Olen aina ollut suuri koirafani, ja tiedän aika paljon koirista ja niiden hoidosta sekä ruokinnasta. Perheemme on suuri, mikä rotu olisi hyvä? Itse mietin jotain kultaistanoutajaa yms. Rahaa, kokemusta ja hyvä koti olisi, mutta ongelman ydin on tässä: Meidän taloon ei lemmikkiä tule, EI on EI. Äiti sanoo.
Hyviä neuvoja suostutteluun ja muuhun sellaiseen, kiitos kaikille vastanneille!
Hyviä neuvoja suostutteluun ja muuhun sellaiseen, kiitos kaikille vastanneille!
Vastaukset 6
Vanhimmat
18v.
Sitten olet omillasi ja voit tehdä mitä tahdot.
Siihen on kuule vielä montamonta vuotta... Enemmän kuin viisi.
Minkä ikäinen olet? Minkä ikäisiä ovat siskosi/veljesi? Harmi jos äitisi ei halua koiraa, mutta kun koira otetaan niin koko perheen on haluttava sitä ja otettava siitä vastuuta. Äitisi varmasti tietää, että joutuisi sitä itsekkin hoitamaan, kun olet poissa kotoa tai sairaana. Jos todella haluat saada koiran niin sinun on pystyttävä osoittamaan äidillesi, että hoitaisit sen 100 % varmuudella itse. Tosin koira on osattava kouluttaakin oli se sitten pieni tai iso kokoinen. Koiran on saatava liikuntaa säännöllisesti joka päivä satoi tai paistoi aamuin ja illoin. Koira tarvitsee myös aktiviteetteja eli aivotyöskentelyä liikunnan lisäksi, jottei tylsisty ja stressaannu. Matkoille ei voi lähteä, ennenkuin koiralla on hyvä hoitaja siksiaikaa. Koirasta irtoaa karvaa, se tuo sisälle hiekkaa, lunta ja kuraa. Se läiskyttää juomavettänsä lattialle, ehkä kuolaa riippuen rodusta. Kuka siivoaa sen jäljet? Koira saattaa tuhota huonekaluja ja tavaroita ainakin pentuna.
Tee äidillesi lista koiran tuomista hyvistä puolista kuten esim. sinä saat liikuntaa ja raitista ilmaa päivittäin kun viet koiran lenkille, opit ottamaan vastuuta ja huolehtimaan toisesta elävästä olennosta. Kun tulet teini-ikään, ikäisesi ehkä aloittelevat polttamaan tupakkaa ja kokeilevat alkoholia, mutta sinä ulkoilet ja käyt harrastamassa koiran kanssa! ;)
Ensinnä hanki hyvä kirja "Onnistu koirasi koulutuksessa" jonka on kirjoittanut Tommy Wiren ja lue se! Käy kuukauden ajan 3-4 kertaa päivässä ulkoilemassa (niin kuin ulkoiluttaisit koiraasi) ja siivoa kerran viikossa (imurointi ja lattian pesu). Keskustele äitisi kanssa asiallisesti koiran hankinnasta, älä jankuta. Uskon, että näillä asioilla saisit äitisi edes vähän myönteisempään suuntaan. :)
Odota vain siihen saakka, kunnes muutat pois kotoa ja omaan elämäntilanteeseesi koira sopii. Näin kävi myös minulla, kun pienestä pitäen koiran halusin, mutta allergia oli esteenä, joten oman elämän asettumisen jälkeen koira oli mahdollista ja nyt nautinkin koiramme kanssa yhteisistä tekemisistä. Nopeasti ne vuodet kuluvat, ennenkuin huomaatkaan :) Onko kotiseudullasi esim. 4H- yhdistyksiä tai muita koira-aiheisia yhdistyksiä, joissa saa toimia koirakummina/lenkkeilyttäjä? vanhusten koiranulkoiluttajia varmasti tarvitaan. Itse myös nuorempana vein paljon naapureiden ja vanhusten koiria. Niillä sai koirakuumetta laskettua, kun ne tuntuivat ihan kuin omilta
Minulla koirakuume puolestaan vain nousi, kun olin toisten ihmisten koirien kanssa tekemisissä. Mitä enemmän tapasin koirallisia ihmisiä ja kiinnyin heidän koiriinsa, sitä enemmän teki mieli saada oma koira. Jälleen sain sen 2 vuotta sitten :-))
Kiitoksia kaikille, varsinkin sinulle sakemanni3! Ajattelin tehdä niin kuten neuvoit, elikkäs lenkkeillä ja siivota ja katsoa vasta sitten, jaksaisinko edes viikkoa:) Kiitos vielä kerran kaikille, hyviä neuvoja