Narsistiko?

Kuullostaa tutulta. Narsistiseksi olen oman äitini vastaavan käytöksen tulkinnut. Narsisteilla ei ole minkäänlaista sairauden tunnetta joten tuskin huolivat minkäänlaista ammattiapua. Ainoa mitä osaan neuvoa on olla mahdollisimman vähän tekemisissä ihan oman mielenterveytensäkin takia.

Hän on narsisti!
Hyvänä nyrkkisääntönä voi pitää sitä, että jos oma lapsi epäilee vanhempansa olevan narsisti, niin hän myös on sitä vähintään 3/4 osaa tapauksissa.
Kun tuohon lisää vielä luonnekuvauksen (erityisesti sen kahden eri ihmisen roolin, muiden läsnäollessa ja ilman) niin ei tuohon jää paljon yhtään tulkinnanvaraa.

Kulissit hän osaa pitää, osaa esittää empatiaa, saa sinut epäilemään omia havaintojasi...

Narsisti on narsisti ja teet elämäsi fiksuimman teon kun päästät hänestä lopullisesti irti ja katkaiset kaikki välit... Muuten sinä ja tulevat suhteesi joutuvat maksamaan kovan hinnan!

Valitettavasti kuulostaa narskulta! Ja kannattaa pitää mahdollisimman etäiset välit häneen. Erittäin ikävää, itsekin yritän koko ajan tasapainoilla saman ongelman kanssa, kun ei haluaisi ihan kokonaan suhdetta katkaista.

Tuossako kaikki? Äitisi vaikuttaa tuon perusteella samanlaiselta kuin suurin osa kaikista suominaisista. Juttele koulussa terveydenhoitajan kanssa, se helpottaa. Järjellisin teko on kyetä erottelemaan saamistasi vastauksista järjissä olevien vastaukset.

Teille vastaajille sen verran:
Hullua teiltä,,mennä neuvomaan lapselle jättämään äitinsä sen takia, että äiti haukkuu muita ja itse loukkaantuu arvostelusta.

Narsisti ei loukkaannu taviksen tapaan. Vaikka narsisti leikkii loukkaantunutta, narsisti ei tiedä varman päälle mistä pitää loukkaantua ja siksi näytelmästä tulee yliampuva ja teatterimainen vääriin kohtiin keskittynyt farssi.

Olen samaa mieltä kuin aaria, toi ei kuulosta narsistilta.

Narsisti ei kadu koskaan omia tekemisiään/ sanomisiaan ei siis ikinä, koska hän no täydellinen että, syytä ei ole katua.

Jos, olet kovasti huolissasi äidistäsi, voit puhua hänen kanssaan aiheesta, yksi voi olla sekin että omaat tavattoman vaikea luontoisen äidin. Vaikean persoonan ja sairauden raja on häilyvä.

En myöskään voi vähäisessäkään määrin ymmärtää näitä lapsellisia vastauksia, joissa ilman mitään syytä yleensäkin käydään lasten mieliksi tämän äidin kimppuun. On nyt vain roolit äiti-lapsi, ja ne säilyvät niin kauan, kuin molemmat ovat hengissä. Sen jälkeen lapsi alkaa kunnioittamaan vanhempansa muistoa. Piste.

Onko sinulla ollut vaikeuksia opettajien kanssa koulussa?

"Onko äitisi narsisti, en voi tietää. Otin kuitenki omana vastaukseni eräälle toiselle tähän...

"Sen vain olen huomannut, että perheessä / suvussa tulee noita tuntemuksia. Ehkä elämän kovimmat "väännöt" tehdään juuri perheen sisällä. Itse olen hiljaa mielessäni käynyt läpi tätä narsistiasiaa ja miettinyt, voisiko perheemme sisällä olla tällaista ilmiötä.

Loppuratkaisuksi olen saanut, että ei ole. Eikä ystäväpiirissäkään, sensijaan narsistista käyttäytymistä on kosolti.

Kehoittaisin miettimään kerran jos toisenkin, ettei mene syyttämään. Oma ja perheenjäsenten kypsyminen vuosien mittaan voi tuoda asioille lisävalaistusta. Stressaavat elämänkäänteet voivat muutaa läheisiämme tilapäisesti. Muutokset tapahtuvat kuitenkin niin kunkin oman persoonan mukaisesti, että aina ei jaksa edes muistaa, että eihän se henkilö aina ole ollut tuollainen.

Omien perheenjäsenten kohdalla pitäisi rakkaudellisen sietokyvyn olla todella korkealla. Voi olla myös muunlaisia mielenterveydellisiä ongelmia, eikä perheenjäseniä kuulu sellaisten takia hylätä.

Varsinkin, kun äitiä epäillään narsistiksi, kannattaisiko miettiä kaikki muut jutut ensin? Lasten ei kuulu tietyllä tavalla "ohittaa" koskaan vanhempiaan. Nykyään tuollaista "ohittamista" tapahtuu paljon ja kannattaisi tosiaankin miettiä, onko tuollaisella jotain tekemistä asian kanssa. Vanhemmat, varsinkin äiti voi reagoida todella voimakkaasti.

Jos minut ja ystäväni olisi kaikissa elämänkäänteissä, kun olemme "pakkomyyneet" omia ajatuksiamme, tuomittu narsisteiksi, ei meilläpäin muita olisikaan, kuin narsisteja."

Tässä kopio toisaalta.

Olen samaa mieltä, että vaikean persoonan ja sairauden raja on häilyvä. Äitissäni on erittäin paljon ihania luonteenpiirteitä ja hän on pelastanut minut monelta pahalta. Mutta myös tämä toinen puoli, joka ei ole aina niin helppo. Äitilläni on ollut suuri koettelemus elämässään, josta toipuminen vie jopa kymmeniä vuosia. Sekin on tässä syytä ottaa huomioon. Mutta ennen tätä koettelemustakin hänessä on ollut näitä piirteitä, tosin nyt ne ovat voimistuneet. Haluaisin tietää miten tästä tilanteesta pääsisi eroon. Koko perhe kärsii tästä ja tämä alkaa pitemmän päälle käydä raskaaksi. Olen miettinyt, että toisaalta diagnoosin tekeminen ei ole tärkeintä, vaan se että tilanteeseen tulisi muutos. Välillä tuntuu vain, että konstit ovat loppu.

Teille, jotka kehoititte katkaisemaan välit tms. niin se ei valitettavasti tule kuuloonkaan. Äiti on kuitenkin kaikesta huolimatta minulle erittäin tärkeä ja rakas.

Jotain ymmärtämättä: Kyllä meillä on enemmän kuin pelkkä äiti-tytär-suhde. Kunnioitan jo nyt syvästi molempia vanhempiani. Minulle ei missään nimessä ole tarkoitus syyttely-mielessä keskustella tästä asiasta, vaan siksi, että haluaisin oikeasti tilanteeseen ratkaisun. Mutta se mikä se ratkaisu on, sitä en tiedä. Minulla ei ole koskaan ollut opettajien kanssa ongelmia. En ole koskaan ollut puhuttelussa tms. eikä minua ole jouduttu huomauttamaan mistään. Minulla ei siis ole mistään ohittamisesta kyse. Todella tiedostan sen, että olen vanhempieni lapsi ja he ovat minun "yläpuolella" tietyllä tapaa. Tässä ei kuitenkaan ole tällaisesta kyse..

On hyvin yleistä, että ihmiset eivät halua myöntää koko narsismin olemassaoloa ja toisten tekemisiä perustellaan "hän on vain sellainen", "hän on vähän vaikea ihminen" jne -lauseilla, mutta ei edes lähdetä miettimään, miksi hän on "vähän vaikea ihminen"...

Tilastojen mukaan joka 50 on narsisti (2% väestöstä), eli lapsella on toinen vanhempi narsisti 1/25 osan todennäköisyydellä. Kun tähän lisää sen, että narsistin avioliitto käytännössä poikkeuksetta päättyy eroon, niin todennäköisyys on vielä paljon suurempi.

Katumus ei sulje narsismia pois, jos se on satunnaista (narsisti esittää katumusta silloin kun siitä on hyötyä).

Nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että jos lapsi itse epäilee äitiään narsistiksi, niin hän todennäköisemmin on narsisti kuin, että ei olisi.

Jos äiti on narsisti (eli "vähän vaikea ihminen"), niin paras katkaista häneen kaikki yhteydet!

"Mutta ennen tätä koettelemustakin hänessä on ollut näitä piirteitä, tosin nyt ne ovat voimistuneet. Haluaisin tietää miten täs"

Kerroit koettelemuksesta, jonka jälkeen hänen tietyt piirteensä ovat voimistuneet. Näinhän me ihmiset yleensä. Ja yleensä ne "huonotkin" ominaisuudet vain voimistuvat iän myötä.

Ehkä äitisi tarvitsisi apua sen koettelemuksen myötä kasvaneiden muutosten takia.

Tuo voisi olla minun ja minun äitini kertomus myös. Mielessäni on käynyt usein, kun olen tullut tietoiseksi narsismista, että voisiko äidissäni olla sellaista. Narsistisia piirteitä hänessä oli vanhemmiten kosolti, mutta narsisti hän ei ollut.

Jos jotenkin "päättää", että joku on narsisti, siitä on se haitta, että se on "kuin heittäisi hohtimet kaivoon". Narsisti on kuuleman mukaan kaikenlaisen avun ja lähentymisen ja toivonkin ulkopuolella. Sellaita ei siis kannata ajatella, ei ensimmäiseksi eikä toiseksi, vaan kaikkein viimeksi, jos on ihan pakko.

Ja kun on kysymyksessä vielä oma äiti. Minusta sinulla on hyvä asenne, joten toivon sinulle voimia.

Narsisti on sen kaltainen ihminen, ettei hänen kanssaan voi olla ja elää, siitä ei yksinkertaisesti tule mitään. Narsisti on koulukiusaaja, työpaikkakiusaaja, henkinen sadisti puolisolleen ja lapsilleen. Narsisti alistaa, litistää, latistaa, nitistää ja mitätöi. Narsisti ei häpeä mitään eikä pelkää ketään. Narsisti uhmaa kaikkia ikuisessa uhmaikäisyydessä kuin vähämielinen pirunpenikka.

Narsistista ei voi erehtyä. Narsistin kuulee, näkee ja haistaa kauas. Narsistista leviää ällöttävä imelyys ympäristöön, pahaenteisyys läsnä ilmeissä ja eleissä. Narsistit on kuvottavin ihmisryhmä psykopaattien kanssa.