Onko lämmöntalteenotton hyötysuhde silloin 100% kun sisältä lähtee 20 ja ulkona -20 ja kone puhaltaa sekä sisään, että ulos nolla-asteista ilmaa, lämpöisempään puhallukseenhan ei ole mahdollisuutta, jos ilmamäärät ovat samat.
Vedellä tämä on helpompi ymmärtää, jos on 1 litra 100 asteista vettä ja 1 litra 0 asteista ja nämä kun sekoitetaan saadaan 2 litraa 50 asteista. Eihän se väliaine tätä asiaa miksikään muuta.
Vedellä tämä on helpompi ymmärtää, jos on 1 litra 100 asteista vettä ja 1 litra 0 asteista ja nämä kun sekoitetaan saadaan 2 litraa 50 asteista. Eihän se väliaine tätä asiaa miksikään muuta.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Vesivertaus ei toimi, siinähän sinä sekoitat kaksi eri lämpöistä ainetta keskenään ja saat yhden tilalle, kun taas ilmanvaihtokoneessa on neljä ainetta jatkuvasti, ulkoilma, tuloilma, poistoilma ja jäteilma.
Jos poistoilma on +20c ja ulkoilma -20c ja se jälkeen jäteilma ja tuloilma on 0c niin hyötysuhde on 50%, jos ilmamäärät on samat, puolet menee siis hukkaan.
Jos taas esimerkin tapauksessa jäteilma olisi -20c ja tuloilma +20c niin silloin hyötysuhde olisi 100%, tähän ei vain mikään kone pysty, mutta lähelle kylläkin.
Aivan päin seinää juttusi. Jos kennon hyötysuhde on 50%, niin tuloilma on -10 asteista. 100% se olisi nolla asteista, ja se on mahdottomuus (ikiliikkuja). -20 pakkasessa jos kennon avulla tuloilma on +20 , niin kennon hyötysuhde on 200%, aivan mahdotonta.
Vaikka pistät kattilaan väliseinä ja toiselle puolelle 100 asteista ja toiselle 0 asteista, niin hetken päästä molemmilla puolilla on saman lämpöistä vettä, miksi tämä ei toimi muka toimisi ilmalla. Miksi se ilma käyttäytyy eri tavalla?
Teidän kahden ei juurikaan kannata jatkaa tuota tieteellistä pohdintaanne
Täällä on nyt ulkona -15c niin tuloilma on ilman jälkilämmitystä +13,6c paljonko on hyötysuhde ? onko se nyt siis yli 100% ?
Jäteilman täyttämä asunto enerventin ansiosta sinulla. Sammuta koko kone samantien, saat vielä paremman hyötysuhteen.
"iksi se ilma käyttäytyy eri tavalla? "
Esimerkissäsi vesi ei liiku ja lämpötilaerot siten tasoittuvat. Ilmanvahdossa ilmavirrat liikkuvat nopeasti ja tilanne on täysin eri.
Jätit kertomatta sisälämmön. Jos kenno on vaikkapa 80%, niin sisälämpö sinulla on 35,75 astetta. Asunet pannuhuoneessa tms.
>Jos taas esimerkin tapauksessa jäteilma olisi -20c ja tuloilma +20c niin silloin hyötysuhde olisi 100%, tähän ei vain mikään kone pysty, mutta lähelle kylläkin.<
Juuri noin, mutta kokonaisuutta muuttaa vielä ilman kosteus. Sisäilmassa on aina enemmän lämpöenergiaa kuin ulkoilmassa.
Hyötysuhde on 100% silloin, jos lämpöenergiaa ei käytetä/ei tarvita ilmastointiin eli tuloilma on saman lämpöistä kuin se oli huonestossa/ennen ulospuhallusta. Taas ilman kosteus ja ilmamäärät muuttaa kokonaisuuden.
Niin, se ikiliikkuja olisi mahdollista silloin, jos tuloilma olisi lämpöisempää kuin huonesto/ulospuhallettava ilma.
Poistoilman lämpötilahyötysuhde = (Tsisä - Tjäte) / (Tsisä - Tulko)
Tjäte = talosta ulos puhallettava jäteilma, josta on otettu lämpö talteen. Mitataan poistopuhaltimen takaa, jotta tulee huomioiduksi myös (hukkaan menevä) puhaltimen aiheuttama ilman lämpeneminen.)
Tsisä = huoneilman lämpötila.
Jos itseään haluaa kusettaa, voi yrittää määrittää myös tuloilman lämpötilahyötysuhteen. Sen saa helposti näyttämään tosi hyvältä, kun poistoilmavirta on paljon tuloilmavirtaa suurempi, ilma lämpenee puhaltimessa ja myös ulkoilmakanavassa, jos se on johdettu lämpimän tilan läpi.
"Tjäte = talosta ulos puhallettava jäteilma, josta on otettu lämpö talteen. Mitataan poistopuhaltimen takaa, jotta tulee huomioiduksi myös (hukkaan menevä) puhaltimen aiheuttama ilman lämpeneminen.)"
Pitäisi ottaa huomioon myös -20 asteisen pakkasilman vaikutus jäteilmaputkeen ja tätä eivät enerventin mittarit tee ja siksi saadaan huimia hyötysuhdelukemia asiakkaiden kusettamiseksi.
Kunnon ivkoneissa ei mittareita ole, ei tarvitse kusettaa ketään.
Selitä vähän tarkemmin, miten -20 vaikuttaa jäteilmaputkeen? Ja mitä mittarit eivät tee?
"Selitä vähän tarkemmin, miten -20 vaikuttaa jäteilmaputkeen?"
Putki on jäässä ja vaikuttaa ivkoneessa olevaan mittarilukemaan. Kylmäsilta ulkoilmasta ivkoneeseen.
Ei eristetty putki ole juuri sen kylmempi kuin jäteilmakaan ja anturin tunto-osa on jäteilmassa joten kylmäsiltaa ei voi olla. Lisäksi anturi lienee koneessa eikä jätekanavassa.
Väittämäsi haisee pelkältä panettelulta, miksi se lienee tarkoitettukin.
"Ei eristetty putki ole juuri sen kylmempi kuin jäteilmakaan"
Putken rakenne johtaa kylmää, ympäröivät eristeet eivät katkaise kylmäsiltaa.
"anturin tunto-osa on jäteilmassa joten kylmäsiltaa ei voi olla"
Kylmäsilta on ulkoa ivkoneeseen, vaikka anturi olisikin koneen sisällä jäteilmassa.
"Väittämäsi haisee pelkältä panettelulta, miksi se lienee tarkoitettukin."
Faktaa kirjoittavien ei tarvitse lisätä tuollaista huuhaata nettiin.
Mikä hiton kylmäsilta? tuo on yksi ääliömäisin ajatus mitä tällä palstalla on kirjoitettu.
Samalla ajatuksella esim. vesipostiventtiilin pitäisi jäätyä koska sen pää on ulkoilmassa ja venttiili sisällä mutta kun ei jäädy.
Hermot sulla ei kestä, esim: "Olet ihan pihalla", "Mikä hiton kylmäsilta? tuo on yksi ääliömäisin ajatus "
Sitä se enrvent ja sen mittarit teettää.
"Samalla ajatuksella esim. vesipostiventtiilin pitäisi jäätyä koska sen pää on ulkoilmassa ja venttiili sisällä mutta kun ei jäädy. "
Kukaan ei ole kirjoittanut jäätymisestä. Kylmempää on ventiilissäsi kuin sen ympäristössä kylmäsillan takia.
"Putki on jäässä ja vaikuttaa ivkoneessa olevaan mittarilukemaan"
Et edes taida muistaa mitä kirjoittet
EN OLE
"Et edes taida muistaa mitä kirjoittet "
Jäteilmaputki on pakkasella ulkona olevalta osaltaan ja pitkän matkaa talon sisälle pakkaskeleillä.
Sulla on pää jäätynyt kovalla pakkasella ja kylmäsillasta johtuen aivosi ovat tuhoutuneet HSV.
Tästä johtuen höpinäsi ovat omituisia.
Poistu netistä. Et osaa käyttäytä. Hermo ei kesät sinulla ja siksi suolla hlökohtaisia loukkauksia.
Enerventin sivulta kopioitua:
Pyörivän lämmönsiirtimen lämmöntalteenottokyky on huomattavasti suurempi kuin perinteisen levylämmönsiirtimen. Tämä johtuu siitä, että pyörivän lämmönsiirtimen massa ja lämmönsiirtopinta-ala on huomattavasti suurempi kuin perinteisellä lämmönsiirtimellä. Suurempi massa pystyy varaamaan itseensä enemmän lämpöä.
Samalla lailla suurempi massa pystyy myös luovuttamaan enenmmän lämpöä kuin pienempi, mutta mistä sitä ylimääräistä lämpöä saadaan, jolla tuloilma saataisiin samaan lämpötilaan kuin poistoilma?
Jos ilmamäärät ovat samat, niin miten on mahdollista, että -20 asteinen ilma muuttuu + 20 asteiseksi tai päinvastoin ilman lämpöpumppua. Jos hyötysuhde on 80 % niin lämpötila ei nouse edes nollaan.
Vastataan nyt provoon kuitenkin.
Jos ulkona on -20 ja sisällä +20, niin 80% hyötysuhteella toimiva kenno puhaltaa sisään +12 asteista ilmaa. Ilmavuotojen seurauksena ilmasuhteen eivät ole 1:1, joten tuo hyötysuhde pyörii 85% hujakoilla, jolloin sisään tulee 14 asteista ilmaa. Poistoilmahyötysuhde on tälllöin n. 67%, jolloin ulos menee vastaavasti n. -7 asteista ilmaa.