Harvemmin käsittelemme sanoja, sekä niiden vaikutusta. Ajatuksiamme sisältäviä lauseita kylvämme aina puhuessamme, mutta ajattelemmeko koskaan miksi valitsemme erilaisia sanoja monista eri mahdollisuuksista?
Miten valitsemme sanamme
texsanell1
38134
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 38
Vanhimmat
No,..mihinkäs arvostelijoiden keskustelutaito on jäänyt :D
oletko pettynyt kun ei joku heti tullutkaan arvostelemaan että saisit haastaa riitaa, onko oma keskustelutaitosi ikään kuin esimerkkinä ?
Minusta on tärkeää että puheemme ymmärretään täälläkin valitaan tai ei , mutta ilman loukkauksia.
Tai jos jotain ojentaakseen tai puolustukseksi pitää jotain sanoa, se ei tarkoita että seuraavaksi aletaan selittelemään.
Kuuntelin juuri tv.stä jotain Aamunavausta oli kyllä sanat valittu, siinä sai kaikki kunnon kansalaiset tuta, luuserit ja työtävieroksuvat olivat kunnon kansalaisia, ja kaikki tehdään kirkon vaikutuksessa, koska se on laji jossa hiljennytään ja hiljennetään sanattomaksi. Suoranaista rienausta kirkkoon kuuluvista.
Mietin tässä vielä aihhesta, saattaa se olla vaikea tajuta tarkoitustani keskusteluun sanojen valinnasta.
Otetaanpa vaikka san joka kuvaa sulavaa lunta, mikä onkin nyt ajankohtainen.
Voidaan käyttää sekä nuoska, että loska myöskin sohjosanaa. Nythän eri sanat kuvaavat eri tavalla asioita, niistä syntyy mielleyhtymiä, assosiaatioita.
Syntyy mielikuva joka kertoo sanankäyttäjän mielentilasta.
Paljon löytyisi keskusteltavaa sanojen "väristä*, voimasta, estetiikasta, hienovivahdeikkuudesta ja myöskin vastakohtana karkeudesta, jne.
Selkeys nyt on eräs kaikkein olennaisin asia sanoja valittaessa.
Sananvalintaan vaikuttaa paljon se, mikä on käyttötarkoitus ja -yhteys. Jos kirjoitetaan runoa tai pidetään juhlapuhetta, sanat valikoidaan erityisen huolellisesti. Kahdenkeskinen keskusteluhetki rakkaan puolison kanssa voisi tuntua ulkopuolisen mielestä melkein salakieleltä. Kirjoittaessa on yleensä aikaa ja tarkoituksenmukaistakin valita paremmin sanansa kuin puhuessa, jäähän niistä pysyvät jäljet. Tällaisilla palstoilla asiansa perille meno tarkoittamallaan tavalla on erityisen haastavaa. Tahattomia ja tahallisiakin väärinkäsityksiä syntyy, omat mielikuvat ja mielleyhtymät sekoittuvat tekstin tulkintaan.
Jos osaisikin kirjoittaa niin, ettei tulkinnan varaa jää, mutta eihän täällä olla tieteellistä tai lakitekstiä kirjoittamassa. Parhaiten onnistuu olemalla oma itsensä, mutta ottamalla toiset huomioon. Kaikkeen ei tarvitse aikaansaada kommenttia, kaikkea ei tarvitse yrittää hyväksyä tai edes ymmärtää. Niin paljon sanomatta jäää...joskus se on ihan hyväksikin.
Lukemalla oppii myös kirjoittamaan ja kuuntelemalla puhumaan. Kielellä on monta rekisteriä, murteista ammattikieliin. Sanataiteilijat luovat uutta, kolumnistit ovat näppäriä sanaseppoja, poliitikot ovat mestareita sanahelinässä... esim. verojen tarkistukset tarkoittavat satavarmasti korotuksia. Valtavan laaja aihe tämä onkin, oikeastaan kattaa kaiken ajattelun, kommunikoinnin ja kirjallisuuden lukemattomissa lajeissaan ja tyyleissään. Aina on mahdollista myös kehittyä , ihan kelpo harjoituspaikka tämä palstakin.
Lumesta puheenollen, japanilaisilla on vielä enemmän lumisanoja kuin meillä tai eskimoilla. Kaksi astetta plussalla on täällä, taitaa olla lumiukkokeli. Kun illaksi taas pakastuu, lumitaiteen saa pysymään kuosissaan.
Oma itsensä, se on paras ja toisten huomioon ottaminen. Siinähän se. Tilanteet muuttuu, puheet niiden mukaan.
Kommunikoinnin taito on arvokas lahja.
Kun vain äidinkieleemme pitäydymme, alakaa heleposti mennä pilkun n......seksi ja vihtuilemiseksi.
Olen nauttinut kommunikoinnin taidosta selittäessäni juttuja minulle vieraalla kielellä. Miten taivaalliselta kiitokselta tuntuukaan, kun vastapuoli sanoo, että "hyvin osaat, ei ole vaikeuksia ymmärtää eikä väärinkäsitysten vaaraa. tietysti jotain menee toisin kuin meillä äidinkielenämme puhuvilla, mutteivat yhtään haittaa eivätkä vaikeuta ymmärtämistä."
Kuinka valitsen sanani? kun menen sovittuna aikana hammaslääkäriin ja saan kuulla lääkärin olevan sairastunut ja sopiiko minulle kello puoliyks tulla uudestaan. Vastasin yksinkertaisesti; kyllä se minulle sopii.
Valintoja piti tehdä poistaa tai lisätä sanoja. Olenhan harjaantumaton kirjoittamaan tuollaista tapahtumaa, tuosta vaan kelvokkaasti.
Sanat.
Nuo sanat sanotut, tai sanomattomat.
Kerjäätkö itse sanojasi, vaiko ruokit niitä sanomattomiksi?
Miksi sanot? Mikset jätä sanomatta?
Mikä pakko sinun on aina sanoa?
Voisitko olla sanomatta?
Niitä, näitä, itsekin itseltäni kyselen.
Suoraan kysymykseenhän tuo oli suora ja selkeä vastaus.
Aloitteeni tarkoitus olikin virittää keskustelu sanojen antamista mahdollisuuksista ilmentää ajatuksiamme.
Tuohon jos ruåtsiksi nyt, voin hyvin ymmärtää ilon joka syntyy käännöstä etsiessä:D Syntyyhän siinä uudenlainen tajunnalle oivaltamisen ilo. Samalla lailla vivahde-erot löytyvät lähekkäin olevien kieliryhmien välillä.
Tuo mielleyhtymien syntyminen sananvalinnoista, taitaa kuulua psykologiaan, joka aiheena onkin liian vaativa.
Mutta varmaa on, että lähes jokaisen kirjoittajan ilmaisuista, luemme hänen mielentilaansa myös.
Kovin kaavamaiset, pelkästään asialinjaa korostavat sanat/ aiheet, ei kahvipöytäkeskustelussa useinkaan sytytä osallistujia.
Tuo: kerjäätkö itse sanojasi ? jää vailla logiikkaa, samoin: ruokinko niitä sanomattomiksi ? täys mahdottomuus!
Summa summarum on minulla tuosta.
Haluan sanoillani olla mukana, yhteydessä ihmisiin sanojeni välityksillä. Ja vice versa
Ei ollut tarkoitettu moitteeksi kellekään. Ihan vain itsetutkiskeluani, omista sanoista ja ajatuksista.
On vain usein täällä vaikea pukea ajatuksiaan sanoiksi, jotta ne ymmärrettäisiin kuin on tarkoitettu.
Kirjoituksen sanat ovat paljon vaikeampia, kuin kuultavat, joita on helpompi muuttaa.
@texsanell1:
"Kovin kaavamaiset, pelkästään asialinjaa korostavat sanat/ aiheet, ei kahvipöytäkeskustelussa useinkaan sytytä osallistujia."
" lähes jokaisen kirjoittajan ilmaisuista, luemme hänen mielentilaansa"
(luemme???, montako teitä on siellä lukemassa???)
Mitens on sana SEKSI?
Sytyttääkö vai sammuttaako?
Mitä sinä luet mielentilastani kommentteistani?
Onhan se tuttua täällä. Jos kirjoitan ymmärtämiseksi ---on se vain ja ainoastaan tuon sanan loppuosa.
Minulle ei pölkkykirjainten muodostama sana po. aiheesta voi,--- sammuttaa on rehellinen vastaus:D
Montako lukemassa, unohtuiko palstojen lukijamäärät?
Mielentilastasi luen hieman ärtynyt.
Oma tietoisuuteni sanoo nyt, etten kahdenkeskistä keskustelua voi ylläpitää Å:n kanssa,...moikka
@texsanell1:
"Montako lukemassa, unohtuiko palstojen lukijamäärät?"
Lukekoon vaikka kuinka moni silti voimme puhua vain omasta puolestamme yksikössä, lukeeko jonkun ilmaisusta hänen mielentilaansa.
Ärtynyt olen vaan siihen, että jotkut kirjoittavat monikossa "luemme hänen mielentilaansa". Pidän siitä, että itse kukin toimii yksilönä eikä vedä joukkovoimaa taakseen.
Ok. En ole joojoo-mies, mutta mitä keskustelua se on, jos ei saa olla erilaisia mielipiteitä.....
P.S. tuolla alussa kuikuilit mukaan arvostelijoita keskusteluun :O
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11147952#comment-59065453-view
Koita nyt päättää, kaipaatko silitystä myötä- vai vastakarvaan vai molempiin.
Mitäs vaikeuksia tässä nyt olisi päättää:D
En ole vailla niin päänsilitystä, kuin arvosteluakaan.
Jospa kertoisin nyt Å:lle palstalla olevasta Rööslainin "sanoilla eri merkitys" ketjusta.
Siinä ketjun sisältöä moitittiin, ---"ei kuuluvana keskusteluaiheisiin"--, joten avasin keskustelumahdollisuuden --- sanoista:D
Höh,..
Silloin kun mennään psykologiaan,siinä puhutaankin meille ihmiselle normaaleista reagoinneista. *Me* ihmiset tosiaan luemme toisiamme, äänensävystä ilmeistä, sekä sananvalinnoista. Ei siis mitään *joukkovoimaa*
Kun puhutaan yksilöistä, erojahan on, niin seksin kuin muidenkin reagointitapojen suhteen
mielipiteitä saa toki olla erilaisia, ovatko sitten relevantteja onkin toinen kysymys.
Miten voi ilmaista ilman sanoja keskustelussa joka kirjoitetaan, piirtämälläkö?
Jotenkin sekavaa koko yritys mutta onhan tässä joku jotain osannut aivan ymmärrettävästi kirjoittaa.
Aloittajalla on tarve kovasti käyttää 'sivistyssanoastoa'.
Tämä on minun osanottoni, en valinnut vaan aivan intuitiivisesti toimin.
ans kattoo nyt :D
Ruotsinkielessä nuo sivistyssanoiksi luokittelemasi sanat kuuluvat ihan arkipäivään.
Oikeastaan, iloinen ja kiitollinen saan olla siitäkin!
enempää en ehdi tällä kertaa osallistua, heippa vaan
puhumatta paras
Tuon on moni valinnut ja välttyy mielipahalta. Palstalainen voi olla myös lukijana. Ainahan tarvitaan keskustelijoiden joukossa myös hyviä kuuntelijoita.
Ajatelkaa kuinka paljon maailmassa tarvitaan kuuntelijoita, jotka kallistavat korvansa kuuntelemaan lähimmäistään. Annetaan tilaa niille joilla on sanottavaa muille.
ja mitäs turhaa vaatimattomuutta (?) tuo että "annetaan tilaa niille joilla on sanottavaa muille". Vain aloitukset vievät tilaa ja kuka täällä on pätevä arvostelemaan, kenen sanomiset on niitä joille tilaa pitää antaa ?
Olisit sitten vain lukenut, pitikö vähän päästä piikittämään.
Voi taivas tuota ihmettelyn määrää!!
Jos ihminen rupeaisi puhuessaan tarkasti harkitsemaan käyttämiensä sanojen merkitystä ei koko puhumisesta tulisi mitään. Jos puhuessaan rupeaisi miettimään vaikkapa sitä, mitä synonyymiä käyttää, käyttääkö rumaa vaiko kaunista ilmaisua vaiko oikein runollista.
Uolla texanel-menetelmällä ei kyllä kommunikointi onnistu alkuunkaan. Kävelyyn sovellettuna menisi kaikki heti perseelleen tai päistikkaa lähiojaan. Jos tuhatjalkaista ruvettaisiin neuvomaan miten kutakin jalkaa pitää minäkin hetkenä liikuttaa ja miten, olisi sekin heti rähmällään.
kaikkea sitä joutuu palstalla lukemaankin, onneksi saa vapaasti kirjoittaa!
En osaa kirjoittaa taitavasti, joskus tulen väärin ymmärretyksi, tritän olla loukkaamatta ketään, enkä myöskään ala oikomaan enkä riitelemään toisten sanomisista
Jollei olisi sanoja me emme keskustelisi eikä olisi tarvetta kirjoittaa tänne palstalle, turhaa yrittää hienostella jostain erityistä sanasta, murteineen ja käännöksineen niitä kyllä löytyy.
Kirjoitettuna ja 'kasvottomina' anonyymeina ilman ääntä keskustelut tällä palstalla ovat menneet joko överiksi tai pilkanteoksi, miinuksia ja plussia mitä nekin meinaa ei nin hevon baskaa.
Kävim siellä hammaslääkärissä ja tämä sijaislääkäri yllätti ottamalla käsittelyyn minut kymmenen minsaa etuajassa. Huomasin nopean ja tehokkaan työskentelyn olevan hänen hallussa oleva ominaisuus.
Hoitajalle hän antoi ohjeita ottaa esiin kruunuja ja poria joita arveli mahdollisesti tarvetsiva, mutta ei kuitenkaan käyttänyt. Paikkastahan tuli liian korkea kuten aina, mutta hän pyysi iso turbohioimen eikä paikkaa montakertaa kokeiltu kun se oli jo matala.
Nainen oli lääkäriksi jo iäkäs ja ajattelin tehokkuuden olevan pitkästä kokemuksesta johtuva. Epäilin potilaankin iäkkyyden vaikuttaneen, mutta en valita ennenkuin olen syönyt manteleita ja pähkinöitä nähdäkseni työ lopullisen laadun.
Tässä sanavalintani joka oli jatkoa aikaisemmille sanavalinnoille tässä ketjussa.
Onpas mieluiseni keskustelun aihe! Ihan on pakko siteerata ihan suoraan Tito Collianderin oivaa analyysia aiheesta:
"Sanatkin - mitä muuta nekään ovat kuin ääriviivoja. Niitähän ei oikeastaan ole olemassa, ne ovat pelkkää keksintöä. Mitä merkitsevät sellaisetkin sanat kuin kaikki ja aina, tai kaikkialla ja ei koskaan...ja aika? ...Minä?..."
" ...Sanoja käytellään perin varmasti, mutta yhdelläkään niistä ei ole käypää, kartakaikkista merkitystä. Me puhumme aina toistemme ohi.
Sanat heijastavat meitä itseämme, mutta peilikuva, jonka vastaanottaja niissä kohtaa, on hänen, ei meidän. Niinpä me lähetämme sanamme matkaan pitkin varsin heikosti viitoitettuja, kapeita ja hankakulkuisia polkuja läpi laajojen erämaiden. Kun ne saavauttavat päämääränsä, korvan, silmän, ne ovat tyystin toisenlaisia kuin aloittaessaan vaelluksensa. Ja monet kulkevat harhaan, monet menehtyvät kesken, eivät pääse perille koskaan. Mutta muita keinoja meillä ei ole, millä saavuttaa toisemme..."
Otteet Hyvin Wiisaasta kirjasta Alku (Tito Colliander) sivut 31-37
Pitäisko avata katekiskus ja ladata lisää tekstiä
Mus se on eikä kus! Se voit olla ite jos lystäät:D
kun noin hienot sanat löysit, eikä itsellä ollut mitään sanottavaa !!!
Sain makeat naurut ja nyt mie mään muata! (nukkumaan)
Kas, sinulla olikin tosi tärkeää sanottavaa DDD
Niin , olihan hellyyttävää tuo loppu - muuta keinoa meillä ei ole, kaikki ollaan samassa veneessä. Eihäm me tahdota toisille pahaa pohjimmiltaan, vaikka tunteet saavat sanat ryöppyämään yli äyräidenkin joskus, kun oikein harmittaa, helpotuksen tunne on tarpeellinen silloin ettei ne kiukun sanat kierrä aivokopassa aamuun, ja vielä rullaisi siellä, tai jää ihan pysymään.
Ja sittenkin siellä pyrkii ja kaipaa helliä sanoja ja kaipauskin niitä ilman jäädessään voi myrryttää tai saada haluttomaksi.
Emme me ole riippuvaisia muusta kuin ihmisistä, niitähän me tarvitsemme yksinäisyydessä jokainen, erakko en ihan pystyisi kai olemaan, ilman kirjoja ainakaan.
Totta kai olen ymmärtänyt logiikan puutteen noissa sanojen eri merkityksissä,..pysähtynyt miettimään, mutt'en ole vaivanut sillä rajatulkinnalla mieltäni,aatellut vain juuri ristisanantekijällekin saattaa olla apuna joskus.
Mulla aivot haluaa irtaantua järkevyydestä niin himskatisti, että runoa keikkuu tahattomasti jo pomppien irtoamaan.
Yritän kirjoittaa totuutta, en runoja on hyvä kun osaan kirjoittaa, puhuminen kyllä on aina käynyt, muistan varhaisessa nuoruudessa kun puhuin oppineiden kanssa, kysyivät missä aiheessa olen reputtanut ei oikeastaan tiedä vieläkään mitä sana tarkoittaa sen mielessä tiedän asian. Silloin en ollut lukenut yhtään kirjaa edes.
Näin jälkeen päin ajattelen olin kuin jeesus.
Näin aika kulkee ja elämä, hautapaikkaa katsellen--tiedän kuitenkin oman se on hänen vieressä.
Rakastan elämää ja nähdä mitä tapahtuu, tietenkin aika pysähtyy kun on aika ei kuitenkaan sen jälkeinen elämä vaan jatkuu samalla tasolla näkemättä tulevaa.
Laulumme valitsemme myös:D
http://www.youtube.com/watch?v=Dohx9D-xfbo
Ai niin!
Laulu se oli joka vielä puuttui tuulikello on varmaan hieno tiuku
mummon kaappikello paras.
Ja vaarin taskukello se ilakoi ---näinkin
http://www.youtube.com/watch?v=kbbA9BhCTko