdy, kun iauletaan, varsnkin virsiä veisattaessa. Näin huojensi Daavid Saulin kiusauksia perkeleen häntä vaivatessa.
V. 1541 Luther sanoi musiikin olevan ihanan ja jalon Jumalan lahjan, joka on niin suuresti perkeleelle vastenmielinen, että sillä voi karkoittaa monet kiusaukset ja raskaat ajatukset, sillä perkele ei jää sinne, missä musiikkia viljellään.
Musiikki on jaloimpia taitoja. Sävelet tekevät tekstin eläväksi. Se karkoittaa murheen hengen, kuten näemme kuningas Saulista. Sentähden tulee kuningasten, ruhtinasten ja herrojen kannattaa musiikkia, sillä valtiaiden ja hallitsijain asia on puolustaa hyviä ja vapaita taiteita ja lakeja.
Musiikki on murheelliselle parhain huojennus, josta sydän tulee jälleen levolliseksi, virkistyneeksi ja elpyneeksi.
Musiikki on puolitiedettä ja kurittaja, joka tekee lempeämmäksi, hiljaisemmaksi, sävyisämmäksi ja järkevämmäksi.
V. 1538 joulukuun 17 p:nä, kun Lutherin vieraina oli laulajia, ja laulettiin ja soitettiin kauniita, ihania motetteja ja muita kappaleita, hän sanoi ihmetellen: "Kun Herra, meidän Jumalamme, on jo tässä elämässä, joka on täynnä kaikenlaista saastaa, vuodattanut ylitsemme ja antanut niin jaloja lahjoja, mitä sitten tapahtuneekaan tulevassa, jossa kaikki on sulaa täydellisyyttä ja iloa! Tämä on vasta alkua."
Minä olen aina rakastanut musiikkia. Joka osaa sen taidon, hän on hyvää ainesta ja kelvollinen kaikkeen. Musiikki on välttämättä säilytettävä. kouluissa. Koulumestarin tulee osata Iaulaa, muuten en pidä häntä arvossa. Ei saa myöskään asettaa nuoria pappeja virkaan, ennenkuin heitä on koulussa hyvin opetettu.
Kun laulettiin muutamia Senflin kauniita, ihania motetteja, Luther ihmetteli suuresti, kiitteli niitä ja sanoi: "Minä en osaisi laittaa yhtään ainoaa sellaista motettia, vaikka henki menisi. Mutta ei hänkään puolestaan osaa selittää yhtään ainoaa psalmia niinkuin minä."
"Näin ovat Pyhän Hengen lahjat moninaiset, niinkuin yhdessä ruumiissakin on monta jäsentä. Mutta ei kukaan ole tyytyväinen omaan lahjaansa tai tyydy siihen, mitä Jumala on antanut hänelle. Kaikki tahtovat olla koko ruumis eikä ainoastaan yksi jäsen."
Kärsimysvirsiä veisattaessa Luther kuunteli hartaasti ja sanoi: "Musiikki on ihana ja rakas Jumalan lahja. Se on usein herättänyt ja liikuttanut minua niin, että olen saanut halun saarnata."
Laulaminen on taidoista ja harjoituksista parhain. Sillä ei ole mitään tekemistä tämän maailman kanssa; ei se koske tuomioistuimia eikä sotilaallisia asioita. Laulajat eivät ole surullisia, vaan iloisia ja karkoittavat laulullaan kaikki murheet.
Luther virkkoi kerran eräälle harpunsoittajalle: "Rakas ystävä, viritä harpustasi sellainen virsi kuin Daavid! Ajattelen, että jos Daavid nousisi kuoIleista, ihmettelisi hän suuresti sitä edistystä, johon musiikin alalla on ehditty. Tämä taide ei ole koskaan ollut korkeammalla kuin nyt. Kun Daavid soitti harppua, se epäilemättä kävi Marian kiitosvirren tapaan oktaavittain (in octavo tono), sillä Daavidin harpussa oli vain kymmenen kieltä."
Mikä on syynä siihen, että meillä on maallisista asioista niin monta ihanaa runoelmaa ja suloista laulua, mutta hengellisistä niin vaivaisia ja kylmiä kappaleita?
Sellaista ihmistä, joka halveksii musiikkia, niinkuin hurmahenget tekevät, en voi sietää. Sillä musiikki on Jumalan lahja eikä ihmisistä. Sepä karkoittaa perkeleenkin ja tekee ihmiset iloisiksi. Sitä kuunnellessa unohtuu kaikki viha, haureus, ylpeys ja muut paheet.
Ja näemmehän, kuinka Daavid ja kaikki pyhät ovat koonneet ajatuksensa säkeistöiksi, soinnuiksi ja lauluiksi — sillä rauhan aikana on musiikki valtiaana.
Vastaukset 3
Vanhimmat
KIvi ja pölkkykansaa ovat esikoislestadiolaiset, ihan jokaonen heistä, joka ei hyväksy Jumalaa ylistävää musiikkia varauksetta.
Naurattaa kun sanovat luterilaisiksi itseään. :-)))))
Pölkky ei todellakaan ole luterilista koskaan nähnytkään,
saati että olisi luterilainen. MIksi tuollaista pölkkyoppia vielä kannatetaan vaikka jo itsekin tiedetään asioiden todellinen laita.
Lukutaidottomia oli aikanaan helppo jymäyttää 1800 luvulla, mutta enää tuollainen ei ole mitenkään puolusteltavissa.
Sellaista ihmistä, joka halveksii musiikkia, niinkuin hurmahenget tekevät, en voi sietää. Sillä musiikki on Jumalan lahja eikä ihmisistä. Sepä karkoittaa perkeleenkin ja tekee ihmiset iloisiksi. Sitä kuunnellessa unohtuu kaikki viha, haureus, ylpeys ja muut paheet.
Ja näemmehän, kuinka Daavid ja kaikki pyhät ovat koonneet ajatuksensa säkeistöiksi, soinnuiksi ja lauluiksi — sillä rauhan aikana on musiikki valtiaana.
Tämä kyllä kumoaa lappiopetukset. Kirkkaasti.
KIrkkaasti. Olisi perin mielenkiintoista nähdä dokumentit siitä milloin tämä Raamatun vastainen epäevankeelinen julistus lestadiolaisuuteen tuli.
Perussyy on oman vanhurskauden rakentaminen ja terveen kristillisen opetuksen, (olemme armosta uskon kautta Jumalan kanssa sovitetut Jeesuksessa kristuksessa), täydellinen torjuminen totaalisen kristinuskosta eristäytymisen avulla.